Koiranruusu (Rosa canina, syn. R. caniniformis) on Euraasiassa tavattava monimuotoinen ruusulaji. Suomessa koiranruusua tavataan lähinnä Ahvenanmaalla, jossa se on rauhoitettu.Ålands flora 2008, s. 188.
thumb|upright|vasen|Kasvitieteellinen esitys ruusun eri vaiheista. Varressa näkyy sille ominaisia koukkuisia piikkejä. Otto Wilhelm Thomén piirros.
Ulkonäkö ja koko thumb|upright|vasen|Koiranruusu. Koiranruusu on 2–4 metriä korkea, kaarevavartinen ja lyhyitä juuriversoja kasvattava pensas. Kasvin piikit ovat käyriä ja vahvoja. Lehtien korvakkeet ovat kapeita ja kapeakärkisiä. Lehdet ovat kerrannaislehtiä. Lehdykät ovat 2–3,5 cm pitkiä, puikeita ja kertaalleen sahalaitaisia. Kukat ovat vaaleanpunaisia tai valkoisia. Kukka on yksittäinen tai 2–4-kukkainen huiskilo. Kukkaperä on 1–2 cm pitkä ja tavallisesti kalju. Kukkien verholehdet ovat liuskaisia ja ovat kukinnan jälkeen taakäänteisiä. Verholehdet varisevat ennen kiulukoiden punertumista. Koiranruusu kukkii Suomessa kesä-heinäkuussa. Kiulukat ovat 1,5–2 cm pitkiä ja muodoltaan pitkänomaisia. Emien lähes karvattomat vartalot pistävät kimppuina esiin kiulukoista. Koiranruusun kiulukat kypsyvät Suomessa vasta lokakuussa.Retkeilykasvio 1998, s. 246.
Suomessa tavattavat koiranruusut luetaan nykyään kahteen lajiin, jotka poikkeavat toisistaan lehtien karvaisuuden osalta. Pääosa on kaljukoiranruusuja (R. canina), joiden lehdykät ovat kaljuja. Toinen laji, karvakoiranruusu (R. corymbifera), on hyvin harvinainen. Tämän lehdykät ovat karvaisia.Lampinen, R. & Lahti, T. 2009: Kasviatlas 2008. Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Kasviatlas 2008: hakusana koiranruusu Viitattu 14.3.2010. Aikaisemmin nämä koiranruusulajit luokiteltiin omiksi alalajeikseen, subsp. canina ja subsp. dumetorum.
thumb|Koiranruusun kiulukoita.
Koiranruusu on hyvin monimuotoinen ja risteytyy helposti, mikä hankaloittaa lajin tunnistamista. Suomessa tavattavista ruusulajeista se muistuttaa läheisesti orjanruusua (R. dumalis).Kettunen 1997, s. 227–228.
Levinneisyys Koiranruusua tavataan koko Euroopassa Islantia, Fennoskandian keski- ja pohjoisosia sekä Pohjois-Venäjää lukuun ottamatta. Lajia tavataan myös Turkissa, Keski-Aasiassa ja paikoitellen Pohjois-Afrikassa. Ihmisen mukana se on levinnyt Pohjois-Amerikkaan, Australiaan ja Uuteen-Seelantiin.Den virtuella floran: Stenros Viitattu 14.3.2010.
Suomessa koiranruusua tavataan harvinaisena Ahvenanmaalta sekä muutamin paikoin Etelä-Suomesta, tosin manner-Suomen esiintymät lienevät viljelykarkulaisia. Koiranruusu on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi.
Elinympäristö Koiranruusu viihtyy aurinkoisilla rinteillä, pensaikkoniityillä ja lehtoreunuksissa. Lajia tavataan joskus myös viljelykarkulaisena. Ahvenanmaalla lajia uhkaa kasvupaikkojen umpeenkasvu sekä rakentaminen.
Käyttö Koiranruusua viljellään toisinaan koristepensaana. Lajia käytetään usein perusrunkona muiden ruusujen viljelyssä. C-vitamiinipitoisia kiulukoita käytetään myös ravinnoksi.
Lähteet Kettunen, Taina: Koiranruusu. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Ryttäri, Terhi & Kettunen, Taina. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 227–228. Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998. Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Ålandstryckeriet, Mariehamn 2008.
Viitteet
Aiheesta muualla Kasviatlas 2022: Kaljukoiranruusun (Rosa canina) levinneisyys Suomessa. Pohjolan kasvien pauloissa: Rosa canina - kaljukoiranruusu Puutarha.net: Koiranruusu ITIS: Rosa canina United States Department of Agriculture (USDA): Rosa canina Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Rosa canina (Dog rose) Pherobase: Floral volatiles of Rosa canina
Luokka:Ruusulajit Luokka:Suomen äärimmäisen uhanalaiset kasvit