Tarracina

Tarracina eli Tarracinae (lat.; , ), alun perin Anxur, oli antiikin aikainen kaupunki Latiumissa Italiassa. Se on kehittynyt nykyiseksi Terracinan kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.

Maantiede

Tarracina sijaitsi Tyrrhanenmeren rannalla Pontisten soiden etelälaidalla suunnilleen Rooman ja Neapoliin puolivälissä, 62 roomalaisen mailin eli noin 92 kilometrin päässä ensin mainitusta kaakkoon. Kaupunki sijaitsi Latiumin maakunnassa laajasti käsitettynä, mutta alun perin seutu oli volskien aluetta. Kaupungin paikka oli lähellä Latiumin ja Campanian rajaa. Noin 10 mailia eli 15 kilometriä Tarracinasta länteen sijaitsi Circeji.

pienoiskuva|vasen|Antiikin Tarracinan ja Juppiter Anxurin temppelin kukkula, nykyinen Monte Sant'Angelo. Kaupunki oli alun perin rakennettu korkealle kukkulalle, joka tunnetaan nykyisin nimellä Monte Sant'Angelo. Sen korkeus on 198 metriä merenpinnasta laskettuna. Se oli osa vuorijonoa, joka laskeutui Volskilaisvuorilta merenrantaan ja erotti lännen puolelle jääneen Pontisten soiden tasangon idän puolelle jääneestä pienemmästä tasangosta, joka ulottui Fundiin saakka. Horatius kuvaa kaupungin sijainneen jyrkillä kallioilla, jotka erottuivat kauas vaalean värinsä vuoksi. Saman yksityiskohdan mainitsevat myös muut runoilijat.Horatius: Satiirit 1.5.26; Lucanus: Pharsalia 3.84; Silius Italicus: Punica 8.392. Kukkulalta kaupunki levittäytyi sen länsirinteeseen ja myöhempinä aikoina käsitti myös laajan alueen sen juurella nykyisen Terracinan kaupungin paikalla, lähellä kaupungin satamaa. Satama oli keinotekoinen, sillä kaupungilla ei ollut hyvää luonnonsatamaa.Livius: Rooman synty 27.4.

pienoiskuva|vasen|Via Appian kiveystä nykyisessä Terracinassa. Kaupungin sijainti teki paikasta luonnostaan merkittävän, koska sen kautta kulki tasankojen välinen kulkureitti. Sen kautta kulki myös Roomasta varsin suoraa linjaa Tarracinaan saakka tullut Via Appia, joka jatkoi kaupungista itään läpi vuorten ja meren väliin jääneen Lautulaen kapeikon, ja edelleen kohti Minturnaeta ja Capuaa. Tarracinaan päättyi Forum Appiin läheltä alkanut, Via Appian vierellä kulkenut kanava. Kolme mailia Tarracinasta länteen sekä Via Appian että kyseisen kanavan varrella sijaitsi Feronialle omistettu lähde ja pyhä lehto. Kaupungin lähellä oli myös mineraalilähteitä.Martialis: Epigrammit 5.1.6, 10.51.8.

Historia Varhaishistoria

Tarracinan paikka on ollut asuttu jo esihistoriallisella kaudella. Myöhemmin sitä asuttivat ausonit ja etruskit ja 400-luvulta eaa. lähtien volskit, jotka käyttivät sitä linnoituksena roomalaisia vastaan. Kaupunki tunnettiin alun perin nimellä Anxur. Liviuksen mukaan tämä oli kaupungin volskilainen nimi, kun taas Tarracina oli nimi, jolla latinalaiset ja roomalaiset tunsivat kaupungin.Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.5 s. 9; Ennius, teoksessa Pompeius Festus, Sextus: De verborum significatione, ”Anxur”; Livius: Rooman synty 4.59. Nimi Anxur esiintyy myöhempinäkin aikoina roomalaisilla runoilijoilla, ilmeisesti siksi, ettei nimi Tarracina taipunut runomittoihin.Horatius: Satiirit 1.5.26; Lucanus: Pharsalia 3.84; Martialis: Epigrammit 5.1.6, jne. Sen sijaan Cicero, Livius ja muut proosakirjailijat käyttävät roomalaiseen kaupunkiin viitatessaan aina nimeä Tarracina.

Antiikin aikaisen teorian mukaan Tarracina olisi ollut kreikkalainen Lykurgoksen aikana Spartasta käsin perustettu siirtokunta, mutta tälle ei ole tukea arkeologiassa. Strabon esittää, että kaupungin nimi olisi tullut alun perin kreikan kielestä, ja paikka olisi alun perin tunnettu jylhyytensä vuoksi nimellä Trakhinē (), mutta tämä on todennäköisesti lähinnä keksitty etymologinen selitys.Strabon: Geografika V s. 233. Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Tarracinensis, kreikaksi Tarrakinitēs ().

Tarracina mainitaan historiassa ensimmäisen kerran Rooman ja Karthagon vuonna 509 eaa. solmiman sopimuksen yhteydessä. Siinä tarracinalaiset mainitaan yhdessä Circejin, Antiumin ja eräiden muiden kaupunkien asukkaiden kanssa Rooman alamaisina.Polybios: Historiai 3.22. Näin kaupunki vaikuttaisi tulleen Rooman alaisuuteen vielä Rooman kuningasaikana. Se vaikuttaa kuitenkin päätyneen myöhemmin takaisin volskeille. Ainakin se oli volskien hallussa vuonna 406 eaa., jolloin sen nimi seuraavan kerran esiintyy historiassa. Tuolloin roomalaiset hyökkäsivät sinne Fabius Ambustuksen johdolla, kun volskien armeijan huomio oli muualla. Livius kuvaa kaupungin nauttineen ennen hyökkäystä pitkään vallasta ja vauraudesta, ja olleen hyvin rikas. Roomalaiset ryöstivät nämä rikkaudet.Livius: Rooman synty 4.57; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 14.16.

Muutama vuosi myöhemmin, vuonna 402 eaa., Tarracina päätyi taas volskeille kaupungissa olleen roomalaisen varuskunnan huolimattomuuden vuoksi.Livius: Rooman synty 5.8. Vuonna 400 eaa. roomalaiset piirittivät kaupunkia jälleen, nyt Valerius Potituksen johdolla, ja ensimmäisten yritysten epäonnistuttua saivat sen lopulta valtaansa.Livius: Rooman synty 5.12–13. Volskit yrittivät vallata kaupungin vielä vuonna 397 eaa., mutta yritys epäonnistui, ja tämän jälkeen kaupunki pysyi Rooman vallassa.Livius: Rooman synty 5.16.

Roomalaisaika pienoiskuva|pysty|Nelisivuinen kaari, jonka läpi Via Appia kulki.

Vuonna 329 eaa., Privernumin valtauksen jälkeen, roomalaiset katsoivat parhaaksi tehdä Tarracinasta colonian eli sotilassiirtokunnan. Sitä perustamaan lähetettiin 300 siirtokuntalaista, ja sen nimeksi tuli Colonia Anxuras. Samnilaiset yrittivät vallata kaupungin vuonna 315 eaa., mutta yritys epäonnistui.Livius: Rooman synty 8.21; Velleius Paterculus: Rooman historia (Historiae Romanae) 1.14.

Kaupungin asemaa roomalaisena coloniana ei tunneta antiikin lähteistä kovin hyvin. Velleius Paterculus esittää kaupungin yhtenä latinalaissiirtokunnista (coloniae Latinae), kun taas Livius ei selvästikään pitänyt sitä sellaisena, koska ei mainitse sitä 30 latinalaissiirtokunnan joukossa vuosien 217–202 eaa. toisen puunilaissodan yhteydessä. Sen sijaan hän mainitsee sen kahdesti muiden rannikon siirtokuntien, kuten Antiumin ja Minturnaen, joukossa. Sodan aikaan tarracinalaiset yrittivät välttää asepalveluksen, ja myöhemmin väittivät, että heillä oli erioikeus pidättäytyä myös laivastopalveluksesta.Livius: Rooman synty 27.38, 36.3.

Tämän perusteella Tarracina vaikuttaa olleen colonia maritima civium, ja siitä vaikuttaa jo varhain tulleen yksi tärkeimmistä Rooman alaisuudessa olleista rannikkokaupungeista. Tarracinan kukoistukseen vaikutti sen sijainti Via Appialla, joka saapui kaupungin kohdalla ensimmäistä kertaa meren rannalle, ja näin se oli merkittävä satamapaikka. Kaupunki oli merkittävä myös strategisesti, sillä se hallitsi pienen matkan päässä kaupungista itään sijainnutta Lautulaen kapeikkoa, jonka kautta Via Appia kulki.Strabon: Geografika V s. 233; Horatius: Satiirit 1.5.26; Livius: Rooman synty 22.15.

Cicero mainitsee Tarracinan toistuvasti tavanomaisena pysähdyspaikkana Via Appialla. Samasta syystä Horatius mainitsee sen kuvatessaan matkaansa Brundisiumiin.Cicero: Puhujasta (De oratore) 2.59, Kirjeet ystäville (Epistulae ad Familiares) 7.23, Kirjeet Atticukselle (Epistulae ad Atticum) 7.5; Horatius: Satiirit 1.5.26; Appianos: Sisällissota (Bellum civile) 3.12; Valerius Maximus: Factorum ac dictorum memorabilium libri IX 8.1.13. Vuosien 49–45 eaa. Julius Caesarin kansalaissodassa Pompeiuksen joukot miehittivät Tarracinaa kolmella kohortilla, joita johti preettori Rutilius Lupus. He kuitenkin hylkäsivät asemansa, kun Pompeius vetäytyi Brundisiumiin.Julius Caesar: Commentarii de bello civili (Bellum civile) 1.24; Cicero: Kirjeet Atticukselle (Epistulae ad Atticum) 8.11, B.

Myöhemmin Vespasianuksen ja Vitelliuksen sisällissodassa Tarracinaa pidettiin merkittävänä paikkana sotilaallisesti, ja sitä miehittivät Vespasianuksen kannattajat. Lucius Vitellius valtasi sen vain vähän ennen veljensä kuolemaa.Tacitus: Taistelu keisarivallasta (Historiae) 3.57, 3.76–77. Tarracina oli myös paikka, johon Drusus tuli vastaan serkkunsa Germanicuksen ruumissaattoa yhdessä monien Rooman johtohenkilöiden kanssa.Tacitus: Keisarillisen Rooman historia (Annales) 3.2.

Tarracinan ympäristö oli keisarikaudella suosittua huvila-aluetta. Muun muassa keisari Domitianuksella oli huvila siellä.Martialis: Epigrammit 5.1.6. Keisari Galba syntyi eräässä toisessa huvilassa kaupungin lähellä Fundiin johtaneen tien varrella vuonna 3 eaa.Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Galba 4.

Via Appia kulki alun perin vuorten yli Tarracinan kohdalla. Keisari Trajanuksen aikana vuoreen tehtiin meren puolelle kallioleikkaus, niin että tie saattoi kiertää rannikkoa pitkin. Hän sekä Antoninus Pius myös laajensivat Tarracinan alakaupunkia sekä kuivattivat Pontiset suot.

Tarracina säilyi edullisen sijaintinsa vuoksi merkittävänä kaupunkina aina Länsi-Rooman loppuun saakka, ja mainitaan itinerariumeissa. Se esiintyy merkittävänä linnoituksena vielä goottisotien aikaan.Prokopios: Goottisodat (De bellum Gothicum) 2.2, 2.4, jne.

Rakennukset ja löydökset Kaupungissa pienoiskuva|Tarracinan Forum Aemilianumin jäänteitä.

Asemakaava ja kaupunginmuurit

Tarracinan kaupunki oli ympäröity muureilla, joita oli rakennettu eri aikoina. Osa muureista on tehty monikulmaisista kivistä, ja osa taas on tehty opus incertumista. Muureista on säilynyt huomattava osuus, mukaan lukien useita torneja ja portti.

Via Appia toimi kaupungin asemakaavassa decumanus maximuksena eli itä-länsisuuntaisena pääkatuna. Kaupungin forum, jonka läpi katu kulki, sijaitsi nykyisen Piazza Municipion paikalla, ja aukiolla on edelleen antiikin aikaista kiveystä. Kadun itäpäässä kaupungin sisäänkäyntinä toimi nelisivuinen kivinen kaari.Forumin / Piazza Municipion sijainti:

Juppiter Anxurin temppeli

Juppiter Anxurille (Anxurukselle) omistettu temppeli sijaitsi kaupungin vanhan linnoituskukkulan huipulla. Vergilius mainitsee kyseisen jumalan kultin volskikaupungissa, ja temppelin mainitsee myös Livius.Vergilius: Aeneis 7.799; Livius: Rooman synty 28.11, 40.45.Juppiter Anxurin temppelin sijainti: Serviuksen mukaan Juppiter Anxur esitettiin kauniina nuorukaisena, ja tällainen kuva esiintyy myös eräissä roomalaisissa rahoissa. Temppeli rakennettiin Sullan aikana ensimmäisellä vuosisadalla eaa.

pienoiskuva|vasen|Juppiter Anxurin temppelin pohjarakenteiden jäänteitä. Temppeli oli rakennettu itaaliseen tapaan pohjois-eteläsuunnassa ja sijoitettu tasanteelle, joka oli tuettu eteläpuolelta 12 suurella opus incertumista tehdyllä kaarella. Temppelin cellan koko oli 13 × 14 metriä, ja sen julkisivussa oli kuusi korinttilaista puolipylvästä sekä 6 × 4 pylvään muodostama portiikki. Sisällä cellassa oli Juppiterin kulttikuva, josta on säilynyt sen jalusta. Temppelialueesta ovat jäljellä lähinnä sen alusrakenteet ja muurit. Heti temppelin itäpuolella oli oraakkelinpaikka, joka koostui muurilla ympäröidystä ontoksi koverretusta kalliosta.

Muut temppelit pienoiskuva|vasen|Capitoliumin raunioita.

Forumin lähellä sijaitsi temppeli, joka on tulkittu Capitoliumiksi eli Juppiterille, Junolle ja Minervalle omistetuksi temppeliksi, koska se on rakenteeltaan kolmilaivainen. Se on ajoitettu noin vuoteen 40 eaa., mutta sen paikalla on ollut varhaisempi edeltäjä. Temppeli oli rakennettu opus reticulatumista ja sijoitettu podiumille, ja sen julkisivussa oli neljä pylvästä. Temppelirakennuksen koko oli noin 16,6 × 16,6 metriä. Laivojen pituus oli noin 9,25 metriä. Jokaiselle kolmelle laivalle oli oma ovi.Capitoliumin sijainti: .

Capitoliumin länsipuolella oli toinen temppeli, joka oli mahdollisesti omistettu Minervalle. Se oli rakennettu suurikokoiselle, noin 25 metriä pitkälle ja seitsemän metriä korkealle podiumille. Nykyisen Terracinan keskiaikainen katedraali on rakennettu jonkun antiikin aikaisen temppelin paikalle. Sitä on ehdotettu Apollolle tai Romalle ja Augustukselle omistetuksi. Kirkossa on jäljellä kaksi temppelin pylväistä.

Satama