thumb|Etikkatynnyreitä alt=|pienoiskuva|Suomalaista Rajamäen väkiviinaetikkaa. Etikka on hapan neste, joka syntyy viinin tai väkiviinan alkoholin hapettuessa etikkahapoksi. Suomessa eniten käytettävä väritön väkiviinaetikka on veden ja etikkahapon sekoitus. Etikan etikkahappopitoisuus on tyypillisesti 3–5 prosenttia.
Etikkaa tehdään istuttamalla alkoholiin sopiva bakteerikanta. Etikoituminen alkaa yleensä myös spontaanisti liian pitkäksi aikaa auki jätetyssä alkoholipullossa.
Etikkalajeja: väkiviinaetikka, valmistetaan käymismenetelmällä valkoviinietikka punaviinietikka omenaviinietikka riisiviinietikka mallasviinietikka balsamietikka, valmistetaan käyttämällä rypälemehua pitkiä aikoja synteettinen etikka, valmistetaan laimentamalla etikkahappoa
Etikkaa voidaan käyttää esimerkiksi etikkasäilönnässä ja salaatinkastikkeissa. Väkiviinaetikkaa käytetään myös puhdistusaineena, jolla voi poistaa muun muassa kalkkitahroja.
Valmistusmenetelmät Alkuperäinen menetelmä on ollut viinin jättäminen avoimeen astiaan niin pitkäksi aikaa, että siitä tulee etikkaa eli hapanviiniä, jota ranskan kielen sana vinaigre alkujaan tarkoittaa. Menetelmällä ei kuitenkaan synny kovin korkealaatuista viinietikkaa.
Orléansin menetelmä Tunnetuin vanhoista viinietikan valmistusmenetelmistä on Orléans-menetelmä, joka oli ensimmäinen laadukasta viinietikkaa tuottava teollinen menetelmä. Se kehitettiin 1670-luvulla Orléansissa Ranskassa.Etikan valmistuksen historiaa, Rajamäen.fi Orléans-pintamenetelmässä viinin annettiin etikoitua makaavissa 200 litran tynnyreissä. Väkiviinaetikan tarina, Rajamäen.fi Orléansin menetelmästä on kehitetty teollinen versio, jossa käytetään teräksisiä pystysäiliöitä. Tässä menetelmässä etikka lämpenee ja etikan aromit haihtuvat.The unique Orleans process
Muita menetelmiä Orléansin menetelmän tilalle tuli vähitellen 1800-luvun alkupuolella kehitetty ”pikaetikkamenetelmä” eli lastumenetelmä, jota esimerkiksi Rajamäen tehtaat käytti aloittaessaan etikan valmistuksen 1892. Menetelmässä viini tai muu alkoholipitoinen liuos valutettiin säiliön ritilän päällä olevien puulastujen läpi. Lastuissa olevat etikkabakteerit hapettivat alkoholista etikkaa.
Sittemmin on siirrytty yleisesti submerssimenetelmään, jossa liuoksessa elävät bakteerit hapettavat etikkaa etanolista.
Funktionaalinen käyttö Omenaviinietikkaa on markkinoitu laihdutustuotteena. Suomen lihavuustutkijat ry:n jäsen dosentti Pertti Mustajoki kuitenkin torjuu ajatuksen huijauksena.Laihdutushuuhaa voi paksusti Skeptikko-lehti 45, 2/2000.
Lähteet
Aiheesta muualla
Etikka, Raholan ruokasanastot Kemiallinen joulukalenteri 7/24: Etikkasilakoita ja balsamicoa - tiedetuubi.fi Mihin kaikkeen etikka kelpaa, Seura, 21.12.1938, nro 51, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Ruoka-ainekset Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit