pienoiskuva|upright|SpaceX:n Falcon 9 -raketti nousee Cape Canaveral AFS:n laukaisukompleksi 40:ltä Orbcomm OG2 M1 -lennolle heinäkuussa 2014. SpaceX (eli Space Exploration Technologies Corporation) on yhdysvaltalainen yksityinen avaruusalan yritys. Se valmistaa ja operoi avaruusraketteja ja -aluksia sekä kehittää Starlink-satelliitti-internetjärjestelmää.
Yrityksen kehittämiin tuotteisiin kuuluvat osittain uudelleenkäytettävät Falcon 9 ja Falcon Heavy-kantoraketit ja Dragon-avaruusalus, jonka toinen versio on miehitetty, Sekä myös kokonaan uudelleen käytettävät Starship-alus ja Superheavy kantoraketti, toisella nimellä Starship, joka käy läpi testilentoja.
SpaceX:n osittain uudellenkäytettävä Falcon 9 on lentänyt helmikuuhun 2025 mennessä 435 kertaa
SpaceX:n perusti PayPal-maksujärjestelmän osaperustaja ja Tesla Motorsin toimitusjohtaja Elon Musk vuonna 2002, tavoitteenaan kehittää täysin uudelleenkäytettävä kantoraketti ja luoda ihmiskunnalle pysyvä, Maan resursseista riippumaton yhteiskunta Marsin pinnalle. Elon Muskin mukaan SpaceX pystyy asuttamaan Marsin ja rakentamaan Kuuhun tukikohdan. SpaceX:n aikeissa on tehdä miehitetty lento Marsiin
SpaceX:n on määrä osallistua NASA:n Artemis-kuuohjelmaan Starship-H.L.S-avaruusaluksella astronauttien laskeutujana.
Historiaa pienoiskuva|upright|astronauttien laskeutumis-aluksena. Yrityksen pääkonttori Kalifornian Hawthronessa SpaceX:n perusti Elon Musk toukokuussa 2002.Business Search - "space exploration" Hän investoi yritykseen varojaan 100 miljoonaa dollaria maaliskuussa 2006. Vuonna 2008 SpaceX hyväksyi 20 miljoonaa dollaria lisärahoitusta The Founders Fundilta.
Tammikuussa 2005 SpaceX osti kymmenen prosentin osuuden Surrey Satellite Technologystä.
Huhtikuussa 2011 Nasa, Yhdysvaltain ilmavoimat ja NRO solmivat puite- tai aiesopimuksen SpaceX:n kanssa.http://www.spacenews.com/launch/110414-air-force-nasa-and-nro-ink-agreement-launching-with-spacex.html "U.S. Air Force, NASA and NRO Ink Agreement on Launching with SpaceX", SpaceNews, 14.4.2011
Rahoittaakseen hyvin kallista matkaa Marsiin Elon Musk perusti vuonna 2015 Seattlen lähelle SpaceX:n uudeksi osastoksi avaruussatelliitteihin perustuvan kaupallisen internetpalvelun Starlinkin. Musk arvioi, että Starlink voisi tuottaa SpaceX:lle vuosittain jopa 30 miljardia dollaria. Starlinkin suunnittelu saatiin päätökseen maaliskuussa 2019, ja ensimmäiset tietoliikennesatelliitit laukaistiin samana vuonna.
Dragon 2-kapseli telakoitui onnistuneesti Kansainväliselle avaruusasemalle toukokuussa 2020 ja palasi Maahan elokuussa. Kapselin merkittävä ominaisuus on automaattinen telakoituminen.
Vuonna 2021 Nasa valitsi SpaceX:n seuraavan miehitetyn kuumoduulin valmistajaksi. Kuulento on osa Nasan Artemis-ohjelmaa, jossa tavoitteena on palata Kuuhun vuonna 2024.
Tuotteet SpaceX:n kehitteillä olevat tuotteet ovat miehitetty Dragon V2 -avaruusalus sekä Interplanetary Transport System.
Toukokuussa 2005 SpaceX ilmoitti saaneensa Yhdysvaltain ilmavoimien kanssa aikaan IDIQ-sopimuksen, jonka mukaan ilmavoimat voisi ostaa enimmillään 100 miljoonalla dollarilla laukaisuja yritykseltä. NASA ilmoitti 22. huhtikuuta 2008 solmineensa SpaceXn kanssa IDIQ-sopimuksen. Sopimus on arvoltaan 0,020 – 1 000 miljoonaa dollaria riippuen toteutetuista tehtävistä. Sopimuksen piiriin kuuluu 30. kesäkuuta 2010 mennessä tilatut lennot, jotka laukaistiin joulukuussa 2012. Samalla Elon Musk ilmoitti, että SpaceX on myynyt kaikkiaan 14 sopimusta Falcon-raketeille.
Kesäkuussa 2010 yhtiö voitti noin 500 miljoonan dollarin laukaisusopimuksen uusien Iridium-tietoliikennesatelliittien laukaisemiseksi. Yhden 800 kilogrammaa painavan satelliitin laukaisu 780 kilometriä korkealle radalle maksaa vajaat seitsemän miljoonaa dollaria, joka olisi liian halpa kantoraketin hinta, mutta yhteislaukaisuilla raketin hinta on samaa suuruusluokkaa kuin Venäjän, Kiinan tai Intian kantorakeissa. Jälkimmäiset kaksi maata olivat vuonna 2010 Yhdysvaltain käyttökieltolistalla yhdysvaltalaisen teollisuuden tukitoimena.
Perusrakenteeltaan vastaavan muita Falcon-raketteja vastaavan, kooltaan Falcon 1:n ja Falcon 9:n väliltä olevan Falcon 5 -raketin kehitys keskeytettiin, jotta yhtiö voi keskittyä Falcon 9 -rakettiin.
Falcon 1
Falcon 1 on pieni, osittain uudelleenkäytettävä raketti, jonka nostokapasiteetti on 420 kilogrammaa hyötykuormaa matalalle Maan kiertodalle (ratakorkeus 185 kilometriä).http://www.spacex.com/falcon1.php Rakettia hyödynnettiin myös suuremman Falcon 9 -raketin ja suunnittelupöydälle jääneen Falcon 5 -raketin kehittämisessä. Falcon 1 saavutti kiertoradan onnistuneesti vasta neljännellä koelaukaisulla 28. syyskuuta 2008. Falcon 1 oli ensimmäinen yksityisesti rahoitettu nesteajoainetta käyttävä raketti, joka pystyy nostamaan satelliitin pysyvälle, mutta hyvin matalalle kiertoradalle. Alle 200 kilometrin ratakorkeus merkitsee käytännössä sitä, että sille nostettu satelliitti ei pysy radallaan kuukausia pidempää vaan putoaa ilmakehään. Kevyemmän satelliitin raketti mahdollisesti pystyy nostamaan pysyvämmälle korkealle kiertoradalle. Raketin ensimmäisen vaiheen uudelleenkäytettävyyden mahdollistivat ensimmäisen ja toisen vaiheen välikappaleeseen () asetetut laskuvarjot, jotka hidastivat kantoraketin nopeutta ennen sen laskeutumista mereen, josta se voitiin ottaa talteen. Yrityksistä huolimatta ensimmäisen vaiheen uudelleenkäyttö ei koskaan onnistunut, sillä vaiheen pudotessa takaisin maan ilmakehään aerodynaamiset kuormat ja ilman kitkan aiheuttama tuhosivat vaiheen ennen laskeutumista.
Falcon 1 lensi vain kaksi kertaa onnistuneesti ja viimeisen kerran vuonna 2009, jonka jälkeen kantoraketti poistettiin käytöstä. Tuolloin SpaceX alkoi keskittyä raskaan Falcon 9 -raketin kehitykseen, joka lensikin ensimmäisen kerran jo vuonna 2010.
Falcon 9
pienoiskuva|350px|Vasemmalta oikealle: Falcon 1, Falcon 9 v1.0, kolme versiota Falcon 9 v1.1:stä, kolme versiota Falcon 9 v1.2:stä, kaksi versiota Falcon 9 Block 5:stä ja Falcon Heavy.
SpaceX ilmoitti 8. syyskuuta 2005 kehittävänsä Falcon 9 -rakettia, jossa olisi yhdeksän Merlin-rakettimoottoria ensimmäisessä vaiheessa.Selenian Boondocks on Falcon IX Suunnitelmien mukaan kantoraketti tulisi olemaan Yhdysvaltain ilmavoimien 1990-luvulla kehittämän EELV-luokan kantoraketin kokoinen, eli se on tarkoitettu kilpailemaan yhdysvaltalaisten Delta IV ja Atlas V -rakettien sekä etenkin venäläisen Protonin, Intian GSLV:n ja Kiinan Pitkä marssi -rakettien kanssa. Falcon 9 suunniteltiin olemaan uudelleenkäytettävä ensimmäisen vaiheensa osalta. Toisen vaiheen uudelleenkäyttöä on myös pohdittu, mutta yhtiö ei ole kehittänyt sitä konseptitasoa pidemmälle.
Helmikuuhun 2022 mennessä Falcon 9 on lentänyt 139 lentoa, joista yksi on epäonnistunut.
Dragon vasen|pienoiskuva|SpaceX:n miehittämätön Dragon-avaruusalus.
SpaceX:n alkuperäisenä tavoitteena oli miehitetty avaruuslento ennen vuoden 2010 loppua. NASA ilmoitti 18. elokuuta 2006 SpaceX:n oleva toinen kahdesta yrityksestä, jotka valittiin suorittamaan miehistö- ja lastilentoja ISS-avaruusasemalle osana Commercial Orbital Transportation Services -ohjelmaa.
Kapselin yläosassa olevalla Common Berthing Mechanism -telakointimekanismilla kapseli voi telakoitua vain ISS:n yhdysvaltalaiseen osaan. NASA-sopimus velvoittaa SpaceX:n toteuttamaan demolennot vuosina 2008–2010. SpaceX voi saada rahoitusta enimmillään 278 miljoonaa dollaria, mikäli se saavuttaa kaikki tavoitteet.
Ensimmäisellä lennollaan joulukuussa 2010 SpaceX:n Dragonista tuli maailman ensimmäinen kaupallinen avaruusalus, joka onnistuttiin saamaan turvallisesti ja hallitusti alas kiertoradalta takaisin Maahan.
Ensimmäinen kaupallinen rahtilento, SpaceX CRS-1 (CRS eli Commercial Resupply Services) laukaistiin onnistuneesti 8. lokakuuta 2012 kello 00.35 GMT (3.35 Suomen aikaa) Kansainväliselle avaruusasemalle.Video laukaisusta (YouTube) Heinäkuuhun 2019 mennessä SpaceX oli suorittanut kuusitoista lentoa Kansainväliselle avaruusasemalle, joista yksi, CRS-7, on tuhoutunut lennon aikana.
Falcon Heavy
Falcon Heavy (ennen Falcon 9 Heavy) on SpaceX:n superraskaan luokan kantoraketti, jonka ensimmäinen koelaukaisu onnistui 6. helmikuuta 2018. Ensimmäisen vaiheen sivuraketit palasivat laskeutumisen jälkeen maahan, mutta päävaiheen laskeutuminen Atlantin valtameressä sijaitsevalle lautalle epäonnistui. Raketin lastina ollut Tesla Roadster -urheiluauto kiersi hetken ajan Maata, jonka jälkeen se ohjattiin avaruuteen. Kesään 2019 mennessä Falcon Heavy oli laukaistu kolme kertaa.
Falcon Heavy koostuu Falcon 9 -raketista, jonka ensimmäisen vaiheen sivuille on kytketty kaksi erillistä Falcon 9:n ensimmäistä vaihetta, joista jokaisessa on yhdeksän Merlin 1D -moottoria. Nämä 27 moottoria puskevat rakettia laukaisussa 22 819 kilonewtonin voimalla, tehden siitä kautta aikojen toiseksi tehokkaimman kantoraketin heti Saturn V:n jälkeen, sekä maailman tehokkaimman toiminnassa olevan raketin NASA:n Space Launch Systemin tai SpaceX:n ITS-lentojen alkamiseen asti.
Falcon Heavyn hyötykuorma on huomattavasti suurempi kuin Falcon 9:n – Falcon Heavy kykenee viemään jopa 54,4 tonnia rahtia matalalle Maan kiertoradalle. Falcon 9 FT -raketin vastaava kantokyky on 22,8 tonnia.
Falcon Heavy on valittu Nasan vuonna 2024 laukaistavaan Europa Clipper -tehtävään.
Dragon V2
Dragon V2 on SpaceX:n kehittämä miehitetty avaruusalus. Miehittämätön ensilento Crew Dragon Demo-1 suuntautui Kansainväliselle avaruusasemalle maaliskuussa 2019. Sitä seuraava miehitetty lento Crew Dragon Demo-2 telakoitui Kansainväliselle avaruusasemalle toukokuussa 2020. Dragon on seuraava miehitetty avaruusalus, joka on laukaistu Yhdysvalloista Avaruussukkula-ohjelman lopettamisen jälkeen. Avaruussukkula-ohjelman lopettamisen jälkeen yhdysvaltalais-astronauttien ainoa tapa päästä avaruuteen on ollut venäläinen Sojuz-avaruusalus.
Dragon eroaa muista kapselimallisista avaruusaluksista siten, ettei se tulevaisuudessa tule käyttämään laskeutumisiin laskuvarjoja, vaan laskeutuu SuperDraco-moottoreiden varassa hallitusti laskeutumisalustalle, kuten SpaceX:n kantoraketitkin tekevät. Elon Musk on sanonut Dragon V2:n kykenevän laskeutumaan mihin vain Aurinkokunnassa.
Interplanetary Transport System (ITS) pienoiskuva|Taiteilijan näkemys ITS avaruus- ja säiliöaluksesta telakoituneena Maan kiertoradalla
Interplanetary Transport System (lyhenne ITS) on SpaceX:n suunnittelema superraskaan luokan kantorakettiin perustuva järjestelmä. ITS-hankkeen päätavoite on Marsin kolonisaatio, sillä alus kykenee lähettämään jopa sata astronauttia Maan matalalta kiertoradalta suoraan Marsin pinnalle. pienoiskuva|Taiteilijan näkemys SpaceX:n ITS-aluksesta laukaisualustalla ITS koostuu kolmesta osasta: ensimmäisestä vaiheesta, avaruusaluksesta sekä niin sanotusta polttoainealuksesta. Ensimmäinen vaihe (SpaceX Super Heavy) laukaisee avaruusaluksen matalalle Maan kiertoradalle odottamaan polttoainetäydennystä, minkä jälkeen ensimmäinen vaihe laskeutuu takaisin laukaisualustalle, missä se tankataan uudestaan metaanilla ja nestemäisellä hapella. Tankkauksen aikana ensimmäiseen vaiheeseen kiinnitetään polttoainealus, joka laukaistaan kohtaamaan matalalla kiertoradalla odottamassa oleva avaruusalus. Avaruusalus ja polttoainealus telakoituvat kiertoradalla, jonka jälkeen polttoainealus tankkaa avaruusaluksen. Arvioiden mukaan polttoainealuksien lentoja tarvittaisiin jopa viisi, jotta avaruusalus saataisiin valmiiksi matkaa varten. Tämän jälkeen avaruusalus on periaatteessa lentokykyinen ja pystyisi laskeutumaan mille tahansa Aurinkokunnassa olevalle kiinteälle kappaleelle.
Starship
Starship on uudelleen käytettäväksi suunniteltu avaruusalus, jonka pitkän aikavälin tavoite on sekä miehistön että rahdin kuljettaminen Marsiin asti.