Abraham Argillander (28. syyskuuta 1722 Kuopio – 27. toukokuuta 1800 Mäntyharju) oli suomalainen kamarikirjuri ja lantasalpietaria tuottavien salpietarikeittämöiden päällikkö.
Elämäkerta Abraham Argillanderin vanhemmat olivat Kuopion kirkkoherra Henrik Argillander (k. Kuopiossa 83-vuotiaana 14. syyskuuta 1756) ja Margareta Eliana (k. Kuopiossa 29. toukokuuta 1763).Kuopion seurakunnan kastettujen ja haudattujen luettelot Abraham opiskeli Lappeenrannan triviaalikoulussa ja Porvoon lukiossa. 1740 hän meni opiskelemaan Turun Akatemiaan ja 1748 Uppsalan yliopistoon, jossa hän väitteli 16. joulukuuta 1749 typen ominaisuuksista ja alkuperästä.
Vuonna 1750 Argillander sai nimityksen Tukholman tykistökonttorin ylimääräiseksi kamarikirjuriksi. 1758 hänet nimitettiin Uudenmaan ja Hämeen läänin salpietarikeittämöiden päälliköksi, missä virassa hän toimi aina vuoteen 1795 saakka, jolloin erosi. Argillander kirjoitti ja julkaisi lukuisia artikkeleita ja kirjoja kuuromykkien opetuksen kehittämisestä, ja hän oli alan pioneeri Pohjoismaissa. Anders Sparrman julkaisi vuonna 1786 Argillanderin hänelle lähettämän tiedonannon kuhankeittäjän lisääntymiskäyttäytymisestä.
Argillander oli kahdesti naimisissa, ensin Iisalmen kirkkoherran tyttären Maria Helsingiuksen kanssa, toisen kerran Vehkalahden kappalaisen tyttären Margareta Maria Petrejuksen kanssa (vihitty Vehkalahdella 2. maaliskuuta 1770). Avioliitoista syntyi ainakin kaksi lasta, tyttäret Elisabeth ja Abrahammia Emerentia.Vehkalahden seurakunnan vihittyjen luettelo, Mäntyharjun seurakunnan kastettujen luettelo
Argillander oli perehtynyt kuurojen opetukseen ja opetti vaimonsa kuuroa veljeä Wolfgang Helsingiusta. Hän kirjoitti kokemuksensa perusteella kuurojen opetuksesta kirjoituksen ”Försökt sätt at lära dumbar läsa och tala” ja lähetti sen vuonna 1762 Ruotsin kuninkaalliselle tiedeakatemialle. Se julkaistiin vuonna 1771 arkkiatri Nils Rosén von Rosensteinin lastentautien käsikirjassa.Argillander uranuurtajana, Kuurojenmuseo.fi, viitattu 21.3.2022 Suomen ensimmäiselle kuuromykkäin opettajalle Argillanderille pystytettiin vuonna 1923 muistokivi Mäntyharjulle.Maaseudun postista, Suomen Kuvalehti, 14.07.1923, nro 28, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Julkaisu Försökt sätt at lära dumbar läsa och tala. Växjö: Kultursällskapet Lejonet 1994 (faksimilutgåva)
Lähteet
Lehikoinen, Esa ym.: Suomen lintutieteen synty – Turun Akatemian aika. Turku Faros 2009
Viitteet
Aiheesta muualla Karl-Gustav Jossfolk, 2.7.1. Abraham Argillander – en föregångare i Finland, teoksessa: Bildning för alla s. 69. Svenska Skolhistoriska föreningen i Finland r.f Helsingfors 2001
Luokka:Suomalaiset kemistit Luokka:Suomalaiset ornitologit Luokka:Vuonna 1722 syntyneet Luokka:Vuonna 1800 kuolleet