Marski () tai valtakunnanmarski (riksmarsk) oli Ruotsissa 1200-luvulta 1600-luvulle saakka käytössä ollut korkea virkanimike, joka yleensä merkitsi sotavoimien ylipäällikköä. Viran merkitys vaihteli eri aikoina ja se oli usein pitkiä aikoja täyttämättä. Myös Tanskassa oli samoihin aikoihin samanniminen vastaava virkanimike.
Historia Ruotsissa Sanan marski etymologia on yhteinen sanan marsalkka kanssa: molemmat tarkoittivat muinaisessa germaaniyhteisössä hallitsijan tallimestaria.Suomalainen tietosanakirja, osa 5, s. 383. Weilin+Göös 1991. Ruotsissa kuninkaan henkilökohtaisen aseistetun seurueen eli hirdin yhteydessä mainitaan 1200-luvun alkupuolella tallinhoitajan (stallare) asema, jonka seuraajaksi marskin nimike lienee alkuaan luotu. Kuninkaan marskista (marscalcus) on Ruotsissa ensimmäinen maininta eräässä kirjeessä vuodelta 1268.marsk Nationalencyklopedin. Viitattu 30.3.2023.Nordisk familjebok (1912), s. 1077–1079 Runeberg.org. Viitattu 30.3.2023.
Marski oli hallitsijan palveluksessa ollut korkea arvohenkilö, jolla ei alkuaikoina tiedetä olleen tarkemmin määriteltyä asemaa tai tehtäviä. Vähitellen marskin tehtäväksi vakiintui asevoimien ylipäällikkyys sodan aikana. Marskin viralla oli kuitenkin keskiajalla ylhäisön kunniatoimen luonne, joten keskiajan tunnetuimpien marskien Torkkeli Knuutinpojan ja Kaarle Knuutinpoika Bonden asema Ruotsin tosiasiallisina johtajina johtui pääasiassa heidän henkilökohtaisesta vaikutusvallastaan.Facta 2001, osa 11, s. 75. WSOY 1984. Vuonna 1436 marskille määriteltiin tanskalaisten esikuvien mukaiset hyvin laajat valtaoikeudet,Marsk Förvaltningshistorisk ordbok, Svenska litteratursällskapet i Finland. Viitattu 30.3.2023. mutta kun silloinen marski Kaarle Knuutinpoika myöhemmin kruunattiin kuninkaaksi, aleni marskin merkitys jälleen.
Marskin virka oli usein pitkiä aikoja täyttämättä.Kaisu-Maija Nenonen ja Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 324. WSOY 1998. Näin oli esimerkiksi valtionhoitajien hallitessa Ruotsia unioniajan lopulla. Vanhemmalla Vaasa-ajalla marski oli korkea-arvoinen sotilasvirka ilman pysyvästi määriteltyjä toimivaltuuksia, vaikka sellaisia yritettiin hahmotella Eerik XIV:n aikana.
Vuonna 1630 marskista tehtiin sotaneuvoston puheenjohtaja. Vuoden 1634 hallitusmuodossa marski oli sotaneuvoston seuraajan eli sotakollegion puheenjohtaja sekä valtaneuvoston jäsen. Tämän jälkeen marski oli yksi viidestä valtakunnan ylimmästä virkamiehestä, joiden tehtäviin kuului muun muassa holhoojahallituksen johtaminen. Viimeiseksi marskiksi jäi Carl Gustaf Wrangel, jonka kuoltua vuonna 1676 virkaa ei enää täytetty. Sitä ei myöskään perustettu uudelleen 1700-luvulla toisin kuin joitain muita lakkautettuja korkeita virkoja.
Suomalaisille tuttuja marskeja ovat edellä mainittujen ohella olleet muun muassa Klaus Fleming ja Jaakko De la Gardie.
Historia Tanskassa Myös Tanskassa marskin () virka sai alkunsa hirdin yhteydessä toimineesta tallinhoitajan tehtävästä ja kehittyi 1200-luvulla ylipäällikön viraksi. Vuonna 1536 alettiin käyttää nimitystä valtakunnanmarski (rigsmarsk). Tanskan viimeinen marski oli Anders Bille, jonka kuoltua vuonna 1657 virkaa ei enää täytetty.marsk Den Store Danske. Viitattu 31.3.2023.
Luettelo Ruotsin valtakunnanmarskeista Nimi kuva Syntymäaika Viran aloittamisaika Viran lopettamisaika Kuolinaika Karl Gustafsson Tuntematon Kuningas Maunu Ladonlukon valtakaudella (1275–1290) Luultavimmin 1280 Vuoden 1280 jälkeen Magnus Haraldsson Tuntematon 1280 1281 Håkan Tunesson Tuntematon 1281 1288 Håkan Mattsson vanhempi Tuntematon 1289 Torkkeli Knuutinpoika(Torgils Knutsson) Tuntematon 1289? 6. joulukuuta 1305 10. helmikuuta 1306 Matts Håkansson (Vinstorpa) Tuntematon 1310 Håkan Jonsson Läma Tuntematon 1312 1318 Tuntematon Erengisle Näskonungsson Tuntematon 1318 1324 Tuntematon Knut Bryniolfsson Tuntematon 1330? 1331? 1333 Håkan Mattsson nuorempi Tuntematon 1335? 1336? 1337 Anund Finvidsson (Stallare) Tuntematon Mainitaan marskina aikaisintaan 1340 Viimeisin maininta marskina 1345 Tuntematon Karl Ulfsson (Sparre av Tofta) Tuntematon 1364 1371 17. helmikuuta 1410 Sten Bengtsson (Bielke) Noin 1343 1374 1387 20. heinäkuuta 1408 Erik Kettilsson (Puke) Tuntematon 1388 1389 1396 Erik Erlandsson (Sparre av Rackeby) Tuntematon 1414 1403 Kaarle Knuutinpoika Bonde 1. lokakuuta 1408 tai 1409 Lokakuussa 1435 Lokakuussa 1438 15. toukokuuta 1470 Nils Stensson (Natt och Dag) Tuntematon Maaliskuussa 1439 Marraskuussa 1439 Tord Karlsson (Bonde) Tuntematon 1453 tai 1454 16. toukokuuta 1456Murhattiin Ture Turenpoika Bielke(Ture Turesson Bielke) Noin 1425 1457marski Kristian I:n valtakaudella 1464 1490 Svante Niilonpoika Sture(Svante Nilsson Sture) Noin 1460 1497–1501 Vuosien 1501 ja 1503 välillä 31. joulukuuta 1511 tai 2. tammikuuta 1512 Erik Abrahamsson (Leijonhufvud) Tammikuussa1513 8. syyskuuta 1520 Lars Siggesson (Sparre) Noin 1492 Kesäkuussa 1523 12. tammikuuta 1554 Svante Steninpoika Sture 1. toukokuuta 1517 1560 tai 1561 1564 24. toukokuuta 1567 Gustaf Olofinpoika Stenbock(Gustaf Olofsson Stenbock) Vuosien 1502 ja 1504 välillä 1569 24. toukokuuta 1571 Klaus Fleming(Clas Eriksson Fleming) Noin 1530 1590 13. huhtikuuta 1597 Antti Lennartinpoika(Anders Lennartsson) Tuntematon 1600 17. syyskuuta 1605 Magnus Brahe 25. syyskuuta 1564 1607 1612 4. maaliskuuta 1633 Axel Ryning 1552 1612 8. tammikuuta 1620 Jakob De la Gardie 20. kesäkuuta 1583 1620 12. elokuuta 1652 Gustaf Horn 22. lokakuuta 1592 1653 10. toukokuuta 1657 prinssi Aadolf Juhana(Adolf Johan) 11. lokakuuta 1629 13. helmikuuta 1660 1. toukokuuta 1660 14. lokakuuta 1689 Lars Kagg 1. toukokuuta 1595 1660 19. marraskuuta 1661 Carl Gustaf Wrangel 23. joulukuuta 1613 13. toukokuuta 1664 25. kesäkuuta 1676
Katso myös Drotsi
Lähteet
Luokka:Arvonimet Luokka:Sotilastehtävät Luokka:Ruotsin historia