thumb|right|Arvosanoja lukuvuositodistuksessa. Arvosana on koulutuksessa käytettävä arvio kokeen, kurssin, oppiaineen opiskelun, päättötyön, opinnäytteen tai tutkielman onnistumisesta. Arvosanoja voidaan antaa numeroin, kirjaimin tai erityisin sanoin, joilla on merkityksensä. Arvosanan antaa tyypillisesti auktoriteetin roolissa oleva opettaja luettuaan palautetun vastauksen tai työn. Arvosana merkitään oppilaan koepaperiin tai syötetään kurssien arvosanoja sisältävään tietojärjestelmään. Arvosanat saattavat näkyä jälkikäteen tutkintotodistuksessa tai opintosuoritusotteessa. Numeroin annetuista arvosanoista voidaan laskea keskiarvo.
Arvosanat Suomessa Peruskoulu ja lukio
+ Nykyinen asteikko Numero Arvosanan kuvaus 10 erinomainen 9 kiitettävä 8 hyvä 7 tyydyttävä 6 kohtalainen 5 välttävä 4 hylätty suoritus
+ Aiemmat arvosteluasteikot Vuodesta 1952 Vuodesta 1943 Ennen vuotta 1943 Koulujärjestys 1872 10 kiitettävä 10 kiitettävä 10 kiitettävä tai hyvä kiitettävä 9 9 9 8 tyydyttävä 8 tyydyttävä 8 tyydyttävä tyydyttävä 7 7 7 6 välttävä 6 välttävä 6 välttävä välttävä 5 5 5 4 heikko 4 heikko 4 heikko vähemmin kelpaava 3 3 2 1 Punaisen viivan alapuolella ovat heikot eli toisin sanoen hylätyt arvosanat (1–4).
Suomen peruskouluissa ja lukioissa kokeiden arvosanat ovat jotakuinkin samat, mutta ne voivat olla myös kokonaislukujen väliltä. Esimerkiksi arvosanojen 8 ja 9 välille sijoittuvat kokeissa arvosanat 8+ (8,25), 8½ (8,50) ja 9– (8,75). Todistukseen oppilas voi kuitenkin saada vain kokonaisia numeroita arvosanoiksi.
Peruskoulun alimmilla luokilla useimmiten ei anneta numeerista arvosanaa. Esimerkiksi 1. vuosiluokan lopuksi annetuista "hyväksytty"-arvosanojen osuus arvosanoista oli noin 99,9 %. Kolmannella vuosiluokalla noin 18 % arvosanoista on numeerisia. Neljänneltä vuosiluokalta lähtien lähes kaikki arvosanat on annettu asteikolla 4–10.
Suomessa arvosanojen jakauma vaihtelee. Keskimääräinen arvosana 9. luokalla on lukuvuodesta 2019–2020 lukuvuoteen 2024–2025 laskenut 0,05. Lähes kaikissa oppiaineissa keskimääräinen arvosana on tänä aikana heikentynyt. Lukuvuodesta 2019–2020 arvosanojen 5, 6, 7 ja 10 suhteellinen osuus on kasvanut. Hyviin arvosanoihin vaadittava osaamistaso on 20 vuoden aikana Karvin arvion mukaan madaltunut.
Ammattioppilaitos
Vuoden 2018 syksystä Vuoden 2009 syksystä Aiempi asteikko 5 kiitettävä 3 kiitettävä 5 kiitettävä 4 hyvä 2 hyvä 4 hyvä 3 hyvä 3 hyvä 2 tyydyttävä 1 tyydyttävä 2 tyydyttävä 1 tyydyttävä 1 tyydyttävä 0 hylätty 0 hylätty 0 hylätty
Yllä mainittujen lisäksi joistakin aineista tai tutkinnon osista ei ammattikouluissa anneta lainkaan arvosanaa. Aineet, joista ei anneta arvosanaa merkitään suoritetuksi (S) ja vapaasti valittavat tutkinnon osat hyväksytyksi (H).
Korkeakoulut (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) Numero Arvosanan kuvaus Ennen 1.8.2005 käytetyt arvosanat Helsingin yliopistossa.Vanhojen arvosanojen muuntaminen uudelle asteikolle Helsingin yliopistossa (ammattikorkeakouluissa) 5 erinomainen (kiitettävä) 3– 3 3+ erinomaiset tiedot (ET) laudatureximia cum laude approbatur 4 kiitettävä (hyvä) 2+ 2½ magna cum laude approbatur 3 hyvä (hyvä) 2– 2 hyvät tiedot (HT) cum laude approbaturnon sine laude approbatur 2 tyydyttävä (tyydyttävä) 1 1+ 1½ tyydyttävät tiedot (TT) lubenter approbaturapprobatur 1 välttävä (tyydyttävä) 1– 0 (hylätty) hylätty hylätty
Aiemmin Suomen yliopistoissa oli yleisesti käytössä asteikko 0—3, jossa Numero Kuvaus Vanha latinankielinen arvosana 3 erinomaiset tiedot erinomainen vastasi arvosanaa laudatur 2 hyvät tiedot hyvä vastasi arvosanaa cum laude approbatur 1 tyydyttävät tiedot tyydyttävä vastasi arvosanaa approbatur 0 hylätty vastasi arvosanaa improbatur
Suomalainen ylioppilastutkinto
Vuodesta 1996 alkaen
+Ylioppilaskokeen arvosanat vuodesta 1996 alkaen.Tietoa ylioppilastutkinnosta Ylioppilastutkinto.fiArvosanaLyh.P. SelitysSuomennosOsuus %Huomautus laudatur L 7 erinomainen ”(häntä) kiitetään” tai ”(häntä) ylistetään” 5 % Ennen eximia cum laude approbatur -arvosanan käyttöönottoa laudatur-arvosanasta sai kuusi pistettä (puoltoääntä) eximia cum laude approbatur E 6 kiitettävä ”(hänet) erinomaisten kiitosten kera hyväksytään” 15 % Otettu ylioppilastutkinnon arvosanana käyttöön vuonna 1996. magna cum laude approbatur M 5 hyvä ”(hänet) suurten kiitosten kera hyväksytään” 20 % Otettu ylioppilastutkinnon arvosanana käyttöön vuonna 1970. cum laude approbatur C 4 tyydyttävä ”(hänet) kiitosten kera hyväksytään” 24 % Yleisin arvosana. Ylioppilaskokeista annettujen arvosanojen mediaani. lubenter approbatur B 3 kohtalainen ”(hänet) mielihyvin hyväksytään” 20 % Otettu ylioppilastutkinnon arvosanana käyttöön vuonna 1970. approbatur A 2 välttävä ”(hänet) hyväksytään” 11 % alin hyväksytty arvosana improbatur I 0 hylätty ”(hänet) hylätään” 5 % Jaetaan neljään ryhmään (i+ / i / i– / i=) Lyh. = Arvosanasta yleisesti käytetty kirjaintunnus. P. = Arvosanasta saatava pistemäärä. Pisteitä kutsuttiin aiemmin puoltoääniksi. Osuus = Osuus yo-kokeen suorituksista ylioppilastutkintolautakunnan periaatteiden mukaan.
Vuosina 1970–1995 Vuosina 1970–1995 käytössä oli kuusiportainen asteikko, jossa toiseksi korkeimpana arvosanana laudatur-arvosanan jälkeen oli magna cum laude approbatur. Tällöin laudatur-arvosanasta sai kuusi pistettä (puoltoääntä), kun taas vuodesta 1996 alkaen laudatur antaa seitsemän pistettä. Vuonna 1996 entinen arvosana laudatur jaettiin kahdeksi eri arvosanaksi.
+Ylioppilaskokeen arvosanat vuosina 1970–1995ArvosanaLyh.PuoltoääniäHuomautus laudatur L 6 Vertautuu nykyiseen arvosanaan eximia cum laude approbatur. magna cum laude approbatur M 5 Otettu ylioppilastutkinnon arvosanana käyttöön vuonna 1970. cum laude approbatur C 4 lubenter approbatur B 3 Otettu ylioppilastutkinnon arvosanana käyttöön vuonna 1970. approbatur A 2 alin hyväksytty arvosana improbatur I 0 hylätty arvosana
Ennen vuotta 1970 Ennen vuotta 1970 ylioppilaskokeista ja ylioppilastutkinnosta annettiin vain arvosanat laudatur, cum laude approbatur ja approbatur sekä improbatur.
+Arvosanat ennen vuotta 1970ArvosanaÄänetVanha yliopistollinensuomennosHuomautus laudatur 3 kiitettävät (tiedot) cum laude approbatur 2 kiittämällä hyväksytyt (tiedot) ennen myös muodossa approbatur cum laude approbatur 1 hyväksytyt (tiedot) alin hyväksytty arvosana improbatur hylätty
Yliopistossa laadittujen tutkielmien arvostelu
Maisterintutkinnon tutkielma eli pro gradu -tutkielma
+Pro gradu -tutkielman arvosanat Helsingin yliopistossa ArvolauseLyh.SuomennosOsuus*Tutkielman taso laudatur l. ’(häntä) kiitetään’ tai ’(häntä) ylistetään’ 1 % Valmis tieteellinen työ. Poikkeuksellisen laadukas ja kypsä. eximia cum laude approbatur ecl ’(hänet) erinomaisten kiitosten kera hyväksytään’ 3 % Aito tieteellinen tutkielma, joka on laadittu suhteellisen vaativasta aiheesta. magna cum laude approbatur mcl ’(hänet) suurten kiitosten kera hyväksytään’ 23 % Keskimääräista parempi, syvempi tai laajempi tutkielma. cum laude approbatur cl ’(hänet) kiitosten kera hyväksytään’ 33 % Normaali opinnäytetyö. Pro gradu -työn tavoitetaso. non sine laude approbatur nsl ’(hänet) ei ilman kiitosta hyväksytään’ 24 % Työ on kunniallinen opinnäyte, mutta tieteellinen lähestymistapa on pinnallinen tai työ on muuten sisällöltään puutteellinen. lubenter approbatur lub ’(hänet) mielihyvin hyväksytään’ 13 % Työ on vaatimaton tai pinnallinen ja siinä on huomattavia puutteita. approbatur a. ’(hänet) hyväksytään’ 3 % Työ on vaatimaton ja suppea ja voi sisältää huomattavia asia- tai muotovirheitä. improbatur I ’(hänet) hylätään’ — Ei käytetä pro gradu -tutkielman arvosanana. Lyh. = arvolauseen epävirallinen lyhennys, voivat olla erilaisia riippuen laitoksesta. Osuus* = Esimerkinomainen kuvaus Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin pro gradu -tutkielmista annettujen arvosanojen jakautumisesta vuosina 1980–1995 (pyöristettynä). Tutkielman taso = Tampereen yliopiston yleiset suuntaviivat pro gradu -töiden arvostelusta.Tampereen yliopisto, pro gradu -arviointi (PDF) Viitattu 24.4.2011.
Väitöskirjat ja lisensiaatintyöt
+Väitöskirjojen arvosanat yliopistossaArvolauseLyh.SelitysSuomennosMuutaVäitöskirjan taso laudatur l. (loistava) ’(häntä) kiitetään’ tai ’(häntä) ylistetään’ Väitöskirja on kaikilta osiltaan erityisen ansiokas ja kunnianhimoinen. eximia cum laude approbatur ecl (kiitettävä) ’(hänet) erinomaisten kiitosten kera hyväksytään’ Väitöskirjassa on useita huomattavia ansioita ilman näitä mitätöiviä puutteita. magna cum laude approbatur mcl (hyvä) ’(hänet) suurten kiitosten kera hyväksytään’ Väitöskirja on keskimääräistä parempi. Siinä on selkeitä ansioita ilman näitä mitätöiviä puutteita. cum laude approbatur cl (tyydyttävä) ’(hänet) kiitosten kera hyväksytään’ Väitöskirja on normaalisuoritus. Työn tavoitetaso. non sine laude approbatur nsl (jokseenkin tyydyttävä) ’(hänet) ei ilman kiitosta hyväksytään’ Väitöskirjassa on selkeitä puutteita ilman riittävästi kompensoivia erityisansioita. lubenter approbatur lub (puutteellinen) ’(hänet) mielihyvin hyväksytään’ Väitöskirjassa on useita huomattavia puutteita ilman riittävästi kompensoivia erityisansioita. Se voi olla myös liian niukka. approbatur a. (heikko) ’(hänet) hyväksytään’ Väitöskirjassa on vakavia puutteita. Se täyttää kuitenkin tiedekunnan väitöskirjalle asettamat vähimmäisvaatimukset. improbatur I hylätty ’(hänet) hylätään’ Väitöskirja hylätään.
Yliopistolliset väitöskirjat arvosteltiin aikaisemmin yllä olevalla kahdeksanportaisella latinankielisellä asteikolla (ylimpänä laudatur, alimpana improbatur). Jos väitöskirjassa ei ole erityisiä ansioita eikä selkeitä puutteita ja se täyttää väitöskirjalta vaadittavat kriteerit, sille annetaan tyypillisesti mainesana (arvosana) cum laude approbatur. Selkeät puutteet alentavat arvosanaa ja ansiot nostavat sitä. Erityiset ansiot voivat myös kompensoida selkeitä puutteita, jolloin tällaiset ansiot nostavat puutteellisen väitöskirjan arvosanaa.
Lisensiaatintyöt arvostellaan soveltuvin osin myös yllä olevalla kahdeksanportaisella asteikolla kuin väitöskirjat.
Helsingin yliopiston väitöskirjat arvioidaan nykyisin asteikolla hylätty, hyväksytty, kiittäen hyväksytty. Tampereen yliopisto käyttää arvioinnissa asteikkoa: hyväksytty, hyvä ja erinomainen.
Latinankieliset arvosanat Suomessa
Laudatur Ylioppilaskokeet Laudatur on ylioppilaskokeen korkein arvosana. Se on latinaa ja tarkoittaa ylistetään. Se tulee latinan kielen sanasta laus ('kunnia, ylistys'). Ylioppilaskokeessa arvosanan laudatur saa noin 5 % kunkin kokeen osallistujista. Vuonna 1996 ylioppilastutkinnon laudatur jaettiin kahteen osaan kilpailun korkeimmista arvosanoista koventuessa. Entisiä laudaturin alimpia arvosanoja alettiin merkitä e:llä (eximia cum laude approbatur). Ennen kyseistä vaihdosvuotta laudaturin sai siis huomattavasti helpommin.
Suomalaisessa kouluarvostelussa (4–10) laudatur vastaa arvosanaa 10. Ennen arvosanan eximia cum laude approbatur käyttöönottoa vuonna 1996 laudatur vastasi arvosanoja 9 ja 10.
Yliopisto Laudatur on pro gradu -tutkielman, lisensiaatintutkielman ja väitöskirjan korkein arvosana. Pro gradu -tutkielmasta annetaan vain hyvin harvoin tämä korkein arvosana. Tutkielman tulee tällöin olla tieteellisesti poikkeuksellisen ansiokas eikä siinä saa olla puutteita. Perinteisesti laudatur-arvosanalla hyväksyttyä pro gradua voitiinkin pitää valmiina lisensiaatintutkielmana.
Laudatur oli aiemmin myös korkein oppiaineessa suoritettava oppimäärä yliopistossa. Nykyisin laudatur-opintoja vastaavat oppiaineen syventävät opinnot. Alemmat oppimäärät olivat approbatur ja cum laude approbatur.
Eximia cum laude approbatur
Ylioppilaskokeet Eximia cum laude approbatur on ylioppilaskokeen toiseksi korkein arvosana.