thumb|275px|Katajiston kartanon päärakennus Katajiston kartano (myös Kataisto, ) on Aulangolla nykyisessä Hämeenlinnassa, aiemmassa Luhtialan kylässä Vanajassa sijaitseva entinen kartano, joka nykyään toimii tapahtumatilana. Tilan nykyinen päärakennus rakennettiin 1800-luvun alussa ratsutilan päärakennukseksi. Rakennuksen toinen kerros tuhoutui tulipalossa 1950-luvulla. Talo rakennettiin sen jälkeen uudelleen, ja sen nykyinen ulkoasu on peräisin siltä ajalta.
Päärakennus ympäristöineen on vuodesta 2017 alkaen toiminut tapahtuma -, juhla- ja kokouskäytössä. Toimintansa lopettanut Aulangon kesäteatteri esiintyi vuosina 2006–2007 Katajiston kartanon alueelle rakennetussa ulkoilmateatterissa. Kartanon puistossa kasvanut pihlaja tunnettiin Suomen suurimpana pihlajana. Lainaus: "Suurimpana pihlajana mainitaan kirjallisuudessa Katajiston kartanon mailla lähellä Hämeenlinnaa kasvava: korkeus 15,5 m, vahvuus 52 cm." Puistossa on sijainnut myös Aulangon leirintäalue.
Historia Katajiston tilan omistajat tunnetaan vuodesta 1539 alkaen. Kartano on ollut muun muassa Sallmén- ja Klingstedt-sukujen hallussa. Kartanon omisti 1800-luvun alussa everstiluutnantti J. H. af Enehjelm. Lainaus: Hänen isänsä everstiluutnantti J. H. af Enehjelm omisti aivan Hämeenlinnan liepeillä sijaitsevan Katajiston kartanon. Hänen poikansa, Anders Otto af Enehjelm oli yksi Hämeenlinnan lukuseuran perustajista. Kartanon viimeinen tilalla asuva omistaja oli eversti Fredrik Jonas Klingstedt, joka kuoli kartanossa 76-vuotiaana syksyllä 1883. Klingstedtin lesken Natalian (o.s. Toropoff) kuoltua kesällä 1884, myi perikunta kaksi vuotta myöhemmin kartanon Hugo Standertskjöldille 80 000 markan hintaan. Standertskjöld yhdisti Katajiston viereiseen Karlbergin kartanoon, kutsuen kokonaisuutta nimellä Aulanko. Standertskjöld käynnisti alueella suurisuuntaiset rakennus- ja maanmuokkaustyöt ja rakensi alueelle mahtailevia kivilinnoja. Töiden yhteydessä sattui tilalla vuonna 1896 räjähdysonnettomuus, kun 2 kiloa kivien halkaisuun käytettyä dynamiittia räjähti, ja tuhosi sepän pajan.
Standertskjöldin aikana kartano autioitui ja päärakennus lähes tuhoutui tulipalossa vuonna 1950.
Kirjallisuutta
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Hämeenlinnan kartanot Luokka:Ravintolat Suomessa Luokka:Aulanko Luokka:Suomen 1800-luvulla rakennetut rakennukset ja rakennelmat