Jakob August Isaksson (16. kesäkuuta 1886 Uudenkaarlepyyn mlk – 11. heinäkuuta 1929 Vaasa) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko, joka toimi STPV:n kansanedustajana vuosina 1924–1929.
Isaksson oli Pohjanmaan ruotsinkielisen työväenliikkeen merkittävimpiä hahmoja jo vanhan työväenliikkeen ajoista lähtien. Hän aloitti poliittisen toimintansa sosialidemokraateissa, mutta siirtyi myöhemmin kommunisteihin. Isaksson työskenteli muun muassa Vaasassa ilmestyneiden Österbottens Folkbladin, Folkbladetin ja Nya Folkbladetin päätoimittajana. Isaksson valittiin viimeisen kerran kansanedustajaksi heinäkuun 1929 vaaleissa, mutta hän kuoli pian niiden jälkeen ennen uuden eduskunnan kokoontumista.
Elämä Nuoruusvuodet Sokaluodon Gästgivarsissa syntyneen August Isakssonin vanhemmat olivat Munsalasta kotoisin ollut torppari Isak Damskata (1845-1897) ja Maria Johansdotter Lindbäck (s. 1846). Kansakoulun käytyään Isaksson oli kirjaltajan opissa Kokkolassa, jonka jälkeen hän työskenteli Turussa ja Pietarsaaressa, kunnes muutti Vaasaan 1907.
Isaksson liittyi Uudenkaarlepyyn työväenyhdistykseen jo ennen suurlakkoa ja vaikutti myöhemmin Suomen Kirjaltajaliitossa ja Suomen Kirjatyöntekijäin Liitossa. Hän toimi pitkään Vaasan ruotsalaisen työväenyhdistyksen puheenjohtajana ja oli perustamassa 1908 ilmestymisenä aloittanutta Österbottens Folkbladia. Isaksson toimitti lehteä palkatta oman leipätyönsä ohessa, kunnes viranomaiset lakkauttivat sen ensimmäisen maailmansodan alkaessa. Österbottens Folkblad alkoi jälleen ilmestyä helmikuun vallankumouksen jälkeen keväällä 1917, jolloin Isaksson ryhtyi lehteä kustantaneen Oy Kirjapaino Ab:n johtajaksi.
Sisällissodan jälkeen Syksyllä 1918 Isaksson oli elvyttämässä sisällissodan lamauttamaa sosialidemokraattien järjestötoimintaa. Vaasan kansantalo ja Kirjapaino saatiin hänen ansiostaan takaisin työväenyhdistyksen haltuun, jonka jälkeen valkoisten lakkauttama lehti jatkoi ilmestymistään nimellä Folkbladet. Vuonna 1919 Isaksson valittiin myös Vaasan kaupunginvaltuustoon. Kommunistisen SSTP:n riveihin loikattuaan Isaksson toimi puolueen äänenkannattajaksi muuttuneen lehden päätoimittajana vuodesta 1920 lähtien.
Vuonna 1921 Isaksson joutui oikeuteen Mauritz Rosenbergin kirjoittaman lehtiartikkelin ”Ihmisyyden ja oikeuden puolesta” sekä kirjasen ”Maailmanvallankumous ja III internationale” julkaisemisesta. Jälkimmäinen syyte valtiopetoksesta hylättiin, mutta punavankeja käsitelleestä kirjoituksesta Isaksson sai kolme kuukautta vankeutta, kun oikeus katsoi sen ylistäneen rikollisuutta. Korkeimman oikeuden vahvistettua tuomion maaliskuussa 1923 hänet passitettiin kärsimään tuomiotaan. Isaksson asetettiin syytteeseen myös niin sanotussa rauhanjulistajien jutussa. Hän vapautui vasta syksyllä, kun Turun hovioikeus hylkäsi syytteen toteennäyttämättömänä.
Eduskunnassa Huhtikuussa 1924 Isaksson valittiin eduskuntaan viranomaisten lakkauttaman SSTP:n seuraajaksi perustetun STPV:n listoilta. Hän painotti teollisuustyöväestön ohella erityisesti maaseudun tilattoman väestön asioita, kun taas osa eduskuntaryhmästä näki tärkeimpänä pienviljelijöiden aseman parantamisen.
Vuonna 1926 Isaksson sai sairaskohtauksen, jonka seurauksena hänen toinen puolensa halvaantui. Isaksson jatkoi kuitenkin eduskuntatyötään ja uusi paikkansa seuraavissa vaaleissa Uudeltamaalta. Hän työskenteli vuoden ajan myös Vaasaan perustetun Nya Folkbladetin päätoimittajana. Heinäkuun 1929 eduskuntavaalien alla Isaksson kampanjoi ahkerasti vaalipiirinsä ruotsinkielisillä seuduilla. Hän palasi kotiinsa Vaasaan heikkokuntoisena, mutta jaksoi vielä raahautua äänestämään ennen joutumistaan vuoteenomaksi keuhkokuumeen takia. Isaksson oli jo toipumassa, mutta kuoli sydänkohtaukseen yhdeksän päivää vaalien jälkeen. Hänen tilalleen eduskuntaan nousi Konstantin Talvio.
Isaksson on haudattu Vaasan vanhalle hautausmaalle. Kaupungin halki kulkeneeseen surusaattoon kerrottiin osallistuneen satoja työläisiä ja haudalle kokoontuneen jopa tuhatpäisen väkijoukon. Muistopuheen piti August Forsman.
Perhe August Isakssonin puoliso oli pietarsaarelainen Ester Irene Jansson (1884-1944), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1907. Perheessä oli kaksi lasta. Ester Isaksson kuului Vaasan ruotsalaisen työväenyhdistyksen naisosaston hallitukseen ja toimi sekatavarakauppiaana.
Teokset
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Kansanedustajat Luokka:Suomen sosialistisen työväenpuolueen poliitikot Luokka:Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen poliitikot Luokka:Vaasan kaupunginvaltuutetut Luokka:Suomalaiset päätoimittajat Luokka:Vaasan läänin eteläinen vaalipiiri Luokka:Uudenmaan vaalipiiri Luokka:Vuonna 1886 syntyneet Luokka:Vuonna 1929 kuolleet