Martti Johannes Häikiö (1. lokakuuta 1949 Mikkeli – 7. helmikuuta 2025 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, dosentti ja historiantutkija. Hän oli koulutukseltaan valtiotieteen tohtori. Hänelle myönnettiin professorin arvonimi 5. joulukuuta 2008.
Elämä
Häikiö pääsi ylioppilaaksi Kuopion lyseosta vuonna 1968 ja aloitti sen jälkeen oppinnot Helsingin yliopistossa. Hän opiskeli myös Oxfordin yliopistossa Wolfson Collegessa vuosina 1973–1976 ja väitteli valtiotieteen tohtoriksi vuonna 1976.
Häikiö oli Uuden Suomen ja Kanava-lehden toimittaja ja vuodesta 1978 Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti. Hän kirjoitti useita yrityshistoriikkeja, muun muassa Alkon ja Nokian historiikit sekä Tampereen teknillisen yliopiston historiateoksen ja olo Suomen kansallisbiografian tasavallan ajan päätoimittaja. Tammikuussa 2010 julkaistiin hänen kirjoittamansa kaksiosaisen V. A. Koskenniemen elämäkerta. Häikiön vuonna 2017 julkaisema P. E. Svinhufvud -elämäkerta Suomen leijona sai kriitikko Veli-Pekka Leppäseltä kovaa kritiikkiä: Häikiö lupasi ”välttää arvoarvostelmia ja kuvata tapahtumia sellaisina kuin ne olivat”, mihin Leppänen huomauttaa: ”Historiankirjoitus koostuu arvovalinnoista ja tulkinnoista – eikä tämäkään teos ole poikkeus” ja osoittaa useita kohtia, joissa tämä hänen mukaansa ilmeneeVeli-Pekka Leppänen, Presidentti uskoi Saksaan. Helsingin Sanomat 23.3.2017 s. B 6.
Häikiö toimi vuosina 1986–1988 Suomalaisuuden Liiton, vuosina 2004–2009 Helsingin Kokoomuksen ja vuosina 2011–2013 Paasikivi-seuran puheenjohtajana. Hän sai Suomalaisuuden Liiton kunniajäsenyyden vuonna 1996.
Martti Häikiön isä oli kokoomuksen kansanedustaja Juuso Häikiö ja sisar dramaturgi Kristiina Lyytinen.Kuka kukin on 1978, s. 262 Runeberg.org. Häikiön puoliso oli filosofian lisensiaatti Tytti Varmavuo-Häikiö (2000–). Edellisestä avioliitosta (1969–2000) valtiotieteen maisteri Kristiina Häikiö, o.s. Erholan kanssa hänellä oli kolme poikaa.
Häikiö kirjoitti lääkeyhtiö Orionin 90-vuotishistoriikin. Se kuitenkin hyllytettiin ja sitä luvattiin käyttää tulevan satavuotishistoriikin yhteydessä. Orionin silloinen pääjohtaja Jukka Viinanen kiisti, että syynä olisi ollut teoksen mahdollisesti kiusallinen sisältö mutta totesi että voi olla "viisasta, että otetaan pientä aikaperspektiiviä erilaisiin tapahtumiin". Juha Seppälä toi kuitenkin esille seikkoja, jotka saattoivat vaikuttaa käsikirjoituksen hyllyttämiseen, esimerkiksi yhtiön jakautumisen lääkeyhtiöksi ja tukkuyhtiöksi tai osakesarjojen yhdistämispyrkimykset. Satavuotishistoriikin Hyvinvointia rakentamassa – Orionin vuosisata (2017) lähteissä Häikiön teosta ei kuitenkaan mainita.
Häikiö on haudattu Kuopion Isolle hautausmaalle.
Palkinnot ja tunnustukset Suomen tietokirjailijat ry:n Warelius-palkinto, 2008 Jenny ja Antti Wihurin rahaston 30 000 euron kunniapalkinto, 2011
Teokset
Hyöty ja tiede: Tampereen teknillisen yliopiston historia 1965–2015. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2015 Suomen leijona: Svinhufvud itsenäisyysmiehenä, Docendo, 2017 Juuso Häikiön kolme elämää: pioneeriupseerina talvi- ja jatkosodassa, hovioikeustuomarina ja kuntapoliitikkona Kuopiossa, valtiopäivämiehenä eduskunnassa. UA-Kustannus, Helsinki 2024.
Lähteet Martti Häikiön kotisivu
Viitteet
Aiheesta muualla
Luokka:Suomalaiset professorin arvonimen saaneet Luokka:Suomalaiset historioitsijat Luokka:Suomalaiset toimittajat Luokka:Vuonna 1949 syntyneet Luokka:Vuonna 2025 kuolleet