Sven Delblanc (26. toukokuuta 1931 – 15. joulukuuta 1992) oli ruotsalainen kirjailija ja kirjallisuuden tutkija. Hän kirjoitti suosittuja ja palkittuja teoksia, jotka sijoittuivat Ruotsin lähihistoriaan. Parhaiten niistä tunnetaan Hedebyn asukkaista kertova sarja sekä Samuelin kirja jatko-osineen, jotka kertovat Delblancin äidinisän tarinan. Useita hänen teoksiaan on käytetty televisiosarjojen pohjana.
Delblancin läpimurtoteos oli Prästkappan (1963). Siinä on jo esillä hänen tuotantonsa keskeisiin piirteisiin kuuluva tarkka historiallinen tausta. Delblanc oli kiinnostunut kuvaamastaan valistuksesta, joka oli jyrkästi polarisoitunutta aikaa ja jolloin kirkon, aatelin ja kuninkaan valta saavuttivat huippunsa. Päähenkilön on vaikea hyväksyä Preussin Fredrik Suuren valtakoneistoa,joka kuitenkin taivuttaa oppiniskaisen papin valtansa alle. Useissa teoksissa voidaan nähdä myös analogisia rinnastuksia kirjoittamisaikaan. Esimerkiksi orjalaiva Speranzaa kuvaava romaani rinnastuu 1960-luvun keskusteluun kehitysmaiden sorrosta.
Merkittävimmän panoksen Ruotsin kirjallisuuteen Delblanc antoi kahdella romaanisarjallaan, Sörmlanti-sarjalla (1970, 1973, 1974 ja 1976) ja Samuel-sarjalla (1981, 1982, 1984 ja 1985), jotka perustuvat kirjoittajan omiin muistoihin ja perhedokumentteihin. Ne kuvaavat Ruotsin muuttumista maatalousyhteiskunnasta hyvinvointivaltioksi. Henkilöiden ankarat vaiheet taas muuttavat heidän elämäniloisen perusasenteensa mielisairauksiin ja kärsimyksiin.
Delblanc sai useita palkintoja, muun muassa Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon vuonna 1982 ja August-palkinnon vuonna 1991.
Teokset Eremitkräftan, 1962 Prästkappan, 1963 Homunculus, 1965 Ära och minne, 1965 (väitöskirja) Nattresa, 1967 Åsnebrygga, 1969 Åminne, 1970 Zahak, 1971 Trampa vatten, 1972 Teatern brinner, 1973 Stenfågel, 1973 Primavera, 1973 Vinteride, 1974 Stadsporten, 1976 Grottmannen, 1977 Gunnar Emmanuel, 1978 Gröna vintern, 1978 Kära farmor, 1979 Stormhatten: Tre Strindbergsstudier, 1979 Speranza, 1980 Samuels bok, 1981 Samuels döttrar, 1982 Senecas död, 1982 Jerusalems natt, 1983 Kanaans land, 1984 Maria ensam, 1985 Fågelfrö, 1986 Moria land, 1987 Änkan, 1988 Damiens, 1988 Ifigenia, 1990 Livets ax, 1991 Slutord, 1991 Homerisk hemkomst: Två essäer om Iliaden och Odysséen, 1992 Agnar, 1993 Suomennetut teokset Papinkaapu, herooinen kertomus, suom. Katri Ingman-Palola, WSOY, 1965, alkuteos: Prästkappan Aasinsilta, suom. Ulf Erik Qvickström, WSOY, 1970, alkuteos: Åsnebrygga Kertomus Sörmlannista, suom. Juhani Koskinen, WSOY, 1974, alkuteos: Åminne Kivilintu, kertomus Sörmlannista 2, suom. Juhani Koskinen, WSOY, 1976, alkuteos: Stenfågel Talviuni, kertomus Sörmlannista 3, suom. Juhani Koskinen, WSOY, 1977, alkuteos: Vinteride Kaupunginportti, kertomus Sörmlannista 4, suom. Juhani Koskinen, WSOY, 1978, alkuteos: Stadsporten Samuelin kirja, suom. Juhani Koskinen, WSOY, 1983, alkuteos: Samuels bok Samuelin tyttäret, suom. Juhani Koskinen, 1985, alkuteos: Samuels döttrar Kanaanin maassa, suom. Juhani Koskinen, WSOY, 1986, alkuteos: Kanaans land Maria yksin, suom. Juhani Koskinen, WSOY, 1989, alkuteos: Maria ensam Elon tähkä, WSOY, suom. Kyllikki Härkäpää, 1992, alkuteos: Livets ax Päätössanat, suom. Timo Hämäläinen, WSOY, 1993, alkuteos: Slutord Speranza, laiva, aikalaiskertomus, suom. Timo Hämäläinen, WSOY, 1994, alkuteos: Speranza
Lähteet
Luokka:Ruotsalaiset kirjailijat Luokka:Ruotsalaiset kirjallisuustieteilijät Luokka:Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajat Luokka:Vuonna 1931 syntyneet Luokka:Vuonna 1992 kuolleet