Ignatius on usean suomalaisen suvun sukunimi. Tunnetuin on Viipurista lähtöisin oleva pappissuku, jonka jäsenet ovat sittemmin vaikuttaneet useilla eri aloilla.
Viipurin Ignatius-suku Tunnetuin Ignatius-suku on lähtöisin Viipurin pitäjästä, jossa maa- ja verokirjojen alkaessa 1540-luvulla asui suvun jäseniä Ignattalan, Konkkalan, Naulasaaren ja Vatikiven tiloilla. Sukunimi esiintyi asiakirjoissa muodoissa ’Ignatt’ ja ’Ignata’Poppius-Finne-Ignatius, Ignatius-suku. Helsinki 1942. ja myös ’Ignattínen’.Aarne Kopisto - Toivo Paloposki (1967); Viipurin pitäjän historia I, s. 118 Suvun varhaisin nimeltä tunnettu jäsen on Jääsken nimismiehenä vuosina 1535–1544 toiminut Per Maununpoika Ignatt, jonka pojanpoika Johan (Juho) Erikinpoika Ignatt muutti 1580-luvulla Vatikiven tilalta pakoon rajaseudun levottomuuksia Viipurin kaupunkiin.Liisa Poppius, Ignatius-suku (Helsinki 1942), s. 8–9. Tämän poikaLiisa Poppius, Ignatius-suku (Helsinki 1942), s. 9. Niilo Juhonpoika Ignatt asui porvarina Viipurin kaupungissa. Hänen poikansa, Juvan kirkkoherrana 1658–1680 toiminut Matthias Nicolai Ignatius (k. 1680) käytti vuonna 1669 sukunimeään ensi kerran muodossa Ignatius. Hänen jälkeläisissään oli pappeja useassa polvessa. Hänen vanhempi poikansa Andreas (Anders) Ignatius (k. 1710)Ylioppilasmatrikkeli 1904 toimi Helsingin triviaalikoulun rehtorina ja sittemmin Helsingin kirkkoherrana. Andersin jälkeläisten joukossa oli lakimiehiä kolmessa sukupolvessa, mutta sukuhaara sammui Suomessa 1800-luvun alussa, joskin kaksi poikaa siirtyi Pietariin 1810-luvulla. Suomessa pappissuku jatkui Matthias Nicolai Ignatiuksen nuoremmasta pojasta, Viitasaaren kappalaisena ja kirkkoherrana vuosina 1691–1703 toimineesta Sigfrid Ignatiuksesta (k. 1703)Ylioppilasmatrikkeli 2700.
Ruokolahden kirkkoherra Bengt Jacob Ignatiuksen poika Kristian Ignatius muutti Pietariin ja edelleen Englantiin 1810-luvun lopulla ja vaikutti siellä mm. Venäjän konsulina, koulumiehenä ja tietokirjailijana nimellä Christian Ignatius Borissow. Borissow-nimisenä tämä sukuhaara vaikuttaa edelleen Englannissa.
Jäseniä Bengt Jacob Ignatius (1746–1803)Ylioppilasmatrikkeli 8567, Ruokolahden kirkkoherra, lääninrovasti. Ehdotti 1783 kanavan rakentamista Saimaan ja Suomenlahden välille. Karl Jakob Ignatius (1778–1812), Joutsenon kirkkoherra, Ruokolahden kirkkoherra B. J. Ignatiuksen poika Karl Henrik Jakob Ignatius (1809–1656)Ylioppilasmatrikkeli 14576, pappi ja kirjailija, K. J. Ignatiuksen poika Kristian Ignatius, myöh. Christian Ignatius Borissow (1788–1867), konsuli, koulumies ja tietokirjailija Englannissa, Ruokolahden kirkkoherra B. J. Ignatiuksen poika Johan Sigfrid Ignatius (1749–1831), B. J. Ignatiuksen veli, Viipurin pormestari, Tanskan konsuli Viipurissa, lahjoittaja Bengt Jakob Ignatius (1761–1827)Ylioppilasmatrikkeli 9323, herännäisyysmies, kirkkoherra Vihdissä ja Halikossa, lääninrovasti ja virsirunoilija Johan Ferdinand Ignatius (1803–1876)Ylioppilasmatrikkeli 13533, pappi, jonka jälkeläisiä kaikki suvun 1900- ja 2000-luvulla eläneet jäsenet ovat, virsirunoilija Bengt Jakob Ignatiuksen poika Karl Emil Ferdinand Ignatius (1837–1909), senaattori, Johan Ferdinand Ignatiuksen poika Kaarlo Ignatius (1869–1942), hovioikeuden presidentti, K. E. F. Ignatiuksen poika Hannes Ignatius (1871–1941), kenraaliluutnantti, K. E. F. Ignatiuksen poika Gustaf Ignatius (1873–1949), maaherra, K. E. F. Ignatiuksen poika Gustaf Fredrik Ignatius (1844–1931), apteekkari, kollegiasessori, Iisalmen kaupungin edustaja Suuressa lähetystössä Pietarissa 1899, Johan Ferdinand Ignatiuksen poika Väinö Johannes Ignatius (1874–1931), apteekkineuvos, G. F. Ignatiuksen poika Kaarlo Reinhold Ignatius (1876–1953), lääkäri ja lääkintöneuvos, Gustaf Fredrik Ignatiuksen poika Gustaf Selim Ignatius (1877–1943)Wikiaineisto, I-kirjain, puutarhaviljelyn kehittäjä, G. F. Ignatiuksen poika Reino Ignatius (1913–2001), insinööri, sokeriteollisuusmies, Gustaf Selim Ignatiuksen poika Lea Ignatius, o.s. Jännes (1913–1990), taidegraafikko, Reino Ignatiuksen puoliso Elina Luukanen, o.s. Ignatius (s. 1941), taidegraafikko, Reino ja Lea Ignatiuksen tytär Katri Bergholm, o.s. Ignatius (1878–1949), sotilaskotitoiminnan perustaja, K. E. F. Ignatiuksen tytär Bengt Ignatius (1882–1944), insinööri, G. F. Ignatiuksen poika Anja Ignatius (1911–1995), viulutaiteilija, viulunsoiton professori, B. Ignatiuksen tytär Lorenz Hjalmar Ignatius (1883–1936), ylilääkäri, G. F. Ignatiuksen poika Jouko Ignatius (1920–2001), viulutaiteilija ja -pedagogi, L. H. Ignatiuksen poika Heikki Ignatius (1924–1996), valtiongeologi, professori, L. H. Ignatiuksen poika, Jouko Ignatiuksen veli Gustaf Henrik Ignatius (1801–1844), kollegiasessori ja Porin pormestari, kirkkoherra B. J. Ignatiuksen poika Kaarlo Reinhold Ignatius (1876–1953), lääkäri ja lääkintöneuvos, G. F. Ignatiuksen poika
Carl Robert Ignatius (1846–1904), ylikamreeri, hovineuvos. Myi omistamansa Kesärannan (nyk. pääministerin virka-asunnon) Suomen valtiolle Jaakko Ignatius (s. 1953), perinnöllisyystieteilijä, professori, Anja Ignatiuksen veljenpoika Kim Ignatius (s. 1956), talousjohtaja, Fortumin johtokunnan jäsen
Äitinsä puolelta sukuun ovat kuuluneet muun muassa professorit Otto-Iivari Meurman (1890–1994), Olavi Meurman (1893–1969), Harry Waris (1893–1973) ja Matti Klinge (1936–2023), joista kolme ensimmäistä olivat K. E. F. Ignatiuksen tyttärenpoikia ja viimeinen hänen veljenpoikansa Väinö Ignatiuksen tyttärenpoika.
Muut Ignatius-suvut Karjalassa on esiintynyt muitakin Ignatius-nimisiä sukuja, joiden sukulaisuutta Viipurista lähtöisin olevaan sukuun ei ole voitu osoittaa. Yhden suvun ensimmäinen asiakirjoista löytynyt jäsen on Kiteellä asunut Martti Ignatius (1715–1771), jonka jälkeläisistä on tehty sukuselvitys. Tämän suvun keskeinen asuinpaikka on ollut Pielisjärven Koriseva.Anneli Kotisaaren Ignatius-selvitys
Lähteet
Luokka:Suomalaiset suvut