Tuomi Elmgren-Heinonen (5. helmikuuta 1903 Ruovesi – 17. kesäkuuta 2000 Helsinki) oli suomalainen laulaja, journalisti, kirjailija ja antroposofi. Vuonna 1932 hän avioitui taidemaalari Aarre Heinosen kanssa; R. Wileniuksen negrologi. Takoja 8.3.2007. perheeseen syntyi kolme lasta, Marja, Reijo ja Pilvi.

Laulaja ja näyttelijä Tuomi Elmgren-Heinonen opiskeli laulamista Viipurissa ja Helsingissä, myöhemmin myös Berliinissä ja Pariisissa ja toimi ooppera- ja konserttilaulajana. Hän teki kymmenkunta roolia myös Suomen Kansallisteatterin tuotannoissa vuosina 1923–1932.Tuomi Elmgren. Ilona-esitystietokanta, Teatterin tiedotuskeskus. Viitattu 19.12.2014.

Journalisti ja kirjailija Tuomi Elmgren-Heinonen toimi journalistina ja kirjailijana 1930-luvulta lähtien. Hän kirjoitti muun muassa säveltäjä Toivo Kuulan elämäkerran (1938) ja Fredrik Paciuksen elämäkerran Laulu Suomen soi (1958). Lisäksi hän kirjoitti säännöllisesti kolumnistina sanomalehti Uuteen Suomeen, sodan aikana myös rintamalta, ja kirjoitti romaanin Lottatyttö komennuksella (1940), joka käännettiin kolmelle kielelle. Lasten satu-Kalevala (1946), kuvitus Kirsti Gallen-Kallela. Hänen tunnetuin teoksensa on Käytöksen kultainen kirja (1954). Teatterikorkeakoulun tapahistorian opettajana hän toimi pitkään ja kirjoitti teoksen tapahistoriasta. Viimeinen kirja oli antroposofisesta näkökulmasta: Suhteemme vainajiin (1978).

Antroposofia Tuomi Elmgren-Heinonen kohtasi jo varhain kirjailija Kersti Bergrothin keskustelupiirissä antroposofian, ja se muodostui tärkeäksi toiminnan kanavaksi. Antroposofisen seuran jäseneksi hän liittyi 1931, ja vuosina 1956–1977 hän toimi Suomen antroposofisen liiton johtokunnan jäsenenä, viimeiset viisi vuotta myös varapuheenjohtajana. Puoli vuosisataa hän oli aktiivinen jäsen, toimitti Suomen antroposofisen liiton jäsenlehteä sekä hoiti työryhmää ja osaltaan Vapaan hengentieteellisen korkeakoulun toimintaa. Hän toimi myös pitkään Lahden kaupungissa sijaitsevan hoitopedagogisen Sylvia-kodin tukiyhdistyksen hallituksessa ja henkilökunnan kouluttajana.

Teokset, suomennokset ja käännökset

Teokset Ann-Mari Italiassa. 1933. Matti Muurahaisen kilpajuoksu y.m. satuja. 1935. Toivo Kuula: elämäkerta. 1938. (2. p. 1953, 3. uud. p. 1983.) Lottatyttö komennuksella: pikku-lotan tarina. 1940. Uusi polku. 1942. "Kantakaa toistenne kuormat": ohjeita kirkkomusiikki-iltojen järjestämiseksi. 1943. Wilho Sjöström: muistikuvia taipaleen varrelta. 1943. Lasten satu-Kalevala. 1946. (2. p. 1950.) Yllätysten kevät. 1949. Toivo Kuula: a Finnish composer of genius, kirj. Tuomi Elmgren-Heinonen ja Eino Roiha. 1952. Käytöksen kultainen kirja. 1954. (2. p. 1955, 5. lisätty ja tarkistettu p. 1961, 6. p. 1965, 7. p. 1969.) "Laulu Suomen soi...": Fredrik Pacius ja hänen aikansa. 1959. Suuri musiikkikirja, toim. Tuomi Elmgren-Heinonen, Riitta Björklund, Irmeli Niemi. 1959. Hyvien tapojen taito: vihjeitä nuorille. 1964. (2. p. 1967.) Olavi Turtiainen, toim. T. Bröjkman. 1964, 1974. Ne hyvät tavat, kirj. Tuomi Elmgren-Heinonen ja Anu Virkkunen. 1970. (3. p. 1975.) Suhteemme vainajiin. 1972. (2. p. 1978, 3. p. 1992.)

Suomennokset

Nasaretin Maria: romaani (Mor Maria), kirj. Synnöve Christensen, suom. Tuomi Elmgren-Heinonen. 1951 (2. p. 1952.) Valssikuningas Johann Strauss (Johann Strauss), kirj. Ernst Decsey, suom. Tuomi Elmgren-Heinonen. 1952. Chopin, kirj. Camille Bourniquel, suom. Tuomi Elmgren-Heinonen. 1960. Niilo Nokkela käyttäytyy ihmisiksi: säädyllisiä ja hupaisia juttuja poikaviikareille (Frechdachs lernt Anstand), kirj. Berthold Lutz, suom. Tuomi Elmgren-Heinonen. 1960 (2. p. 1963.) Lapsemme Tanskassa (Finlandsbarnen i Danmark), toim. Mila Schildt & Arne Runeberg, suom. Tuomi Elmgren-Heinonen. 1961. Jälleensyntyminen ja kohtalo ja niiden merkitys nykykulttuurille: neljä esitelmää, 23. ja 30.1.1912 Berliinissä ja 20. ja 21.2.1912 Stuttgartissa, Rudolf Steiner, lyhentäen suom. Tuomi Elmgren-Heinonen. 1979. Eurooppa ja Aasia: Ajattelun koulutustie nykyaikana (Europa und Asien - Schulungsweg im Denken), kirj. Jörgen Smit, suom. Tuomi Elmgren-Heinonen. 1980.

Teosten muunkieliset käännökset

Flicklotta rycker ut: berättelse från Finlands vinterkrig (Lottatyttö komennuksella). Ruotsinkielisen käännöksen tehnyt Tora Tiderman. 1941. Naar det gælder: en Unglotte ved den finske Front (Lottatyttö komennuksella). Tanskankielisen käännöksen tehnyt G. Tolderlund-Hansen. 1942. Tapfere kleine Lotta (Lottatyttö komennuksella). Saksankielisen käännöksen tehnyt Lempi Frey-Toiminen. 1943. (4. ja 5. painos 1944.) Petite Lotta: roman pour les jeunes (Lottatyttö komennuksella). Ranskankielisen käännöksen tehnyt Irja Spira. 1944. Inkeri bewährt sich (Yllätysten kevät). Saksankielisen käännöksen tehnyt Irmgard Pennanen. 1963.

Lähteet

Luokka:Suomalaiset kirjailijat Luokka:Suomalaiset laulajat Luokka:Suomalaiset toimittajat Luokka:Vuonna 1903 syntyneet Luokka:Vuonna 2000 kuolleet