Futurice Oy on suomalainen web- ja mobiiliohjelmistoja kehittävä sekä liikejohdon konsultointia että organisaation kulttuuriin liittyviä palveluja tarjoava yritys. Se on keskittynyt palveluliiketoimintana muille yrityksille tehtävään konsultointiin, ohjelmistopalveluihin ja palveluiden ylläpitoon. Yhtiöllä on työntekijöitä Isossa-Britanniassa, Portugalissa, Puolassa, Ruotsissa, Saksassa ja Suomessa. Yhtiön tytäryhtiöt ja osakkuusyhtiöistä on muodostettu Futurice Family -verkosto, joka täydentää Futuricen palveluita.
Historia 2000-2015 thumb|left|60px|Futuricen vanha logo Vuonna 2000 neljä perustajajäsentä, mukaan lukien Tuomas Syrjänen, perustivat Futuricen.
Vuonna 2008 Futurice teki etupäässä internet- ja mobiiliohjelmistoja muun muassa mediataloille, operaattoreille ja laitevalmistajille. Sen asiakkaisiin kuuluivat esimerkiksi MTV3:n Elixir-palvelu ja Amazon.com-verkkokirjakaupan äänikirjojen mobiilikuuntelupalvelu Amazon Audible, joka mahdollisti äänikirjojen kuuntelun matkapuhelimella. Yrityksen toimitusjohtajana aloitti Tuomas Syrjänen. Tampereelle perustettiin toimisto joulukuussa. Yhtiö työllisti 60 asiantuntijaa Helsingissä ja sen vuotuinen liikevaihto oli noin viisi miljoonaa euroa. Yhtiö liikevaihto oli kasvanut viidessä vuodessa 2885 prosenttia, tulos, jolla Futurice pääsi Deloitten tekemässä Fast 500 -vertailussa suomalaisyhtiöiden kärkeen.
Vuonna 2010 perustettiin tytäryhtiö Futurice Gmbh Saksaan ja toimisto Berliiniin, kaksi vuotta myöhemmin Futurice Ltd:n Britanniaan ja toimiston Lontooseen.Futurice.com Vuonna 2013 Futuricella oli 180 työntekijää Suomessa, Saksassa ja Englannissa. Vuonna 2015 työntekijöitä oli 300 ja liikevaihto oli lähes 30 miljoonaa euroa.
2016–
Alkuvuonna 2016 Futurice käynnisti osakepohjaisen kannustinohjelman, minkä seurauksena puolet sen henkilöstöstä oli yhtiön osakkaita. Se perusti uudet toimistot Müncheniin ja Tukholmaan. Marraskuussa perustettiin Futurice & startups -yksikkö, jonka tavoite oli perustaa uutta liiketoimintaa kehittäviä startup-yrityksiä yhdessä eri alojen johtavien yritysten kanssa sekä etsiä yhteistyötapoja jo olemassa olevien startupien kanssa. Ensimmäisenä tehtiin Fortumin kanssa uusi ohjelmistopalvelu, joka helpotti aurinkoenergian saantia kehitysmaissa sähköverkon ulkopuolella olevilla alueilla.
Futurice & startups -yksiköstä tuli Futurice Family, johon kuuluvien tytäryhtiöiden avulal haluttiin laajentaa Futuricen tarjontaa. Vuonna 2018 Futurice työllisti 500 henkilöä ja sillä oli kuusi toimistoa neljässä maassa. Toukokuussa uutena toimitusjohtajana Syrjäsen jälkeen aloitti Teemu Moisala, joka oli johtanut yhtiön Suomen toimintoja. Osloon avattiin toimisto.
Marraskuussa 2021 Simo Leisti aloitti yhtiön toimitusjohtajana Moisalan seuraajana. Yhtiöllä oli noin 750 työntekijää ja sen liikevaihto oli 73 miljoonaa euroa. Syksyllä 2022 yhtiön pääkonttori muutti Kamppiin.
Vuonna 2023 yhtiö uudisti strategiansa. Futurice haki kasvua toiminta-alueeltaan Suomesta, Isosta-Britanniasta, Ruotsista ja Saksasta. Futurice Familyyn kuuluvien yritysten osuus konsernin liikevaihdosta oli noin kolmannes. Marraskuussa 2024 yhtiön uutena toimitusjohtajana Leistin jälkeen aloitti sveitsiläinen Jonas Trindler.
Organisaatio Yrityksellä on toimipisteitä Suomessa Helsingissä ja Tampereella, Saksassa Berliinissä, Münchenissä ja Stuttgartissa ja Ruotsissa Tukholmassa. Isossa-Britanniassa, Portugalissa ja Puolassa yhtiö toimii etätyöpainotteisesti. Yhtiön toimitusjohtaja on Jonas Trindler ja puheenjohtaja Tuomas Syrjänen. Vuonna 2022 yhtiön 835 työntekijän joukosta löytyi 63 kansalaisuutta. Vuonna 2025 naisten osuus työntekijöistä oli 40 prosenttia, kun se on yleensä alalla alle 30 prosenttia.
Tytäryhtiöt Vuonna 2026 Futuricen perustamiin ja enemmistöomisteisiin tytäryhtiöihin kuuluivat: Columbia Road, joka keskittyy digitaaliseen markkinointiin ja verkkokauppaan Thriv (aiemmin Tentimes Agency) välittää asiakkailleen it-alan freelancereita. Vuonna 2018 perustetun yhtiön liikevaihto oli vuonna 2021 noin 7,4 miljoonaa euroa. Meltlake, joka konsultoi Microsoftin ekosysteemiä liiketoiminnassaan käyttäviä yrityksiä. Yhtiö on perustettu vuonna 2020. Recordly, joka auttaa asiakkaitaan hyödyntämään dataa toiminnassaan. Yhtiö on perustettu vuonna 2021. Fram Partners on konsulttiyritys, joka on keskittynyt liiketoiminnan digitalisaatioon. Yhtiö on perustettu vuonna 2023. Qlarify on keskittynyt laatujohtamiseen. Yhtiö on perustettu vuonna 2023.
Yhtiön aiempia tytäryhtiöitä ovat Futuricen vuonna 2018 perustama tekoälyyn keskittynyt Aito.ai, josta tuli sen osakkuusyhtiö vuonna 2019. Yhtiö meni konkurssiin vuonna 2023. Vuonna 2021 perustettu Futurice Remote. Vuonna 2023 perustettu Way Interim, joka välittää interim-johtajia.
Vuonna 2026 yhtiöllä oli vähemmistöosuudet Vuono Groupista, Cult Securitystä ja Fuxiasta. Vuono Group on perustettu vuonna 2021 ja se on keskittynyt tiedolla johtamisen tukemiseen. Vuonna 2023 Vuono osti tekoälykehitykseen keskittyneen Valuemotiven, jonka liikevaihto oli Vuonoon verrattuna kolminkertainen.
Columbia Road thumb|Columbia Roadin logo Columbia Road Oy on Futuricen 2016 perustettu tytäryhtiö, joka on keskittynyt verkkokauppaan ja tulosvetoiseen digimarkkinointiin. Ensimmäisenä toimintavuotenaan Columbia Roadin liikevaihto oli 1,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 yhtiö työllisti 25 henkeä. Vuonna 2018 liikevaihto tuplaantui edelliseen vuoteen verrattuna ollen 6,1 miljoonaa euroa, samoin kuin työntekijämäärä, joka nousi 35:stä 70:een. Yritys toimii myös Ruotsissa. Vuonna 2020 yhtiöllä oli sata työntekijää, muttei toimitusjohtajaa. Yhtiötä johti kolmikko, johon kuului Sirkka-Liisa Rotinen ja yhtiön perustajat Sampo Hämäläinen ja Lauri Eloranta. Yhtiötä pidetään työntekijöiden itseohjautuvuuden eli yhteisöohjatuvuuden edelläkävijänä Suomessa Reaktorin ohella. Frank Martela on tutkinut yhtiön johtamiskulttuuria.
Yhtiön asiakkaita ovat esimerkiksi Compensate, Framery, Helsingin kaupunki, Kamux, Valokuitunen, Varma, Elisa, Genelec, Kotipizza, Posti, S-ryhmä, Valmet ja VR-Yhtymä.
Tuotteet Futurice oli ensimmäisiä eurooppalaisia yrityksiä, jotka hyväksyttiin Applen iPhone-kehittäjäohjelman jäseneksi. Ohjelmistokehityksessä Futurice hyödyntää ketteriä ohjelmistokehitysmenetelmiä.
Digitaalisen yrityskulttuurin rakentaminen asiakasorganisaatioissa on yksi yrityksen vientiartikkeleista: se auttaa asiakkaita luomaan ohjelmistojen tekemiseen liittyviä toimintamalleja ja kulttuuria. Yrityskulttuuria on rakennettu muun muassa suurissa saksalaisissa yrityksissä, jotka ovat halunneet muun nopeuttaa päätöksentekoa ja lisätä kokeilukulttuuria.
Projekteja: Futurice ja rakennusautomaatioon keskittynyt Fidelix kehittivät Fidelix Flowhow -palvelun, joka kerää kiinteistönhuollon energiatehokkuuteen liittyvää dataa. Futurice ja verkkopalveluyhtiö UpCloud toteuttavat yhdessä palvelun, jossa organisaatiot voivat siirtää sensitiivisen datansa Suomen lainsäädännön alaiselle pilvialustalle.
Asiakkaat Vuonna 2022 yhtiön liikevaihdosta 88 prosenttia tuli yksityiseltä sektorilta, muun muassa vähittäiskaupasta, auto- ja teknologiateollisuudesta.
Suomessa yhtiön asiakkaita ovat muun muassa Helsingin kaupunki, Helsingin seudun liikenne, K-ryhmä, Posti, Sanoma, Terveystalo ja Wärtsilä. Yhtiön kansainvälisiä asiakkaita ovat muun muassa Volkswagen, BMW, Nespresso, Eurowings, Axel Springer, Bayer, GM, Le Monde, Vodafone, ja Samsung.
Yrityskulttuuri Panu Luukka on kirjassaan "Yrityskulttuuri on kuningas" määritellyt Futuricen kulttuurin olevan niin sanottu Voittava kulttuuri, joka tarkoittaa muun muassa sitä, että yrityksessä ollaan tietoisia siitä, millainen kulttuuri omien tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan, ja kulttuuri on tietoisesti johdettu tyydyttämään nämä vaatimukset.
Yritys on rakentanut avointa yrityskulttuuria vuodesta 2008 lähtien, jolloin yritys kasvoi voimakkaasti. Käytännössä avoimuus tarkoittaa muun muassa sitä, että työntekijöiden palkat ovat yleensä julkisia ja että yrityksen avainlukuja ja uutisia käydään läpi viikoittaisissa palavereissa, joita voi kommentoida esimerkiksi yrityksen keskustelukanavissa. Perjantaisin järjestetään "osaamisenjakotilaisuuksia", joissa jaetaan osaamista ja parhaita käytäntöjä. Yritys kannustaa myös ns. "futuhaikkauksiin", joissa työntekijät voivat mennä viikoksi jollekin toiselle Futuricen konttorille töihin. Käytäntö auttaa yhtenäisen yrityskulttuurin rakentamisessa. Uusia työntekijöitä perehdytetään muun muassa ”onboarding campeilla”, joissa verkostoidutaan ja käydään läpi yhtiön historiaa, rakentumista ja toimintamalleja. Campeja on järjestetty esimerkiksi Nuuksion metsässä. Kaikille työntekijöille annetaan yrityksen luottokortti, jota he voivat käyttää esimerkiksi tarvitsemansa kirjan, työkalun tai koulutuksen ostamiseen, hankintoihin ei tarvita esimiehen erillistä hyväksyntää. Työntekijät voivat myös itse päättää lomiensa ajankohdat ja lyhennetyn työviikon tekemisestä.
Futurice kehitti lautapelin opettaaksen tiimejä puhumaan ja tunnistamaan projektiensa kipupisteet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Pelistä julkaistiin kolmas versio tammikuussa 2019. Pelissä on 248 kysymyskorttia, joista pelaajat valitsevat mielestään tärkeimmät. Korteissa kysytään esimerkiksi sitä, miten viikonlopputöihin suhtaudutaan, tuntevatko tiimiläiset käytettävän teknologian tai voiko projekti päätyä uutisaiheeksi. Peli löytyy GitHubista nimellä Project Navigation Game.
Yhtiö tukee työntekijöidensä valmistumista yliopistosta niin kutsutuilla bootcampeilla. Työntekijät voivat pitää kesällä kahden kuukauden palkallisen vapaan, jonka aikana he voivat keskittyä lopputyöhönsä ulkopuolisen ohjaajan tuella. Työntekijöitä kannustetaan hankkimaan kilpailutuksissa vaadittuja sertifikaatteja maksamalla niihin liittyvät kulut sekä bonuksia niiden suorittamisesta.
Tunnustuksia Futurice on sijoittunut yli kymmenen kertaa Deloitten Technology Fast 50 -listalle, ensimmäisen kerran vuonna 2008. Futurice valittiin vuosina 2012 ja 2013 sekä Suomen parhaaksi työpaikaksi, mutta myös Euroopan parhaaksi työpaikaksi samoina vuosina. Voittojen jälkeen yritys päätti lopettaa kilpailuun osallistumisen, sillä se koki kilpailun alkavan ohjata liikaa sen toimintaa. Futuricen toimitusjohtaja Tuomas Syrjänen valittiin joulukuussa 2013 Faktan Vuoden johtajaksi. Valintaraadin mukaan Syrjänen osoittautui ylivoimaiseksi. Hän on soveltanut johtamistyössään paljon esimerkiksi lean-menetelmiä. Syrjäsen mukaan työntekijöillä on pääsy kaikkeen päätöksenteossa tarvittavaan tietoon, esimerkiksi kaikkiin yrityksen talouslukuihin. Futuricen kulttuurijohtaja Hanno Nevanlinna palkittiin vuonna 2014 Vuoden isä -palkinnolla perusteluna yrityksen perhemyönteisyys. Vuonna 2019 Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY palkitsi Futuricen vuoden alihankkijana. Mothers in Business -järjestö palkitsi Columbia Roadin toimitusjohtajan Sirkka-Liisa Rotisen vuoden uraäitinä vuonna 2025.
Lähteet
Aiheesta muualla Futuricen verkkosivut Columbia Roadin verkkosivut
Luokka:Suomalaiset ohjelmistoyritykset Luokka:Suomalaiset konsultointiyhtiöt