Rosa Liksom

pienoiskuva|Rosa Liksom 2012 Rosa Liksom (oik. Anni Ylävaara, s. 7. tammikuuta 1958 Ylitornio) on suomalainen kirjailija ja kuvataiteilija. Liksom on opiskellut antropologiaa ja yhteiskuntatieteitä Helsingissä, Kööpenhaminassa ja Moskovassa. Hänen teoksiaan on käännetty kymmenille kielille. Novellikokoelmien ja romaanien lisäksi Liksom on tehnyt sarjakuvia, maalauksia, elokuvia, näytelmiä ja lastenkirjoja.Ridanpää 2005, s. 72

Elämä ja ura Liksom sai jonkin verran julkisuutta esikoisteoksensa, novellikokoelma Yhden yön pysäkki (1985), yhteydessä. Tuolloin hänestä ei vielä tiedetty juuri mitään. Liksomin toinen novellikokoelma Unohdettu vartti (1986) julkaistiin hänen näyttelynsä avajaisissa Galerie Pelinillä. Liksom pukeutui tapahtumassa useiden näköishahmojen tapaan sotilasunivormuun, minkä vuoksi häntä ei tunnistettu tai pystytty haastattelemaan. Liksomin kaksi ensimmäistä novellikokoelmaa ovat luettavissa kuvauksina vähäosaisista ja syrjäytyneistä. Hänen alkutuotantonsa vastaanotettiin suomalaista todellisuutta kuvaavina dokumentteina. Teoksissa Tyhjän tien paratiisit (1989), BamaLama (1993) ja Kreisland (1996) Liksomin tyyli muuttui aiemman tuotannon teemoja ja ajan puhetapoja parodioivaksi. Kantokorpi 1997, s. 13, 17

Liksomin kirjalliset teokset loivat lyhytproosan käsitteen, ja hän jatkoi tyylilajissa usean teoksen verran saaden myös seuraajia. Viidennen lyhytproosateoksen BamaLama jälkeen Liksom irtautui lajista ja kirjoitti romaanin Kreisland, joka Helsingin Sanomien kriitikko Antti Majanderin mielestä olisi ansainnut Finlandia-ehdokkuuden. Liksomin imago on nähty jonkinlaisena kokonaistaideteoksena, jonka osia hänen tuotoksensa ovat. Erityisesti Kreisland on kirvoittanut tällaisia tulkintoja. Liksomin taiteilijakuvaa voidaan pitää analogiana hänen tuotantonsa sarjalliselle, itseään parodioivalle esitystavalle.Kantokorpi 1997, s. 13, 28

Liksomin tuotanto on nähty niin pohjoissuomalaisena kansankuvauksenaJama 1995, s. 126 kuin sen parodiana.Kantokorpi 1997, s. 18 Liksom hyödyntää kirjoituksessaan stereotyyppisiä pohjoisuutta luonnehtivia kielikuvia, jotka hän kuitenkin kääntää parodisesti päälaelleen.Ridanpää 2005, s. 74 Erityisesti parodian kohteena on pohjoisen maisema modernin melankolian kuvana.Kantokorpi 1997, s. 28 On esitetty, ettei tätä muutosta huomattu heti,Kantokorpi 1997, s. 17 sillä Liksomia moitittiin muun muassa kaunokirjallisuuden ja vakavuuden hylkäämisestä.Jama 1995, s. 138 Liksomin on todettu päässeen tuotannossaan irti pohjoissuomalaisesta ja kansallisesta kontekstista ja saaneen eräänlaisen maailmankansalaisen leiman.Ridanpää 2005, s. 71 Lappilaisesta taiteilijasta, Reidar Särestöniemestä, kertovan Reitari-romaanin (2002) jälkeen Liksom on jälleen palannut ”strobomaisen lyhytproosan” pariin novellikokoelmallaan Maa (2006).

Liksomin kirjallista tyyliä kuvataan usein postmodernismiksi. Liksomin tuotannon keskeisiä teemoja ovat nainen, vallankäyttö ja seksuaalisuus.Kantokorpi 1997, s. 13, 15 Liksom mainitaan usein toisen tornionjokilaaksolaisen kirjailijan, Timo K. Mukan, temaattisena perijättärenä: muun muassa väkivalta ja ahdistus ovat molempien teoksissa toistuvia aiheita.Jama 1995, s. 133–134

Liksom on paremman ja motivoivamman ruotsinopetuksen puolesta toimivan Svenska nu -verkoston valtuuskunnan jäsen. Liksom oli nuorena (1974) Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton jäsen.Kuvanumero 81259 Arjen historiaa

Liksom on kirjoittanut elämäkertaromaanin Everstinna, jossa hän hyödyntää Annikki Kariniemen henkilöhahmoa. Outi Hytönen paheksuu esseessään Parnassossa hyvin voimakkaasti Liksomin teosta. Hän katsoo, että siinä esitetty kuva Kariniemestä kansallissosialismista ja fasismista lumoutuneena antaa tästä valheellisen kuvan. Hän arvostelee tapaa kuvitella henkilön elämää, sillä elämäkertaromaani leimaa alitajuisesti lukijan mielikuvia, varsinkin jos tämä ei entuudestaan tunne kuvatun henkilön vaiheita. Liksom on Lapin Kansan haastattelussa väittänyt, että Kariniemeä sanottiin Ylitorniolla natsiksi. Kariniemen elämäkerran Kairojen kosmopoliitti: Annikki Kariniemen elämä ja teot kirjoittanut Hytönen ei haastatellessaan ihmisiä elämäkertaa varten löytänyt ketään, joka tietäisi Kariniemeä kutsutun natsiksi.Outi Hytönen, Biofiktion kirjoittaja on kaikkivaltias. Parnasso 6–7/2023, s. 39–43

Tunnustukset ja palkinnot Liksom voitti Finlandia-palkinnon teoksestaan Hytti nro 6 vuonna 2011. Teos oli syksyllä 2013 ehdokkaana ranskalaisen Prix Médicis étranger -kirjallisuuspalkinnon saajaksi.Alain Beuve-Méry, Prix littéraires : les premières sélections du Médicis et du Wepler Le Monde 11.9.2013, viitattu 19.9.2013 Vuonna 2013 Liksomille myönnettiin Pro Finlandia -mitali.

J. H. Erkon palkinto (1985) Weilin+Göösin kirjailijapalkinto (1986) Kalevi Jäntin palkinto (1987) Lapin läänin taidepalkinto (1987) EBU:n elokuvakäsikirjoituspalkinto (1987) valtion kirjallisuuspalkinto (1987 ja 1992) Kiila-palkinto (1991) valtion viisivuotinen taiteilija-apuraha (1996 ja 2002) WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto (2006) Finlandia-palkinto (2011) Pro Finlandia -mitali (2013) Kiila-palkinto (2016) Ruotsin akatemian pohjoismainen palkinto (2020) Veijo Meri -palkinto (2021) romaani Väylä oli 2021 ehdokkaana Finlandia-palkinnon saajaksi taiteilijaeläke vuoden 2022 alusta Aleksis Kiven palkinto 2023

Teokset

Lähteet

Viitteet

Kirjallisuutta

Jonni Roos: Rosa Liksom – Niinku taidetta. Like, 2020.

Aiheesta muualla

Rosa Liksomin kotisivut Rosa Liksom Kirjasampo.fi:ssä WSOY Rosa Liksomin kirjailijasivu kirja.fi Rosa Liksom Valtion taidemuseon kokoelmissa Sekatyöläinen Rosa Liksom Yle Elävä arkisto 8.2.1987) Rosa Liksomin Hytti nro 6 kertoo yksinäisyydestä, ystävyydestä ja Venäjästä Yle Elävä arkisto 2.12.2011 Rosa Liksom Prosak-proosaklubilla, Kirjastokaista-video Rosa Liksom 375 humanistia -sivustolla 3.5.2015. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. Rosa Liksom Ylen Ammatti: Kirjailija -sarjan dokumenttivideo vuodelta 2020. 58 min

Luokka:Suomalaiset kirjailijat Luokka:Suomalaiset taidemaalarit Luokka:Suomalaiset sarjakuvantekijät Luokka:Finlandia-palkinnon saajat Luokka:Kalevi Jäntin palkinnon saajat Luokka:Pro Finlandia -palkitut Luokka:Vuonna 1958 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit