Helsingin seudun liikenne, lyhenne HSL, (, HRT) on Helsingin seudun joukkoliikennejärjestelmästä vastaava kuntayhtymä, jonka jäsenkuntia ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Sipoo, Siuntio ja Tuusula. HSL:n järjestelmään kuuluvat Helsingin seudun linja-autot, metrot, raitiovaunut, lähijunat, kaupunkipyörät sekä Suomenlinnan lautta ja Kruunuvuorenrannan lautta.
HSL suunnittelee toimialueensa liikenteen reitteineen, aikatauluineen ja hinnastoineen sekä kilpailuttaa liikennöitsijät. Lisäksi HSL vastaa alueen markkinoinnista, tiedotuksesta, lippujärjestelmästä ja lippujen tarkastamisesta. Kaikki HSL:n liikennevälineet linja-autoja lukuun ottamatta käyttävät avorahastusta, eli metro- ja rautatieasemilla, runkolinjabusseissa ja raitiovaunupysäkeillä ei ole puomeja.
Vuonna 2025 HSL-alueella liikennöitiin 268 eri linja-autolinjaa, 11 raitiolinjaa, 8 lähijunalinjaa, kahta lauttalinjaa, kahta metrolinjaa ja yhtä pikaraitiolinjaa. Vuosittaiset liikennöintikustannukset ovat noin 625 miljoonaa euroa. Lipputuloja HSL on saanut vuosina 2023–2025 noin 370–390 miljoonaa euroa vuodessa ja vuosittaisia toimintatuottoja yhteensä noin 872–925 miljoonaa euroa. Päivittäisessä liikennöinnissä HSL käyttää kolmansia osapuolia: raitioliikenteestä vastaa Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne, metroliikenteestä HKL-Metroliikenne, lähijunaliikenteestä VR, ja linja-autojen liikennöinnistä vastaavat useat eri yritykset.
Historia 2000–2009 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä perustettiin yhtymäkokouksessa 17. kesäkuuta 2009. Kokouksessa hyväksyttiin HSL:n perussopimus, valittiin HSL:n hallituksen jäsenet ja perustettiin HSL:n toimitusjohtajan virka. Ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi valittiin heinäkuussa 2009 Suvi Rihtniemi.
2010–2019 HSL aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2010. Samalla sen vastuulle siirtyivät YTV:n liikennetoiminnot sekä HKL:n suunnittelu-, tilaaja- ja kilpailutustoiminnot.
Vuonna 2018 Tuusulan ja Siuntion kunnat liittyivät HSL-alueeseen.
Kesäkuusta 2017 lähtien kaikissa HSL:n lähijunissa on sallittu polkupyörän kuljettaminen vuoden kestävän kokeilun ajan. Vuonna 2018 kokeilu muutettiin pysyväksi käytännöksi.
Huhtikuussa 2019 otettiin käyttöön uusi lippujärjestelmä, jonka vyöhykkeet ovat A, B, C ja D.
Liikenne
HSL valvoo kaiken joukkoliikenteen liikennöintiä Suur-Helsingin kuntien alueella. Yhtymällä ei ole omaa kalustoa, joten sen järjestelmää liikennöivät enimmäkseen kolmannet osapuolet.
Liikennemuotojen jakautuminen ja matkustajat vuonna 2025:
+KulkuvälineLinjojen määräLähdöt päivässäMatkustajat arkipäivisin Linja-autot 268 20 270 564 000 Metro 2 610 238 000 Lähijunat 8 690 201 000 Raitiolinjat 11 2 250 152 000 Pikaraitiolinjat 1 350 45 000 Lautat 2 105 6 600
Vuonna 2025 HSL-alueella ajettiin noin 24 275 lähtöä päivässä, ja liikennöintikustannukset olivat yhteensä 625,6 miljoonaa euroa, joka vastaa noin 66 prosenttia kuntayhtymän menoista.
Metro pienoiskuva|HKL-Metroliikenteen liikennöimä M300-sarjan metrojuna Rastilan metroasemalla Helsingin metroa liikennöi HKL-Metroliikenne. Metroliikenne alkoi vuonna 1982. Verkosto kattaa kolmekymmentä asemaa kahdella linjalla, M1 ja M2. Metro yhdistää Helsingin keskustan itäiseen kantakaupunkiin, Etelä-Espooseen ja Itä-Helsingin lähiöihin. Metron merkkiväri HSL:n verkostossa on oranssi.
Länsimetron ensimmäisen rakennusvaiheen 8 asemaa Lauttasaaresta Espoon Matinkylään avattiin liikenteelle 18. marraskuuta 2017. Toisessa vaiheessa metro jatkaa viiden aseman verran Espoon Kivenlahteen. Toinen vaihe avattiin 3. joulukuuta 2022. Metroa on lisäksi kaavailtu jatkettavaksi Östersundomiin, vaikkakin sittemmin yhteyttä on suunniteltu Östersundomin pikaraitiotienä.
Lähijunat pienoiskuva|Pääkaupunkiseudun Junakaluston Sm5 FLIRT-junia päärautatieasemalla. Helsingin seudun lähijunaliikennettä liikennöi VR. Järjestelmän kolmellatoista linjalla palvellaan 70 asemaa, joista 50 sijaitsee HSL-alueella.
Helsingin seudun lähijunaliikenteen linjat
Helsinki – Leppävaara Helsinki – Riihimäki (– Hämeenlinna) Helsinki – Kauklahti (Helsinki –) Karjaa – Hanko Helsinki – Tikkurila – Lentoasema – Myyrmäki – Helsinki Helsinki – Kerava Helsinki – Kirkkonummi (– Siuntio) Helsinki – Myyrmäki – Lentoasema – Tikkurila – Helsinki Helsinki – Riihimäki (– Tampere) Helsinki – Riihimäki Helsinki – Kirkkonummi Helsinki – Siuntio Helsinki – Lahti (– Kouvola)
Raitiovaunut pienoiskuva|Artic-raitiovaunu Länsiterminaalin pysäkillä Jätkäsaaressa. Helsingin raitioliikennettä liikennöi Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy. Suomen pisimpään yhtäjaksoisesti toiminnassa oleva raitioverkosto kuuluu HSL:n järjestelmään. Helsingin raitioliikenne alkoi vuonna 1891.
2010-luvun loppuvaiheen lippu- ja informaatiouudistuksen yhteydessä raitiovaunuihin tuli muiden liikennevälineiden ohella pysäkkikuulutukset.
Raitiolinjat Uusin vakituinen raitiolinja HSL-alueella on linja 13 Kalasatamasta Pasilaan, jonka liikenne aloitettiin elokuussa 2024.
Bussit
pienoiskuva|Busseja Rautatientorilla pienoiskuva|Runkolinjat tunnistaa oranssista väristä, ja useilla linjoilla käytetään myös nivelkalustoa. HSL:n verkostoon kuuluu kolme erityyppistä bussipalvelua. Yleisin näistä on sininen peruslinja, joita liikennöidään kaikkialla HSL-alueella. Vähemmän liikennöidyillä alueilla verkostoa täydentävät lähibusseiksi kutsutut palvelulinjat, joiden kalusto on tavallisia linja-autoja pienempää. Peruslinjoista poiketen lähibussit antavat matkustajan nousta tai jäädä pois missä tahansa kohtaa reittiä riippumatta pysäkkien sijainneista.
Näiden lisäksi HSL:n verkostossa on oransseja runkobussilinjoja, jotka kulkevat tihein vuorovälein ja laajoin liikennöintiajoin. Runkobussilinjoilla on käytössä avorahastus, joten lippua ei tarvitse näyttää kuljettajalle ja bussiin voi nousta etuovien lisäksi myös keskiovista.
20 Eira – Munkkivuori 30 Eira – Myyrmäki 40 Elielinaukio – Kannelmäki 200 Elielinaukio – Espoon keskus 300 Elielinaukio – Myyrmäki 400 Kamppi – Vantaankoski 500 Munkkivuori – Itäkeskus 510 Kivenlahti – Herttoniemi 520 Matinkylä – Martinlaakso 530 Matinkylä – Myyrmäki 560 Rastila – Myyrmäki 570 Mellunmäki – Lentoasema 600 Rautatientori – Lentoasema
Matkustajamääriltään suosituin runkolinja ja samalla koko HSL-alueen suosituin bussilinja on runkolinja 560, joka on myös vanhin edelleen liikennöivistä runkolinjoista. Useiden runkolinjojen muuttamisesta pikaraitioteiksi on keskusteltu HSL:n hallituksessa; ensimmäisenä korvattiin linja 550, josta vuonna 2023 tuli pikaraitiolinja 15.
Liikennöitsijät Linja-autojen liikennöinti on jaettu lukuisten liikennöitsijöiden kesken. Liikennesopimuksia on ollut syksyllä 2025 näillä yrityksillä: Nobina Pohjolan Liikenne Koiviston Auto Helsinki Reissu Ruoti Tammelundin Liikenne Åbergin Linja Taksikuljetukset Harri Vuolle Korsisaari V-S Bussipalvelut
Entisiä liikennöitsijöitä Helsingin seudun paikallisliikenteessä ovat olleet: Taksikuljetus (meni konkurssiin heinäkuussa 2025) Savonlinja (lopetti HSL-liikenteen ajamisen kesäliikenteen 2024 lopussa) Tilausliikenne Nikkanen (lopetti HSL-liikenteen ajamisen kesäliikenteen 2024 lopussa) Transdev (toiminta Suomessa päättyi 31. joulukuuta 2019) Oy Andersson Ab (hävisi viimeiset isolla bussilla ajettevat HSL-linjansa syysliikenteen 2015 alusta alkaen) Westendin Linja (meni konkurssiin lokakuussa 2012) Ventoniemi (lopetti HSL-liikenteen ajamisen kesäliikenteen 2012 lopussa) P. Tyllilä Linja (lopetti YTV-liikenteen ajamisen omalla bussilla kesäliikenteen 2009 lopussa) Lähilinjat (lopetti vuoden 2006 lopussa) Keskuslinja (lopetti YTV-liikenteen kesällä 2003) Oy Liikenne Ab (lopetti kesällä 2001) Metsälän Linja (lopetti kesällä 2001)
Lautat Suomenlinnan lauttaa liikennöi Suomenlinnan Liikenne Oy. Suomenlinnan lautta kuuluu HSL:n järjestelmään.
Suomenlinnan Liikenne Oy aloitti toukokuussa 2023 lauttaliikenteen Laajasalon Kruunuvuorenrannan ja Kruununhaan Meritullintorin välillä. Kruunuvuorenrannan lautalla voi matkustaa AB-vyöhykkeen sisältävällä HSL:n lipulla. Liikenteen on tarkoitus jatkua siihen saakka, kun Kruunusillat-raitiotie valmistuu suunnitelman mukaan vuonna 2027.
Kaupunkipyörät pienoiskuva|Helsingin kaupunkipyörä. Toukokuussa 2016 HSL avasi Helsingin uudistetun kaupunkipyöräjärjestelmän. Sähkölukittavat keltaiset kaupunkipyörät korvasivat aiemman, vuosina 2000 – 2010 toiminnassa olleen järjestelmän. Vuoden 2016 järjestelmä kattoi 500 polkupyörää, joilla pystyi ajamaan mille tahansa viidestäkymmenestä asemasta.
Vuoden 2017 kaupunkipyöräjärjestelmä kattoi 1 500 pyörää 150 asemalla. Järjestelmä laajeni Munkkiniemeen, Pasilaan ja Vallilaan. Helsingin 1 400 pyörän ja 140 aseman lisäksi Espoon Olarissa ja Matinkylässä oli sata pyörää ja kymmenen asemaa. Kesäkuussa 2019 kaupunkipyörät lanseerattiin myös Vantaalle, ja kokonaissuunnitelmaan pyöräasemia kuuluu sata kappaletta. Vantaan kaupunkipyöräverkko ei kuitenkaan ole yhteensopiva Helsingin ja Espoon järjestelmien kanssa.
Kaupunkipyörät on tuotettu yhdessä CityBikeFinlandin ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n kanssa. Järjestelmää sponsoroi HOK-Elannon kauppaketju Alepa, jonka mainoksia on jokaisessa pyörässä. Mainosten vuoksi kaupunkipyöriä kutsutaan lempinimillä Alepa-pyörät tai Alepa-fillarit.
Pikaraitiotiet
2020-luvulla HSL on panostamassa pikaraitioteihin Raide-Jokerin ja Kruunusillat-raitiotien rakentamisen yhteydessä. Nykyisen runkolinja 550:n korvaava Raide-Jokeri aloitti liikennöinnin 21. lokakuuta 2023. Sen on tarkoitus tarjota luotettavampaa liikennettä ja noin kolme kertaa tilavampaa kalustoa telibusseihin verrattuna. Vaunut ovat Helsingin raitioliikenteessä käytettävään Škoda Articiin perustuvia ForCity Smart Artic X54 -vaunuja. Linjan teemaväri on perinteitä mukaillen tummanvihreä, tosin raitioliikenteeseen verrattuna metallinhohtoisempi.
Helsingin kantakaupungista Kruunusiltojen kautta Kruunuvuorenrantaan kulkevan pikaraitiolinjaparin on tarkoitus aloittaa liikennöinti marraskuussa 2026. Kruunusilloilla käytetään samaa kalustoa kuin Raide-Jokerilla. Laajasalon lisäksi linjat tulevat palvelemaan muun muassa Merihaan ja Sompasaaren asukkaita sekä tarjoamaan nopean raideyhteyden Helsingin keskustasta Korkeasaaren eläintarhaan.
Suunniteltuja 2020-luvun lopussa ja 2030-luvun alussa toteutettavia hankkeita ovat Vihdintien pikaraitiotie ja Viikin–Malmin pikaraitiotie.
Ilme HSL:n perustamisen yhteydessä kaikki seudun liikennepalvelut tulivat yhtenäisen ilmeen alle. HSL:n brändi perustuu vahvasti väreihin informaation välittämiseksi – punainen tarkoittaa vaaraa, sininen lisätietoa.
Jokaisella HSL:n liikennevälineellä on oma värinsä: Bussin sininen Raitiovaunun vihreä Lähijunan violetti Metron oranssi Lautan vaaleansininen Pikaraitiovaunun turkoosi
HSL:n visuaalisen ilmeen on suunnitellut designtoimisto Kokoro & Moi. Tekijät kuvaavat sitä seuraavasti:
Lippujärjestelmä
HSL-alue jakautuu viiteen vyöhykkeeseen A–E, jotka kaareutuvat Helsingin keskustan ympärille. Lippujärjestelmässä ostetaan vähintään kahdelle vierekkäiselle vyöhykkeelle. Myynnissä on kertalippuja, vuorokausilippuja ja kausilippuja, joita voi ostaa matkakortilla, mobiilisovelluksella tai lippuautomaatista. Maaliskuussa 2025 kertalippujen maksuvaihtoehdoksi lisättiin lähimaksaminen. Lähimaksulla ostettu lippu on kuitenkin hieman kalliimpi, eikä sillä voi ostaa lastenlippua. Syyskuussa 2026 avattiin verkkokauppa, josta voi ostaa arvoa ja kausilippuja matkakortille.
Lippuja kannustetaan ostamaan sähköisesti tai matkakortilla. 2020-luvulla HSL on sulkenut useita lippuautomaattejaan ja digitalisoinut lipunmyyntiään. Lipunmyynti jakaantuu seuraavasti:
+VuosiMobiilisovellus MatkakorttiKertalippuMuut 2023 65 % 28 % 5 % 2 % 2024 68 % 23 % 4 % 5 % 2025 70 % 17 % 7 % 6 %
66 % lipuista ostetaan AB-vyöhykkeelle, 16 % ABC-vyöhykkeelle, 10 % BC-vyöhykkeelle ja 5 % ABCD-vyöhykkeelle. Vyöhykkeet BCD, CD ja D muodostavat yhteensä vain 3 prosenttia myydyistä lipuista.