thumb|right|Jani Komulainen Sotkamon Jymyn paidassa. Jani Petri Komulainen (s. 3. kesäkuuta 1978) on uransa lopettanut suomalainen pesäpalloilija ja nykyinen pelinjohtaja. Komulainen saavutti pelaajaurallaan ennätykselliset 12 Suomen-mestaruutta ja yhteensä 17 SM-mitalia. Hän pelasi suurimman osan urastaan Sotkamon Jymyssä.
Edustaessaan Siilinjärven Pesistä kaudella 1998 Komulainen sotkeutui pesäpallon sopupeliskandaaliin.Käräjäoikeuden tuomio sopupelioikeudenkäynnissä Hän pelasi sisäpelissä useimmiten vaihtajana numeroilla 3 tai 4, mutta häneltä onnistui myös kotiutus. Ulkokentällä Komulainen pelasi useamman kauden lukkarina, mutta kaudeksi 2009 Komulainen palasi entiselle pelipaikalleen polttolinjaan, koska Sotkamon Jymy hankki syksyllä 2008 toisen varteenotettavan lukkarin, Mikko Lahtisen.Sotkamon Jymy hankki Mikko Lahtisen Kaudesta 2012 lähtien Komulainen pelasi vaihtajajokerina. Hän lopetti uransa kauden 2016 jälkeen, mutta palasi takaisin pelaamaan Jymyssä elokuussa 2017 kesken kauden. Kauden 2017 päätteeksi Komulainen ilmoitti jälleen lopettavansa pelaajauransa ja siirtyi Jymyn pelinjohtajaksi kaudelle 2018 ja toimi pelinjohtajana Jymyssä kauden 2022 loppuun asti. 2023 maaliskuussa Komulainen palkattiin Manse PP:n pelinjohtajaksi. Hänen poikansa Aapo KomulainenSotkamon nuorennusleikkaus ajautui turbulenttiseen tilaan – isot muutokset mahdollisia pelaa Manse PP::ssä lukkarina.
Komulainen on ammatiltaan luokanopettaja. Hän on toiminut Sotkamon kunnanvaltuustossa, jonne hänet valittiin keskustan listoilta ensimmäisen kerran vuonna 2017."No täällähän se meidän pesäpalloilijakin on paikalla" – Huippu-urheilija hyppäsi politiikkaan Komulainen valittiin jatkokaudelle valtuustoon myös vuosien 2021Sotkamo ja 2025 kuntavaaleissaSotkamo. Hän on vieraillut Linnan juhlissa kahteen otteeseen, viimeksi vuonna 2015.
Ura Kausi 1997 Komulainen pelasi ensimmäisen kautensa Superpesiksessä vuonna 1997, kun kesken kauden Asko Tuhkasen tilalle pelinjohtajaksi palannut Juha Tanskanen nosti vielä A-juniori-ikäisen Komulaisen edustusjoukkueeseen jokeripelaajaksi. Hän pelasi ensimmäisen pääsarjaottelunsa 29. kesäkuuta Hyvinkäällä. Komulainen löi ottelussa uransa avausjuoksun kotiuttamalla Marko Pääkkösen toisella jaksolla ja keräsi kaksi kärkilyöntipistettä.
Runkosarjassa kolmanneksi sijoittunut Sotkamo voitti välierissä Seinäjoen Komulaisen kolmospuolen läpilyönnin ratkaistessa viidennen välieräottelun toisen jakson ja samalla finaalipaikan. Loppuotteluissa Sotkamo voitti Kiteen Pallon. Komulainen pelasi kaikki ottelunsa jokerina. Runkosarjassa hän pelasi kahdeksan ottelua ja keräsi tilastoihinsa yhdeksän lyötyä ja kolme tuotua juoksua sekä 12 kärkilyöntiä. Pudotuspeleissä hän pelasi 10 ottelua, joissa hän löi kolme juoksua, toi kaksi ja keräsi seitsemän kärkilyöntiä.
Kausi 1998 Kaudeksi 1998 Komulainen lähetettiin hakemaan kokemusta Siilinjärven Pesikseen, jossa tarjolla oli huomattavasti isompi rooli kuin Sotkamon nimekkäässä joukkueessa. Komulainen pelasi kauden pääasiassa kolmosvahtina ja sisäpelissä numerolla kolme tai neljä. Tilastojen valossa kausi oli vaatimaton. 26 ottelussa kertyi neljä lyötyä ja yhdeksän tuotua mutta kärkilyöntejä kertyi jo 100. Joukkueen kausi oli heikko ja SiiPe sijoittui runkosarjassa 12:nneksi. Kaudelle sattui myös pahamaineinen 13. elokuuta pelattu sopupelikierros, jossa Komulaisen sekä muita Siilinjärven pelaajia ja taustahenkilöitä oli voimakkaasti mukana. Komulainen tuomittiin törkeästä petoksesta ja kolmesta avunannosta petokseen neljäksi kuukaudeksi 20 päiväksi vankeuteen.
Kausi 1999 Komulainen palasi takaisin kasvattajaseuraansa Jymyyn ja häntä kaavailtiin alustavasti lukkarin paikalle takaisin polttolinjaan siirtyneen Kari Hakkaraisen tilalle. Komulainen joutui kuitenkin kärsimään runkosarjan alusta viiden ottelun pelikiellon rangaistuksena sopupeliskandaalista. Lukkariksi otettiin pelikiellon ajaksi Ykköspesiksessä Haapajärven Pesä-Kiiloissa uraansa lopettelemassa ollut Matti Iivarinen. Hänen otteisiinsa oltiin niin tyytyväisiä, että hänet pestattiin Jymyn lukkariksi koko loppukaudeksi. Näin ollen Komulainen joutui sopeutumaan ulkokentällä siepparin tonttiin. Sisäpelissä rooli oli kuitenkin suuri ja Komulainen pelasi käytännössä koko kauden numerolla neljä. Komulaisen uran ensimmäinen kunnari Superpesiksessä syntyi 8. heinäkuuta 1999 kotiottelussa Kiteetä vastaan.
Sotkamo voitti runkosarjan mutta hävisi puolivälierissä Pattijoen Urheilijoille otteluvoitoin 1–3. Komulaiselle kausi oli sisäpelin osalta jonkin asteinen läpimurto. Runkosarjassa hän kokosi 22 ottelussa 2+26 lyötyä, 25 tuotua ja 106 kärkilyöntiä. Hän sijoittui tehotilastossa 12:nneksi ja oli Jymyn toiseksi paras Jarkko Kokon jälkeen.
Kausi 2000 Jani Komulaiselle määrättiin koko kauden 2000 kattava pelikielto vuoden 1998 sopupeliskandaaliin osallistumisesta.
Kausi 2001 Kaudella 2001 Komulainen pelasi sisäpelissä pääasiassa kotiuttajan roolissa vaihdellen numeroilla 4, 5 ja 6 Jarkko Kokon ja Toni Kohosen kanssa. Kausi oli hänen uransa siihen asti paras ja samalla hän saavutti yhden kauden lyötyjen ennätyksensä, 28 ottelussa 3+45=48. Lisäksi tuotuja kertyi 33 ja kärkilyöntejä 142. Ulkopelissä Komulainen toimi pienemmässä roolissa kolmosvahtina.
Sotkamo voitti runkosarjan ja selviytyi loppuotteluihin, joissa se kohtasi kaksi edellistä mestaruutta voittaneen Kiteen. Ensimmäinen ottelu Sotkamossa eteni supervuoropariin, jossa Komulainen kahden palon ajolähtötilanteessa löi viimeisellä lyönnillään kakkosluukusta läpi, tuloksena kunnari ja kaksi tavallista. Kun Kitee ei onnistunut tekemään juoksuja, voitti Jymy ottelun 2–1. Sotkamo vei nimiinsä myös kaksi seuraavaa ottelua ja voitti Suomen mestaruuden otteluvoitoin 3–0. Komulainen teki 9 ottelussa 1+15 lyötyä, 5 tuotua ja 36 kärkilyöntiä.
Kausi 2002 Kaudeksi 2002 Komulainen siirtyi uransa päättäneen Kari Hakkaraisen tilalle numerolle kolme Jymyn uudeksi päävaihtajaksi. Komulainen sopeutui uuteen sisäpelirooliinsa hyvin ja kaksikon Jarmo Heikkinen - Mikko Kuosmanen jälkeen lyöminen tuotti kärkilyöntitilaston kuudennen sijan 166 kärkilyönnillä. Lisäksi 29 ottelussa kertyi 2+9 lyötyä ja 39 tuotua.
Runkosarjan voittanut Jymy eteni jälleen loppuotteluihin, joissa vastassa oli Pattijoen Urheilijat. Komulainen onnistui jälleen lyömään kunnarin ratkaisten toisen ottelun ensimmäisen jakson kolmosjatkeelta läpi menneellä lyönnillä. Sotkamo voitti mestaruuden toisen kerran peräkkäin voitoin 3–0. Pudotuspeleissä Komulaisen saldo oli 10 ottelua 1+5 lyötyä, 9 tuotua ja 46 kärkilyöntiä.
Kausi 2003 Komulainen jatkoi numerolla kolme ja ulkopelissä kolmosvahtina. Sisäpelitilastojen valossa kausi oli hänelle selkeästi aiempia heikompi. 26 ottelussa kertyi 1+4 lyötyä, 21 tuotua ja 137 kärkilyöntiä, joka oikeutti seitsemänteen sijaan kärkilyöntitilastossa.
Loppuotteluissa Sotkamo voitti Järvenpään paras kolmesta -sarjassa voitoin 2-0 ja saavutti kolmannen peräkkäisen mestaruuden. Komulainen oli pudotuspeleissä hyvässä vireessä keräten 11 ottelussa 1+7 lyötyä, 15 tuotua ja 69 kärkilyöntiä.
Kausi 2004 Alustavasti muualle siirtymistä harkinnut Komulainen päätyi jäämään Sotkamoon, kun hänelle tarjottiin lukkarin paikkaa Toni Kohosen palattua kasvattajaseuraansa Kiteen Palloon. Sisäpelissä Komulainen pelasi numeroilla kaksi ja kolme. Hän kokosi tilastoihinsa 28 ottelussa 4+13 lyötyä, 33 tuotua ja 197 kärkilyöntiä ja saavutti ensi kertaa urallaan kärkilyöntitilaston voiton.
Sotkamo voitti neljännen kerran peräkkäin sekä runkosarjan että Suomen mestaruuden voitettuaan loppuotteluissa Kiteen Pallon. Komulaiselle mestaruus oli uran viides. Pudotuspeleissä hänen saldonsa oli 14 ottelussa 1+8 lyötyä, 18 tuotua ja 90 kärkilyöntiä (1. sija). Komulainen valittiin kauden päätteeksi myös vuoden pesäpalloilijaksi.
Kausi 2005
Jarkko Kokko purki talvella sopimuksensa, jolloin pelinjohtajaksi nimetty Mikko Huotari tarvittiin edelleen lyöjäjokerin rooliin. Asko Tuhkasesta tehtiin kauden alla Jymyn uusi pelinjohtaja. Komulainen jatkoi siitä mihin edelliskaudelle jäi. Runkosarjassa syntyi 25 ottelussa 3+17 lyötyä, 26 tuotua ja 182 kl tuloksena toinen perättäinen kärkilyöntitilaston voitto. Jymystä tuli myös toinen tilastovoittaja Jarmo Heikkisen napatessa etenijäkuninkuuden.
Jymy voitti jälleen runkosarjan ja tällä kertaa myös jatkosarjan. Välierissä vastaan tuli Nurmon Jymy. Sotkamo vei ensimmäisen kamppailun kotonaan, mutta Nurmo puolestaan voitti kaksi seuraavaa. Neljännessä ottelussa Komulainen varmisti kunnarillaan toisen jakson voiton ja sarja eteni ratkaisevaan viidenteen otteluun. Sotkamossa Nurmo vei ensimmäisen jakson, mutta kotijoukkue pakotti kamppailun supervuoropariin voittamalla toisen jakson. Supervuoroparin tasoittavalla kahden palon tilanteessa Antti Piuhola kotiutti Teijo Kankaanpään välilyönnillä ja Nurmo eteni finaaliin. Ensimmäisessä pronssiottelussa Komulainen ratkaisi toisen jakson heti ensimmäisessä vuorossa 1+2 juoksua tuottavalla läpilyönnillä. Toiseen otteluun Hyvinkäälle pettynyt Jymy matkusti henkilöautoilla. Voitokas ottelu merkitsi Komulaiselle uran ensimmäistä pronssimitalia. Pudotuspeleissä saldo oli 14 ottelua 2+7 lyötyä, 17 tuotua ja 94 kl (1. sija). Komulainen palkittiin kauden päätteeksi parhaalle sisäpelaajalle annettavalla kultaisella mailalla.
Kausi 2006 Pelinjohtajaksi palasi yhden välivuoden jälkeen Janne Vuorinen, jonka voimakkaasti ykköskärkeen perustuvan sisäpelitaktiikan tärkein palanen oli Komulainen. Hyvässä vireessä ollut Komulainen pelasi joko numerolla kaksi tai kolme läpi kauden ja saavutti ensimmäisen kerran 200 kärkilyönnin rajapyykin. Tuloksena tilaston voitto 216 kärkilyönnillä. Komulainen sijoittuu lisäksi tehotilastossa kuudenneksi, kun 27 ottelussa kertyi 4+22 lyötyä ja 38 tuotua ja etenijätilastossa neljänneksi. Sotkamo voitti kuudennen kerran peräkkäin runkosarjan.
Pudotuspeleissä Komulainen oli entistäkin hurjemmassa vireessä ja Sotkamo voitti jatkosarjan ennen Kuopiota ja Raahea. Välierissä vastaan tuli tuttu kilpakumppani Kiteen Pallo. Sotkamo voitti ensimmäisen ottelun kotonaan Komulaisen lyötyä 1+2 juoksua. Toinen ottelu Kiteen Rantakentällä ratkesi toisen jakson ensimmäisessä vuorossa Komulaisen 1+2 juoksun arvoiseen läpilyöntiin. Komulainen löi Jymyn kaikkiaan viidestä juoksusta neljä. Jymy voitti sarjan suoraan kolmessa ottelussa ja eteni finaaliin Pattijokea vastaan. Finaalisarja oli tasainen ja kiihkeä. Kaksi ensimmäistä ottelua päättyivät supervuoroparin jälkeen kotivoittoihin. Kolmannessa ottelussa Sotkamossa Komulainen löi 2+2 toi 3 ja kirjautti 14 kärkilyöntiä Jymyn voitettua 2-0. Neljännessä ottelussa Komulainen ratkaisi toisen jakson lyömällä ykköstilanteessa kolmosluukusta läpi, perinteistä kuviota pelanneen Pattijoen kolmospolttajan Kemilän aavistettua keskeen. Pattijoki kuitenkin voitti ottelun kotiutuslyöntikilpailussa, joten sarja eteni viidenteen otteluun. Sotkamo voitti ratkaisevan ottelun kotonaan 1–0 ja nappasi seurahistorian 12. kultamitalin. Komulaiselle mestaruus oli jo kuudes. Finaalit 11 kärkilyönnin keskiarvolla pelanneen Komulaisen saldo pudotuspeleissä on huikea, 15 ottelussa 8+13 lyötyä, 24 tuotua, 137 kärkilyöntiä (1. sija) ja kärkilyöntiprosentti 73,65. Komulainen palkittiin kauden päätteeksi vuoden pesäpalloilijana, vuoden lukkarina sekä kultaisella mailalla.
Kausi 2007 Jymyllä on runkosarjassa vaikeuksia ja erityisesti kotiuttaminen takkuilee. Loppukauden aikana paluun kokoonpanoon tekevät edelliskauteen uransa kertaalleen lopettanut Mikko Kuosmanen sekä vuonna 2001 edellisen kerran pelannut nyt lyöjäjokerin roolin ottava Kari Hakkarainen. Ottelussa Kuopiota vastaan 8.7. Komulainen tekee henkilökohtaisen kärkilyönti ennätyksensä 15 kärkilyönnillä. Komulainen pelaa jälleen loistokauden ja voittaa neljännen kerran peräkkäin kärkilyöntitilaston 211 kärkilyönnillä, joka on 44 kl enemmän kuin toiseksi tulevalla Teemu Haatajalla. Tehopisteitä kertyy 26 ottelussa 3+15 lyötyä ja 29 tuotua.