pienoiskuva|Syyslehtien peittämä joenuoma. Mäntsälänjoki on Uudellamaalla Mäntsälässä virtaava 23 kilometriä pitkä Mustijoen sivujoki, joka muodostaa valuma-alueensa 32 kilometriä pitkästä pääuomasta 21 kilometriä pitkän alajuoksun osuuden.

Joen nimi Mäntsälänjoki katsotaan yleisesti alkavan Hunttijärvestä, vaikka järvestä alkava oja onkin pienempi kuin hieman alempana jokeen yhtyvä Saarenjoki. Hydrologisesti Saarenjoki muodostaa Mäntsälänjoen valuma-alueen pääuoman yläjuoksun osuuden yhdessä Myllyojan kanssa. Paikalliset käyttävät kuitenkin eri osuuksista omia nimiään. Tämän vuoksi on Saarenjoki osa Mäntsälänjokeen päättyvää pääuomaa ja samalla Mäntsälänjoen latvaosuus Hunttijärvestä (Hunttijärvenpuro ) on pääuoman sivujoki. Alajuoksullakin on nimikäytännöissä eroavuuksia. Vaikka aikaisemmin käytettiin myös Mustijoen alajuoksusta nimitystä Mäntsälänjoki (esimerkki ), on siitä luovuttu . Tässä artikkelissa Mäntsälänjoki alkaa Hunttijärvestä ja loppuu Mustijoen yhtymäkohtaan.

Usein toistuva virhe (esimerkki ) on liittää Mäntsälänjoki osaksi vesistöalueensa pääuomaa. Hydrologiassa pääuomaan tulisi valita kustakin jokihaarasta se uoma, jossa virtaa enemmän vettä. Jos jokihaarojen virtaamia ei tunneta, voidaan pienillä vesistöalueilla verrata jokihaarojen valuma-alueiden pinta-aloja keskenään. Kun Mäntsälänjoen valuma-alueen pinta-ala on 183 neliökilometriä ja Mustijoen latvahaaran eli Hirvihaaranjoen pinta-ala on 351 neliökilometriä, tulisi Hirvihaaranjoki valita pääuomaan .

Joen kulku Mäntsälänjoki alkaa Hunttijärven eteläpäästä Hirviniemen länsipuolisesta lahdesta. Järven laskuoja, eli Hunttijärvenpuro, virtaa aluksi Saaren kylän läpi ja yhtyy oikealta lännestä tulevaan Saarenjokeen . Saarella joen itäpuolella kohoavat korkeat kalliomäet Kitustenmäki ja Vähäjärvenmäki. Viimeksi mainittu kohoaa yli 60 metrin korkeuteen joesta. Jokea seuraa länsipuolella pysyttelevä seututie 140 Mustijoelle asti. Samaan jokilaaksoon on myöhemmin (valmistui vuonna 1999) rakennettu valtatie 4 ja Lahden oikorata (valmistui vuonna 2006). Lyhyitä metsäosuuksia lukuun ottamatta joki virtaa peltomaiseman keskellä. Ennen Kaukalammen kylää on mutkittelevan jokiuoman viereen padottu pieniä lampia. Joki alittaa yhdystien 1633 ja laskee Kaukalampeen, jonka vesijättömaa on nykyään niittynä. Itse lampi on vesikasvillisuuden valtaama. Joki kaartelee oikoradan ja seututien välissä kunnes se joutuu alittamaan ensin oikoradan ja lopulta myös valtatien. Sillalta on 3,5 kilometriä Mäntsälän kirkonkylälle ja tämä osuus virtaa peltoaukealla. Siihen yhtyy ennen sitä oikealta tuleva Omitto-oja ja vasemmalta tuleva Kropunoja.

Kirkonkylän taajama-alueella joki virtaa Kartanonpellon ja valkamapellon välistä, josta se saapuu Lietonojalle. Täällä siihen yhtyy oikealta tuleva Lietonojan puro. Kylän keskustassa joki ohittaa terveysaseman, kirkon, urheilupuiston ja alittaa näiden jälkeen Veteraanitien. Haapa-Junttilan, Kylä-Maisalan ja Koskenrannan jälkeen joki alittaa kantatien 55 ja saapuu Myllykosken patoaltaalle. Pato on tyypiltään pohjapato, jolla säädetään vedenpinnan korkeutta. Padon takana on pienimuotoinen koski. Pato on vaelluskalojen ainoa etenemiseste . Kosken jälkeen on joen molemmilla puolella niittymaat. Noin kolmen kilometrin jälkeen Mäntsälänjoki yhtyy Mustijokeen sen oikealta puolelta ja 47 kilometriä Mustijoen suistosta.

Vedenlaatu Mäntsälänjoki määritettiin vuosituhannen vaihteessa käyttökelpoisuudeltaan tyydyttäväksi. Saarenjoen ja Mäntsälän kirkonkylän välillä vedenlaatu oli välttävä. Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon jälkeen joen vedenlaatu oli huonoa. Tästä huolimatta Mustijoen vedenlaatu Mäntsälänjoen jälkeen oli taas välttävää. Mäntsälänjoen valuma-alueella haja-asutusalueella ei ole keskitettyä jätevesien koontia. Jokea kuormittavat maatalous, luonnonhuuhtoumat, jätevedenpuhdistamot ja viemäröimätön haja-asutus. Mäntsälänjokeen laskevat puhdistetut jätevetensä Mäntsälän kirkonkylän jätevedenpuhdistamo ja Mäntsälän ammattiopiston puhdistamo (Saaren kartano). Vuonna 2004 oli Mäntsälänjoen käyttökelpoisuusluokitukseltaan vain välttävä ja Mäntsälän kirkonkylän vedenpuhdistamon alapuolella jopa huono.

Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivin (lyhenne VPD) velvoittamana on vesistöviranomainen määrittänyt Mäntsälänjoen tilaa. Sen tilaa arvioitiin ensimmäisen kerran vuosina 2007–2008. Sen ekologinen tila oli tyydyttävä ja kemiallinen tila hyvä. Ekologiseen tilaan vaikuttivat hydrologis-morfologinen ja biologinen tila, joita ei määritetty, ja fysikaalis-kemiallinen tila, joka oli tyydyttävä. Kemiallinen tila perustui suppeaan aineistoon. Esimerkiksi vedenlaadussa veden kokonaisfosforipitoisuus oli viimeisessä arvioinnissa . Joen tilaa arvioitiin toisen kerran vuosina 2012–2013. Silloin sen ekologinen tila oli tyydyttävä ja kemiallinen tila hyvä. Ekologiseen tilaan vaikuttivat hydrologis-morfologinen tila, joka oli tyydyttävä, biologinen tila, joka oli erinomainen, ja fysikaalis-kemiallinen tila, joka oli tyydyttävä. Kemiallinen tila perustui suppeaan aineistoon ja tietoon elohopeasta. Esimerkiksi vedenlaadussa veden kokonaisfosforipitoisuus oli viimeisessä arvioinnissa ja kokonaistyppipitoisuus litrassa vettä, mitkä ovat vastaavasti välttäviä ja huonoja tuloksia.

Mäntsälänjoen valuma-alue Yleistä Mäntsälänjoki sijaitsee Mustijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 19) Mäntsälänjoen valuma-alueella (19.003). valuma-alueen pinta-ala on 182,80 neliökilometriä, joka muodostaa 23 % osuuden vesistöalueen 783,21 neliökilometrin pinta-alasta. Mäntsälänjoki yhtyy Mustijokeen 47 kilometriä sen suistosta.

Sivu-uomia ja järviä Mäntsälänjokeen yhtyy oikealta kirkonkylällä Lietonoja, jonka lavtauomaa kutsutaan myös Hietastenojaksi. Kirkonkylän pohjoispuolella siihen yhtyy vasemmalta Kropunoja. Se muodostuu, kun pohjoisesta Isosuolta ja Majurinsuolta tuleva johto-oja sekä etelästä tuleva oja yhtyvät toisiinsa. Eteläisen ojan latvahaaroja ovat Krutinoja, Suojärvenoja ja Juurikkaanoja. Kropunojan valuma-alueella sijaitsevat Suojärvi (0 ha), Venunjärvi (10 ha), Ahvenlammi (1 ha), Iso-Vuotava (14 ha), Vähä-Vuotava (2 ha) ja Korpilammi (1 ha). Korpunojan lähelle, mutta oikealle puolelle, yhtyy pikatien takaa tuleva Joutsjärvestä (26 ha) alkava Omitto-oja. Joutsjärveen laskevat Leppoja, Vähäjärven (11 ha) laskuoja ja Pitkäjärvestä (25 ha) alkava Temminoja, ja Pitkäjärveen vastaavasti kuivatetusta Koveronjärvestä ja Kivilammesta (4 ha) alkava Koveronoja. Mäntsälänjoessa sijaitsevan Kaukalammen (11 ha) eteläpuolelle yhtyy kaakosta tuleva Vähä-Tuhtin (1 ha) laskuoja. Lampeen laskee Tuhtijärven (3 ha) laskuoja. Samalla valuma-alueella sijaitsee Löyttyjärvi (2 ha), jolla ei ole laskuojaa. Mäntsälänjoki alkaa Hunttijärvestä (150 ha), johon laskevat Järvisillanoja, Liessanoja ja Avojärvenoja. Mäntsälänjoen pääuomaan kuuluu latvoilla Saarenjoki. Sen sivuojia ovat Puikanoja, Jerikonoja, jotka tuovat Ison Matjärven (3 ha) ja Vähän Matjärven (1 ha) vesiä ja latvauomaksi tulkittava Myllyoja.

Historiaa pienoiskuva|Vuosina 1870–1907 julkaistun Senaatin kartaston Mäntsälän karttalehti, joka on piirretty vuonna 1873. Siinä on Hunttijärvi ja joen yläjuoksua. pienoiskuva|Mäntsälänjoen keskijuoksua. Vuosina 1855–1856 julkaistussa Kalmbergin kartastossa on Hunttijärven nimenä ”Saarisjärvi” ja joen nimi ”Mäntsälä å”. Saarisjoen alajuoksulla sijaitsi ”Saaris by” eli Saari, jossa oli 4 maataloa (26 manttaalia) ja Saaren kartano. Etelämpänä sijaitsi ”Kaukalampi by” (8 taloa ja 41 manttaalia) ja ”Mäntsälä by” (23 maataloa ja 58 manttaalia), jossa sijaitsi myös Mäntsälän kartano. Saarisjoen alajuoksulla ainakin sahalaitos ja mahdollisesti vesimylly. Myös Kaukalammella ja Ometto-ojassa on joessa myllyt. Vuosina 1870–1907 julkaistussa Senaatin kartastossa (katso oikealla) löytyy Hunttijärvenpurossa vesimylly. Kaukalampi on kartassa nykyistä suurempi ja pitempi, mutta vain Ometto-ojassa toimii edelleen vesimylly. Suuret peltoaukeat muodostuvat laajojen niittyjen viereisistä pelloista. Kirkonkylällä sijaitsevan kartanon lähellä on pitkänmuotoinen lampi, joka on nykykartoissa nimeltään Kartanonsuo. Joen ympäristössä tapahtui suurin muutos vuosien 1916 ja 1936 taloudellisten karttojen välillä. Silloin niittyjä raivattiin peltomaiksi ja asutus tiheni.

Vuosien 1956 ja 1974 peruskartoissa on Hunttilanpurossa aikaisemman vesimyllyn kohdalla rakennus, joka on purettu pois vuoteen 1989 mennessä. Saaren sahalaitoksen patolampi on täynnä vettä vielä vuoden 1956 kartassa, mutta se on tyhjennetty vuoden 1974 kartassa. Kaukalammen rantaviiva kokee muodon muutoksen vuosien 1956 ja 1974 karttojen välissä. Ometto-ojan alajuoksua suoristettu ja samalla perattu vuosien 1956 ja 1974 karttojen välissä. Mäntsälän kirkonkylän keskustaajama-alue koki valtavan laajentumisen, kun taajama ulottui Lietonojalle asti vuoteen 1974 mennessä. Samassa kartassa sijaitsee jätenvedenpuhdistamo Koskenrannassa. Myllykoskessa sijaitsi vielä vuonna 1956 rakennus ja patolampi, mutta rakennus on purettu ja patolampi tyhjennetty vuoden 1974 kartassa. Mäntsälän taajama kaksinkertaistui silmämääräisesti vuoden 1989 karttaan.

Hunttijärvenpuroksi kutsutaan Hunttijärven ja Saarenjoen välistä osuutta. Sen aikaisempi nimi on ollut Kitustenoja. Puron ylin osuus perattiin vuonna 2003, mutta perkauksia on mahdollisesti tehty aiemminkin. Vuosina 2005 ja 2008 tehtiin Hunttijärvenpuron alapuoliskolla kalataloudellisia kunnostustoimia. Saarenjoki perattiin 1950-luvulla ja vuonna 2006. Perkaamatta jäi Saarenjoen alajuoksun viimeinen kilometri. Viimeisen kilometrin puolivälissä on vankka betonipato, jonka patolammikko on tyhjä mutta sen pohjalle on jäänyt kiintoainetta sedimentiksi. Ometto-ojan alajuoksun yhtymäkohtaa on aikoinaan kaivamalla siirretty yhtymään jokeen alempana. Näin on parannettu peltojen kuivumista. Yläjuoksulla virtaavaa Temminojaa on perattu raskaalla kädellä. Vuosina 2005, 2013 ja 2016 suoritettiin kalataloudellisia kunnostuksia lisäämällä virtapaikkoihin kutusorakoita

Lähteet

Aiheesta muualla

Luokka:Mäntsälän joet