Renault-skandaalilla (myös Singaporen kolariskandaali ja Renault’n kolariskandaali, englannin kielellä käytetty nimitystä Crashgate) tarkoitetaan kaudella Formula 1 -sarjassa Singaporen Grand Prix’ssa 28. syyskuuta 2008 tapahtunutta tahallista kolaria jälkitapahtumineen.

Renault-tallin kuljettaja Nelson Piquet Jr. aiheutti kilpailussa tahallisesti kolarin edesauttaakseen tallikaverinsa Fernando Alonson menestystä samassa kilpailussa. Piquet pyörähti radalla ja törmäsi betonimuuriin kilpailun alkupuoliskolla. Koska Piquet’n osin romuttunutta autoa ei muutoin saatu turvallisesti pois radalta, radalle kutsuttiin turva-auto. 15. lähtöruudusta lähtenyt Alonso oli tehnyt ensimmäisen varikkopysähdyksensä vain hetkeä ennen kolaria. Alonso sai kolarin takia merkittävää etua muihin kilpailijoihin nähden ja nousi myöhemmin kilpailun kärkeen ja voittoon.

Kolaroinnin tahallisuus kävi ilmi vasta vuotta myöhemmin, kun Piquet myönsi tekonsa FIA:lle. Sen johdosta FIA tuomitsi Renault-tallipäällikön paikalta jo eronneen Flavio Briatoren määrittelemättömän pituiseen toimitsijakieltoon ja tallin insinööriosaston johtajan Pat Symondsin viiden vuoden pituiseen toimitsijakieltoon. Renault-talli sai lisäksi kahden vuoden ehdollisen kilpailukiellon. Briatore valitti tuomiostaan ja ranskalainen tuomioistuin kumosi hänen toimitsijakieltonsa tammikuussa 2010. Myöhemmin myös FIA suostui lyhentämään hänen rangaistustaan. Skandaaliin osallistuneita tai siitä hyötyneitä kuljettajia ei kuitenkaan rangaistu eikä kilpailutuloksia muutettu.

Tausta Kilpailun lähtöasetelmat Kolari tapahtui 28. syyskuuta 2008 käydyssä osakilpailussa Singaporen katuradalla, jossa ajettiin Formula 1 -kilpailu ensimmäistä kertaa. Osakilpailu oli kauden 15. ja neljänneksi viimeinen. Samalla se oli 800. virallinen F1-osakilpailu ja ensimmäinen iltakisa. Kuljettajien maailmanmestaruuspistetilaston kärjessä olivat Italian GP:n jälkeen McLarenin Lewis Hamilton ja Ferrarin Felipe Massa, joiden välinen piste-ero oli ennen Singaporea yksi piste Hamiltonin eduksi. Kolmantena ollut BMW:n Robert Kubica oli jäänyt Hamiltonista 14 pisteen päähän.

Renault-kuljettajat Alonso ja Piquet eivät olleet aiemmin kauden aikana voineet kilpailla osakilpailujen kärkisijoista. Ennen Singaporen osakilpailua Renault’n kauden paras sijoitus oli Piquet’n toinen sija Saksan GP:ssa kauden puolivälissä heinäkuussa. Valmistajien mestaruussarjassa Renault oli viidennellä sijalla tasapisteissä neljäntenä olleen Toyotan kanssa. Tallina Renault’lla ei ollut enää mahdollisuuksia mestaruuteen, vaikka se olikin parantanut selvästi tuloksiaan heikon alkukauden jälkeen. Piquet ajoi tallissa ensimmäistä kauttaan, kun taas Alonso oli kaksinkertainen kuljettajien maailmanmestari. Kaudella Piquet oli toiminut tallin testi- ja varakuljettajana. Alonso oli ajanut tallissa kaudesta lukuun ottamatta kautta 2007. Hän oli voittanut tallissa kuljettajien maailmanmestaruudet kausilla ja .

Kolarin suunnittelu Kolarin järjestämisestä sovittiin Singaporen kisaviikonloppuna aika-ajon ja kilpailun välisenä aikana. Renault’n tallipäällikkö Flavio Briatore ja insinööriosaston johtaja Pat Symonds pyysivät Piquet’ta kolaroimaan tahallisesti, jotta Alonsolla olisi mahdollisuus pärjätä kilpailussa. Piquet kertoi suostuneensa pyyntöön, koska oli epävarma tulevaisuudestaan tallissa. Hänellä ei ollut jatkosopimusta kaudelle 2009, ja tallipäällikkö Briatore oli samalla hänen managerinsa. Piquet uskoi, että suostumalla kolaroimaan hän parantaisi omia mahdollisuuksiaan jatkaa tallissa. Hänelle ei kuitenkaan suoraan luvattu jatkosopimusta hyvitykseksi.

Piquet kertoi saaneensa Symondsilta tarkat ohjeet siitä, missä ja milloin hänen tulisi kolaroida. Paikaksi neuvottiin radan 17. mutka, koska sen lähialueella ei ollut nosturia nostamaan radan varteen jäänyttä autoa. Kisatuomariston olisi lähetettävä turva-auto radalle, jotta kolariauto voitaisiin poistaa turvallisesti radalta. Turva-auton haluttiin tulevan radalle 13. tai 14. kierroksella, koska Alonson varikkopysähdys oli ajoitettu kierrokselle 12. Alonso saisi merkittävän edun kilpailussa tehtyään pysähdyksensä juuri ennen turva-autoa ja muiden kuljettajien ensimmäisiä varikkopysähdyksiä.

Kilpailutapahtumat

thumb|Singaporen katuradan Esplanade Drive iltavalaistuksessa. Alonso ajoi nopeimmat ajat kahdessa jälkimmäisessä harjoitusjaksossa. Lauantain aika-ajoissa molemmat Renault-kuljettajat kuitenkin epäonnistuivat. Piquet ei selviytynyt aika-ajojen toiseen osioon ja Alonso ei saanut ajettua kierrosta toisessa osiossa, mikä jätti hänet automaattisesti osionsa viimeiselle sijalle. Piquet kertoi muiden kuljettajien haitanneen hänen ajoaan, ja Alonson autossa oli ollut polttoaineensyöttöongelmia. Kuljettajien lähtöruuduiksi tulivat 15. (Alonso) ja 16. (Piquet). Paalupaikan sai Massa, seuraavat sijat Hamilton ja Kimi Räikkönen.

Kilpailu alkoi kello 20 paikallista aikaa. Lähdön ja ensimmäisen kymmenen kierroksen aikana kuljettajien sijoituksissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Myöskään keskeytyksiä ei tapahtunut. Kymmenen ajetun kierroksen jälkeen Massa oli kärjessä noin kolmen sekunnin erolla Hamiltoniin ja kymmenen sekunnin erolla Räikköseen. Kierroksella 12 Alonso tuli ensimmäisenä kuljettajana varikolle. Pysähdys oli normaali, ja tankkauksen lisäksi superpehmeät renkaat vaihdettiin pehmeisiin. Alonso jäi radalle palatessaan viimeiselle sijalle. Kierroksella 14 Piquet’n auto ajautui mutkassa 17 kovassa vauhdissa päin betonimuuria, ja erityisesti auton oikea kylki hajosi pahasti. Piquet itse ei loukkaantunut, vaan nousi autosta ja poistui radalta. Auto jäi kauas lähimmästä nosturista, ja radalle jouduttiin kutsumaan turva-auto radan siivoamisen ajaksi. Piquet oli keskeytyshetkellä sijalla 16.

Kauden 2007 jälkeen turva-autosääntöjä oli muutettu: aiemmin varikko oli pysynyt avoimena, ja kuljettajat olivat saaneet tehdä pysähdyksensä normaalisti milloin tahansa myös turva-auton ollessa radalla. Kaudelle 2008 sääntöä muutettiin siten, että turva-auton tullessa radalle varikko suljettiin, kunnes kaikki autot oli ehditty kerätä turva-auton perään tasaiseksi letkaksi. Sääntömuutoksen seurauksena johtavat autot eivät enää voineet hyödyntää keräämäänsä etumatkaa varikkopysähdyksen yhteydessä, vaan varikon jälleen avauduttua kaikki autot olivat lähellä toisiaan ja varikkopysähdys tarkoittaisi siten todennäköisesti merkittävää heikennystä sijoitukseen.

Useimmat kuljettajat tekivät ensimmäisen varikkopysähdyksensä turva-auton ollessa radalla ja putosivat letkan hännille. Singaporen kapealla katuradalla ohittaminen on vaikeaa, joten radalle yhä jääneiden hitaampien, mutta toisaalta kevyempien autojen taakse jääminen merkitsi huomattavaa aikamenetystä kärjessä ajaneisiin verrattuna. Kun edessä olleet menivät varikolle, Alonso pystyi hyödyntämään aikaisen varikkopysähdyksensä ja nousi kohti kärkisijoja. Alonso nousi johtoon kierroksella 34 ja säilytti sijoituksensa maaliin saakka.

Ensimmäiset epäilykset Alonson poikkeuksellisen aikainen varikkopysähdys ja Piquet’n kolari pian sen jälkeen aiheuttivat epäilyjä mahdollisesta huijauksesta ja salaliitosta. Felipe Massa, joka oli aloittanut kilpailun paalupaikalta ja menettänyt kolarin takia useita sijoituksia, oli käynyt jo kilpailun jälkeen esittämässä epäilyksensä Flavio Briatorelle: ”Kolari ei ollut oikea, se tapahtui koska halusit niin käyvän”. Lisäksi Piquet’n tiedettiin olevan tallissa Alonsoa heikommassa asemassa, ja tallipäällikkö Briatore oli ennenkin ollut osallisena vastaavanlaisissa jupakoissa. Piquet itse väitti tallin käskeneen häntä puristamaan kovaa, minkä seurauksena hän oli ajanut päin seinää.

Salaliitto paljastuu

Piquet sai potkut Renault-tallista elokuun alussa kesken kauden . FIA ilmoitti 30. elokuuta eli pian Piquet’n erottamisen ja lähes vuosi kolarin jälkeen käynnistäneensä tutkimukset kolaria edeltäneistä tapahtumista. Piquet oli paljastanut FIA:lle kolarin olleen suunniteltu. Tutkimuksissa käytiin läpi Piquet’n auton telemetriatietoja sekä kuljettajan ja tallin välistä radiokeskustelua. Auton telemetriatiedoista voitiin päätellä, että Piquet oli kaasuttanut mutkan ulostulossa normaalia aikaisemmin, minkä seurauksena takapyörät olivat sutineet. Tämän jälkeen Piquet oli hetkeksi keventänyt kaasua, kunnes oli jälleen kaasuttanut ja pyöräyttänyt autonsa reunamuuriin. Saman Piquet kertoi FIA:lle 25. elokuuta antamassaan lausunnossa. Aiemmin hän oli väittänyt menettäneensä autonsa hallinnan, koska talli oli käskenyt häntä ajamaan kovempaa vaikka renkaiden pintakumi oli kulunut.

upright|thumb|Nelson Piquet sai potkut Renault’lta 3. elokuuta 2009 ja paljasti skandaalin. Kuva vuodelta 2007.

Piquet’n potkujen jälkeen hän ja Briatore ajautuivat julkiseen sanasotaan. Piquet arvosteli vanhaa talliaan siitä, ettei ollut koskaan saanut tasapuolista kohtelua Alonsoon verrattuna ja kuvaili Briatorea mestaajakseen. Tähän Briatore vastasi vihjailemalla Piquet’n olevan homoseksuaali. Myös Piquet’n isä Nelson Piquet oli tapahtumien aikaan tiiviisti julkisuudessa puolustamassa poikaansa ja syyttämässä Briatorea. Tämän jälkeen Briatore syytti Piquet vanhempaa kiristyksestä ja uhkasi tätä oikeustoimilla kunnianloukkauksesta. Samalla hän totesi olevansa järkyttynyt ja raivoissaan siitä, että tallia voitiin syyttää salaliitosta.

Tapahtumasarja huipentui 16. syyskuuta 2009, kun Renault ilmoitti Briatoren ja tallin insinööriosaston johtajan Symondsin eronneen tehtävistään. Samalla se ilmoitti, ettei aio kiistää FIA:n syytteitä järjestetystä kolarista. Briatore kertoi eronneensa pelastaakseen tallin, vaikkei myöntänyt syyllisyyttään.

Maailmanneuvoston tuomio

FIA:n maailmanneuvosto kokoontui Pariisissa 21. syyskuuta pohtimaan mahdollisia rangaistuksia ja julkaisi päätöksensä tuomioista samana päivänä. Kuultavana olivat Fernando Alonso ja Nelson Piquet. Eronnut tallipäällikkö Briatore ei saapunut paikalle. Briatoren saapumisesta oltiin spekuloitu, mutta hänen läsnäoloaan kokouksessa ei vaadittu, koska hän ei ollut enää potkuistaan johtuen FIA:n alainen. Kokousta johti FIA:n väistyvä puheenjohtaja Max Mosley.

thumb|vasen|Flavio Briatore tuomittiin elinikäiseen toimitsijakieltoon kolarin vuoksi. Tuomiota lievennettiin myöhemmin Briatoren valitettua siitä pariisilaiseen tuomioistuimeen . Kuva vuodelta 2007.

Renault-talli tuomittiin sääntörikkomuksen takia kahden vuoden ehdolliseen kilpailukieltoon. Kielto astuisi täytäntöön, jos talli rikkoisi sääntöjä vastaavalla tavalla saman ajan sisällä. Lisäksi talli määrättiin maksamaan aiheutuneet tutkimuskustannukset. Renault hyväksyi tuomion. Tallipäällikkönä toiminut Briatore tuomittiin määrittelemättömäksi ajaksi toimitsijakieltoon kaikissa FIA:n alaisissa moottoriurheilusarjoissa. Hänen liittymisensä johonkin talliin veisi tallilta osallistumisoikeuden. Briatorelta vietiin myös oikeudet toimia FIA:n sarjoissa ajavien kuljettajien managerina. Rangaistuksen antohetkellä Briatore toimi Piquet’n, Mark Webberin, Heikki Kovalaisen, Romain Grosjeanin ja tuolloin GP2-sarjassa ajaneen Vitali Petrovin managerina. Briatoren mahdollisuus liikkua F1-varikolla kiellettiin. Rangaistus tarkoitti käytännössä sitä, että Briatore saisi ottaa osaa F1-osakilpailuun vain katsojana. Flavio Briatore ei missään vaiheessa myöntänyt sääntörikkomusta, mitä pidettiin raskauttavana. Tallin insinööriosaston johtaja Pat Symonds tuomittiin toimitsijakieltoon viideksi vuodeksi. Lieventävänä asianhaarana oli, että hän myönsi osallisuutensa tahalliseen kolariin ja katui sitä. Kuljettajia ei rangaistu eikä kilpailun tuloksia muutettu.