Heinäperhoset (Satyrinae) on täpläperhosten (Nymphalidae) alaheimo, joka joskus luetaan omaksi heimokseen.Tree of Life web project Heinäperhosia tunnetaan maailmanlaajuisesti yli 2400 lajiaKristensen (ed.) "Lepidoptera, Moths and Butterflies. Volume 1. Evolution, Systematics and Biogeography". Handbook of Zoology s. 290. Uusimpien tutkimusten mukaan ne eivät välttämättä muodosta monofyleettistä ryhmääThe Nymphalidae Systematics Group .
Heinäperhosilla on hyvin vähän koko ryhmää yhdistäviä ulkoisia tuntomerkkejä. Käytännössä tällaisia ovat etusiipien tyviosan voimakkaasti laajentuneet siipisuonet, takasiipien diskaalisaran sulkeutuminen sekä perhosen keskiruumiin sivujen anepisternum-levyn pieni koko. Toukkien peräpää on kaksihaarainen. Alaheimon lajit ovat yleensä pieniä tai keskikokoisia päiväperhosia, joiden siivet ovat ruskeansävyiset – vain harvoilla lajeilla siniset, valkoiset tai läpinäkyvät – ja siivissä on tyypillisiä silmätäpläkuvioita, joiden määrä vaihtelee suuresti lajista ja joskus yksilöstäkin riippuen. Heinäperhoset ovat yleensä melko hyviä lentäjiä, mutta ne eivät liitele lentonsa aikana, kuten monet muut täpläperhosten heimon lajit. Lento on usein poukkoilevaa ja tanssahtelevaa. Useimmat heinäperhoset vierailevat kukilla mettä imemässä.
Monista muista täpläperhosryhmistä poiketen heinäperhosten lajimäärä on suuri sekä tropiikissa että lauhkeilla alueilla. Heimon levinneisyys on kosmopoliittinen ja joillakin eristyneillä alueilla, kuten Uudessa Seelannissa, Uudessa Kaledoniassa ja Fidžillä, tavataan alueille endeemisiä heinäperhossukuja.
Nimensä mukaisesti monen lajin toukkien ravintokasveina ovat eri heinälajit, mutta joukkoon kuuluu myös joitakin kaksisirkkaisilla kasveilla eläviä lajeja. Joillakin lajeilla esiintymisrunsaus vaihtelee vuodesta riippuen erikoisella tavalla: esim. eräät lajit voivat puuttua lennosta kokonaan parillisina vuosina, ja parittomina vuosina ne taas ovat lennossa. Tämä johtuu siitä, että toukan kehitys vie kaksi vuotta aikaa.
Suomessa tavattavia heinäperhossukuja Suomesta on tavattu 22 heinäperhoslajiaLuonnontieteellinen keskusmuseo: Suomen perhoset .
Aphantopus (tesmaperhonen, A. hyperantus) Coenonympha – niittyperhoset Erebia – nokiperhoset Hipparchia (hietaheinäperhonen, H. semele) Lasiommata (esim. tummapapurikko, L. maera) Maniola – häränsilmät Oeneis – kylmänperhoset Pararge (täpläpapurikko, P. aegeria)
Lähteet
Aiheesta muualla Funet: Heinäperhoset (Satyrinae) ITIS: Satyrinae kuvia lajeista
*