thumb|right|Iisakki Lattu. Iisakki Lattu (21. elokuuta 1857 Kolppana, Inkerinmaa – 7. toukokuuta 1932 Helsinki) oli inkeriläissyntyinen kansakoulunopettaja ja pitkäaikainen Kansallisteatterin näyttelijä.Inkeriläiset – Kuka kukin on? 2013, s. 131.
Latun vanhemmat olivat talollinen, kunnanvanhin Aaprami Lattu ja Saara Kämpäs. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi ja lukkariksi Kolppanan suomalaisesta seminaarista 1876 ja toimi opettajana Inkerissä Liisilässä, Rahikkalassa ja Tuutarissa 1876–1884. Hän oli samaan aikaan myös kunnankirjurina ja kirjastonhoitajana Tuutarissa.
Lattu toimi Suomalaisen teatterin näyttelijänä 1884–1902 ja Kansallisteatterin näyttelijänä 1902–1918. Hän oli myös Suomalaisen teatterin ja Kansallisteatterin kirjastonhoitajana 1884–1927, Suomalaisen näyttämön eläkelaitoksen esimiehenä 1896-1918 ja Kansallisteatterin hallintoneuvoston jäsenenä vuodesta 1909.
Iisakki Lattu näytteli uransa aikana yli 200 roolissa. 1920-luvulla hän esiintyi myös muutamassa elokuvaroolissa. Näyttelijänä Lattu tunnettiin kansanomaisena koomikkona, hänen tunnetuimpia näytelmäroolejaan olivat Aleksis Kiven Nummisuutareiden Topias sekä Aleksandr Ostrovskin Myrsky-näytelmän Onnenpoika.Inkeriläisiä merkkihenkilöitä: Iisakki Lattu Viitattu 11.1.2015. Lattu myös ohjasi ja sovitti näyttämölle useita näytelmiä. Lisäksi hän oli taiteellisesti lahjakas ja osallistui tauluillaan Taiteilijaseuran näyttelyyn.
Lattu kirjoitti kaunokirjallisia kertomuksia sanomalehtiin, kalentereihin ja albumeihin. Vuosina 1902–1906 Lattu toimitti joulujulkaisua nimeltä Jouluvieras Inkeriläisiin koteihin. Hän myös suomensi venäläisiä romaaneja ja näytelmiä.
Latun puoliso vuodesta 1890 oli Josefina Pitkänen (k. 1930).
Teoksia Uusi venäläis-suomalainen ja suomalais-venäläinen tulkki eli kaikille vasta-alkaville uusi erittäin helppotajuinen ja käytännöllinen keino oppia pian opettajatta ja valmistuksetta puhumaan suomea: tämä tulkki sisältää suuren valikoiman jokapäiväisessä puheessa esiytyviä sanoja ja lauseita ja on jokaisen sanan ääntämistapa tässä kirjassa tarkoin osoitettu paikassansa; tekijät Vladimir Smirnoff ja Iisakki Lattu. Lindstedt'in käytännöllisiä tulkkikirjoja, n:o 10. Helsinki 1905, 2. painos 1909 Saimaan rannalla: I-näytöksinen laulunäytelmä. Tekijät Kaarlo Bergbom ja J. Korhonen ; sävelet kansanlauluista valinnut Kaarlo Bergbom, pianolle sovittanut Isakki Lattu. Näytelmäkirjasto, n:o 23. Kirja, Helsinki 1928 C. P. Riis : Hardangerin harjulla : yksinäytöksinen norjalainen laulunäytelmä; suomentanut C. Edv. Törmänen ; sävelet norjalaisista kansanlauluista valinnut Kaarlo Bergbom ; pianolle sovittanut Iisakki Lattu. Näytelmäkirjasto, n:o 24. Kirja, Helsinki 1928
Suomennoksia Maksim Gorki : Pohjalla: kuvaelmia: 4 näytöstä. Otava 1904 (alkuteos На дне) Maksim Gorki : Vankila ; tekijän luvalla alkukielestä suom. Iisakki Lattu. Otava 1905 (alkuteos Тюрьма) Leonid Andrejev : Ihmisen elämä: viisi kuvaelmaa ynnä proloogi; venäjästä suomentanut Iisakki Lattu. Otava 1907 (alkuteos Жизнь человека) Leonid Andrejev : Anatema: näytelmä 7:ssä kuvaelmassa; tekijän luvalla käsikirjoituksesta suomentanut Iisakki Lattu. Vihtori Kosonen osakeyhtiö, Helsinki 1909 (alkuteos Анатэма) Romaanin XVII luku: yksinäytöksinen huvinäytelmä. Näytelmäkirjasto, n:o 6. Kirja, Helsinki 1926 Maksim Gorki : Varjenka ja muita novelleja; suom. Reino Silvanto, K. Suomalainen, Rob. A. Seppänen ja Iisakki Lattu ; kuvitus R. Westrén-Doll. Suuret venäläiset kertojat-sarja. Ex libris: Concert hall society, Helsinki 1971
Aänityksiä Leivän tähden ; Aviollinen rakkaus; esittäjä Iisakki Lattu (puhe). Äänilevy, äänitetty 14.9.1910, Helsinki
Lähteet Inkeriläiset – Kuka kukin on? Toim. Miettinen, Helena & Krjukov, Aleksei & Mullonen, Juho & Wikberg, Pekka. Inkerin kulttuuriseura, Helsinki 2013. Wikiaineisto: Kuka kukin oli 1961 Inkeriläisiä merkkihenkilöitä: Iisakki Lattu
Viitteet
Luokka:Suomalaiset teatterinäyttelijät Luokka:Inkeriläiset henkilöt Luokka:Vuonna 1857 syntyneet Luokka:Vuonna 1932 kuolleet