Erkki Antti Juhonpieti (25. maaliskuuta 1814 – 2. marraskuuta 1900) oli ruotsinsuomalainen lestadiolainen saarnaaja ja liikkeen johtohenkilöitä.
Juhonpieti oli kotoisin Pajalasta ja oli tullut uskonnolliseen herätykseen vuonna 1844 Lars Levi Laestadiuksen kautta, saaden tosin pelastusvarmuuden vasta viisi vuotta myöhemmin luettuaan lähinnä Raamattua ja herrnhutilaishenkisiä kirjoja. Tämän jälkeen hänestä tuli merkittävä herätyssaarnaaja. Hänen varsinainen työalueensa oli Tornionjokilaakso Pajalasta eteläänJuhani Kuosmanen, Herätyksen historia, s. 195., missä hän vaikutti erityisesti MuoniossaSeppo Lohi, Pohjolan Kristillisyys, s. 59., KittilässäSeppo Lohi, Pohjolan Kristillisyys, s. 62. ja TurtolassaSeppo Lohi, Pohjolan Kristillisyys, s. 79., mutta hän kulki opetusmatkoilla kaikkialla Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa. Hänen käynneistään seurasi voimakkaita hengellisiä herätyksiä. Tosin hänen lähin työtoverinsa Juhani Raattamaa myös arvosteli hänen evankelioimistapaansa: "Kun Erkki-Antti tulee kylään, niin kaikki tulevat uskoon, mutta kun Erkki-Antti lähtee kylästä, ei jää paljonkaan jäljelle." Kuitenkin Juhonpietin ja Raattamaan välit pysyivät hyvinä. Kittilän lestadiolaiset syyttivät silti Juhonpietiä liian löysästä evankeliumista (nämä erosivat myöhemmin omaksi liikkeekseen nimeltä uusheräys).
Juhonpieti lähetti myös Yhdysvaltoihin sikäläiselle herätysjohtajalle Dwight Lyman Moodylle työtervehdyksen, jossa hän puhutteli tätä 'veljenään'. Tällä hän ilmeisesti tahtoi antaa ymmärtää heidän olevan samaa joukkoa.Juhani Kuosmanen, Herätyksen historia, s. 197.
Erkki Antti Juhonpieti kuoli 2. marraskuuta 1900. Hänen viimeisten sanojensa on kerrottu olleen ”Hyvästi nyt maailma!”.
Lähteet
Luokka:Suomalaiset uskonnolliset vaikuttajat Luokka:Lestadiolaiset saarnaajat Luokka:Vanhoillislestadiolaiset saarnaajat Luokka:Vuonna 1814 syntyneet Luokka:Vuonna 1900 kuolleet