Hiukset

thumb|Hiuksiaan kampaava tyttö. Pierre-Auguste Renoirin maalaus vuodelta 1894. Hiukset eli tukka tarkoittaa ihmisen päälaen, ohimojen ja takaraivon karvoitusta. Hiukset ovat pitkiä, ohuita ja kestäviä sarveiskuituja, jotka kasvavat päänahassa tiuhaan sijaitsevista hiustupista. Ihmisen päässä on keskimäärin 100 000 hiusta. Ne kasvavat kuukaudessa noin 1–1,5 senttimetriä. Yksi hius kasvaa noin kolmen vuoden ajan, kunnes sen kasvu pysähtyy ja hius putoaa lopulta uuden hiuksen tieltä pois. Päivittäin päästä irtoaa itsestään noin 20–150 hiusta.

Hiusten väri vaihtelee valkoisesta punaisen ja ruskean kautta mustaan. Ikääntyneen ihmisen hiustuppi lakkaa tuottamasta väriainetta, jolloin hius ensin harmaantuu ja muuttuu lopulta valkoiseksi. Hiuksen kiharuus määräytyy hiustupen muodosta: pyöreä hiustuppi tuottaa suoran hiuksen ja soikea tuppi kiharan hiuksen.

Hiusten tarkoitus Vaikka ihmisen kehon ihokarvat ovat aikojen kuluessa vähentyneet, hiukset ovat kuitenkin säilyneet. Hiukset suojaavat päätä pieniltä kolhuilta ja auringon ultraviolettisäteilyltä, ja viileällä säällä hiukset estävät lämmön haihtumista pään kautta. Charles Darwinin mukaan (1871) ihmisen hiukset ovat kehittyneet pitkiksi ja näyttäviksi seksuaalivalinnan johdosta siten, että hiusten kohentelutaito on houkutellut sukupuolikumppaneita.

Ominaisuudet

Määrä Ihmisellä on keskimäärin 100 000 hiusta, joista irtoaa päivittäin 20–150 hiusta. Irronneiden hiusten tilalle kasvaa uusia. Hiusten määrään vaikuttaa myös niiden väri: vaaleahiuksisilla on keskimäärin 150 000 hiusta, mustahiuksisilla 110 000, ruskeahiuksisilla 100 000 ja punahiuksisilla 75 000.Koe: Hiusten kestävyys , Nelonen

Sikiön hiustupet ovat kehittyneet 22. raskausviikkoon mennessä. Sen jälkeen ihmiselle ei kehity enää uusia hiustuppia. Lapsen hiukset ovat tiheämmässä kuin aikuisen, sillä pään kasvaessa hiustupet erkanevat toisistaan.

Rakenne thumb|Karvatuppi Hius on biologinen polymeeri, joka koostuu noin 80-prosenttisesti keratiiniproteiinista, 10–15-prosenttisesti vedestä ja 5–10-prosenttisesti muista aineista kuten pigmenteistä, mineraaleista ja rasvoista.Sherrow 2006, johdanto s. xix

Hiuksessa on kolme kerrosta. Uloimpana on käpymäinen suomukerros, sen sisällä paksu kuitukerros ja sisimpänä ydin, jota hiuksessa ei aina ole. Värin hiukselle antavat pigmenttisolut ovat kahdessa sisimmässä kerroksessa.

Hius on kestävää ainetta: se säilyy tuhansia vuosia. Yksi hius kestää vähintään 100 gramman vedon katkeamatta.

Kaksihaarainen hius on vaurioitumisen seurauksena pituussuuntaisesti haljennut hius. Vaurio voi syntyä mistä tahansa voimakkaasta kemiallisesta tai mekaanisesta käsittelystä. Ellei hius ole kokenut kemiallista tai rasittavaa mekaanista käsittelyä, hiuksen haarautuminen johtuu kuivuudesta. Hiuksen latva on heikko ja rappeutunut. Joskus hiuksesta voi tulla kolmihaarainen. Hiuksen kasvu ei tähän tyrehdy, mutta haarautuminen tekee hiuksesta huonokuntoisen, helposti katkeavan ja ohuen.

Kasvu Hius kasvaa hiustupesta, jossa on myös ainakin yksi talirauhanen. Hiuksen juurta ravitsevat hiussuonet, ja sitä ympäröi valkoinen kupu, joka lähtee hiuksen mukana, jos se vedetään irti juurineen. Hius kasvaa, kun hiuksen juuren kuvun solut jakautuvat. Solut jakautuvat kerran 23–72 tunnissa, huomattavasti nopeammin kuin mitkään ihmisen muut solut. Hius kasvaa noin 1–1,25 cm kuukaudessa eli 0,3–0,45 millimetriä päivässä. Kasvu on nopeimmillaan, kun ihminen on 15–30-vuotias, ja naisilla kasvu on nopeampaa kuin miehillä.Sherrow 2006, johdanto s. xix–xx

Ihmisen hiustupet toimivat toisistaan riippumatta toisin kuin joidenkin eläinten. 90 prosenttia hiustupeista on kerrallaan kasvuvaiheessa, jolloin ne tuottavat keratiinia ja väriaine melaniinia. Aktiivinen vaihe kestää vähintään kolme vuotta, joskus seitsemänkin vuotta. Sitä seuraa kolmen viikon hidastumisvaihe, jonka jälkeen on kolmen kuukauden mittainen lepovaihe, jolloin hius ei enää kasva. Lepovaiheessa hiustuppi uudistuu, kunnes uusi hius alkaa jälleen kasvaa siitä. Yksi hius pysyy päässä neljästä kahdeksaan vuotta. Se putoaa lopulta pois uuden hiuksen tieltä.

Paksuus ja pituus Hiuksen paksuus vaihtelee 0,04 ja 0,12 millimetrin välillä. Eurooppalaiset hiukset ovat yleensä 0,04–0,10 millimetriä paksuja ja aasialaiset 0,08–0,12 millimetriä. Afrikkalaissyntyisten ihmisten hiusten paksuus on vaihteleva ja riippuu mittauskulmasta, sillä hius on läpileikkaukseltaan elliptinen tai jopa nauhamaisen litteä.Luoma & Oksman 2010, s. 82.

Ihmisyksilön hiusten maksimipituus riippuu hänen hiustensa kasvuvaiheen kestosta. Useimmilla ihmisillä hiukset kasvavat enintään 40–80 senttimetrin pituisiksi. Ihmisen hiukset voivat kasvaa pidemmäksi kuin mikään muu ihmisen tai muun eläinlajin karvoitus lukuun ottamatta hevosen häntääThe World of Hair ja myskihärän karvoitustaKairikko, J. K. et al.: Pohjolan riistamailla. Otava, 1982. .

Kiharuus Pyöreä hiustuppi tuottaa suoran hiuksen. Jos taas hiustuppi on poikkileikkaukseltaan soikea, hius kihartuu.

Hiusten kiharuus vaihtelee tyypillisesti eri puolilla maailmaa. Eurooppalaiset hiukset vaihtelevat suorasta kiharaan. Aasialaiset hiukset ovat paksut ja suorat, ja hiustuppia on hiukan vähemmän kuin eurooppalaisilla keskimäärin. Afrikkalaiset hiukset ovat usein kiharat ja sen vuoksi myös suhteellisen kuivat, koska suojaava rasva ei levity kiharan hiuksen pintaan tasaisesti. Afrikan kuumassa ja aurinkoisessa ympäristössä kiharien hiusten on arveltu tarjoavan suoraa tukkaa paremman suojan auringon ultraviolettisäteilyltä ja tehostavan hikoilua päänahan kautta paremman ilmanvaihdon johdosta. Suora tukka puolestaan kostuu kuumalla ilmalla ja estää tehokkaan lämmön siirtymisen ja haihtumisen. Suora tukka on viileässä ilmastossa kuitenkin kiharaa tukkaa mahdollisesti hyödyllisempi.

thumb|Nainen suoristamassa hiuksiaan suoristusraudalla. Hiuksia voidaan kihartaa käsittelemällä niitä kemiallisesti tai mekaanisesti. 1900-luvun alussa keksittiin permanentti (engl. alun perin permanent wave, 'pysyvä laine'), jolla suorat hiukset saatiin kihariksi. Alkuaikoina permanentin teko vei paljon aikaa ja oli vaarallistakin arvaamattoman sähkövirran ja vahvojen kemikaalien johdosta. Vuonna 1932 Zotos International -yhtiö toi markkinoille kokonaan kemiallisen permanenttimenetelmän, johon ei vaadittu koneita tai lämpöä. Permanenttimenetelmät ovat siitä edelleen kehittyneet, nopeutuneet ja helpottuneet sekä tulleet turvallisemmiksi. Muodin vaihtelun seurauksena permanentitkin ovat olleet vaihtelevasti suosittuja.Sherrow 2006, s. 303–305.

Ihmiset ovat myös usein suoristaneet hiuksiaan mukautuakseen vallitsevaan normiin tai kauneusihanteeseen. Hiukset voi suoristaa mekaanisesti tai kemiallisesti. Mekaanisena keinona on käytetty esimerkiksi vetämistä tai kuuman ja öljytyn tukan painamista tai kampaamista. Kemialliseen suoristukseen on käytetty muun muassa hiusrasvaa.Sherrow 2006, s. 185–186. Nykyisin on käytössä aineita, jotka rikkovat hiuksen keratiinikerroksen vetysidokset. Myös mekaniset suoristusvälineet ovat parantuneet. Kehittyneiden suoristustuotteiden myötä entistä suurempi osa naisista suoristaa hiuksensa: esimerkiksi 66 prosenttia afroamerikkalaisista naisista suoristi hiuksiaan vuonna 2000.Sherrow 2006, s. 189.

Väri thumb|left|Yleisimmät hiusvärit vasemmasta ylänurkasta myötäpäivään lukien: musta, ruskea, vaalea, valkoinen ja punainen.

Ihmisten hiusten väri määräytyy lähinnä geneettisesti, mutta myös ympäristö ja hiusten käsittely voivat vaikuttaa väriin. Auringonpaiste voi haalistaa hiuksia, ja kloorivesi voi voimistaa sen vaikutusta. Hiuksia on myös aina värjätty erilaisilla hiusväreillä. Värjäämisen tarkoituksena on usein tavoitella esimerkiksi nuorekkuutta, kauneutta, teatraalisuutta tai muodikkuutta.Sherrow 2006, s. 153.

Hiukset saavat värinsä melaniinia tuottavista soluista päänahan sisällä. Perusvärityypit ovat punainen, vaalea, ruskea ja musta. Näistä punainen on harvinaisin väri, ja siihen onkin usein liitetty erilaisia voimakkaita ennakkoluuloja joko puolesta tai vastaanSherrow 2006, s. 151–152.. Hiusten väri määräytyy melaniinin tyypistä ja määrästä niin, että tumma tukka on seurausta suuresta määrästä melaniinia ja vaalea vähäisestä määrästä. Merkittävimmät melaniinityypit ovat eumelaniini ja pheomelaniini. Vaalea hius sisältää paljon rautapitoista pheomelaniinia ja vähemmän eumelaniinia. Ruskeassa ja mustassa hiuksessa on taas paljon eumelaniinia. Punatukkaisuutta on eri tyyppiä. Eurooppalainen punatukkaisuus johtuu MC1R-geenin mutaatiosta, joka lisää punertavan pheomelaniin määrää suhteessa tummaan eumelaniiniin. Afrikkalainen punatukkaisuus johtuu yleensä TYRP1-geenin mutaatiosta, erääntyyppisestä albinismista, joka estää kokonaan eumelaniinin tuotannon.

Lapsilla on usein vaaleammat hiukset kuin aikuisilla, sillä jotkin hiuksia tummentavat geenit aktivoituvat tai hiuksia vaalentavat geenit lakkaavat toimimasta iän myötä. Vanhetessaan ihmisen hiusten melaniinituotanto lakkaa, mistä seuraa hiusten harmaantuminen.Sherrow 2006, s. 148. Hiukset muuttuvat aluksi harmaiksi ja lopulta valkoisiksi.Why does hair turn gray?, The Library of Congress 2013

Albinismin seurauksena hiukset voivat olla lähes valkoiset.Sherrow 2006, s. 28.

Ikääntymisen vaikutus Ihmisen ikääntyminen vaikuttaa hiusten väriin, koostumukseen, kasvamiseen ja tiheyteen. Ikääntynyt hiustuppi tuottaa entistä vähemmän melaniinia, minkä seurauksena hius harmaantuu. Hiusten harmaantuminen voi alkaa joskus jo alle kolmekymppisenä, yleensä ohimoilta ja päälaelta. Harmaantumisen nopeus riippuu osin perintötekijöistä. 40-vuotiaista jo 40 prosentilla on jonkin verran harmaita hiuksia. Eurooppalaissyntyiset ihmiset harmaantuvat varhemmin kuin aasialaiset. Hiukset myös ohentuvat ihmisen vanhetessa, mikä johtuu osittain väriaine melaniinin vähenemisestä. Hiusten kasvunopeus hidastuu iän myötä, ja jotkin hiustupet lakkaavat lopulta kokonaan toimimasta. Miehillä tästä seuraa kaljuuntumista ja naisilla tasaisempaa hiusten harvenemista.Sherrow 2006, s. 23–24.

Hiusten vanheneminen nähdään joskus kielteisenä asiana etenkin länsimaisissa kulttuureissa. Kaljuuntumista voi piilottaa peruukilla, hiuslisäkkeillä tai hiustensiirrolla ja sitä voi yrittää jarruttaa voiteilla, lääkkeillä tai päänahan hieronnalla. Harmaantumista voi piilottaa hiuksia värjäämällä.Sherrow 2006, s. 24–26.

Sairaudet ja vaivat Karvatuppitulehdus voi aiheutua sienistä tai bakteereista.Sherrow 2006, s. 133.

Päätäi elää hiuksissa ja juo verta. Se leviää yleensä kampojen ja päähineiden välityksellä. Päätäi kiinnittyy parhaiten pyöreään hiukseen, ja sitä esiintyy siksi harvoin kiharissa hiuksissa, jotka ovat poikkileikkaukseltaan soikeita. Päätäitä voi torjua tiheällä täikammalla, ajelemalla hiukset tai täisampoolla.Sherrow 2006, s. 248–249.

Trikofagia tarkoittaa hiusten syömistä. Sitä saattaa esiintyä trikotillomanian eli karvojennyppimishäiriön yhteydessä.

Hiusanalyysi Hiusanalyysillä voidaan esimerkiksi havaita huumeidenkäyttö, saada todisteita rikoksesta, tehdä tunnistus tai havaita puutostiloja tai myrkytyksiä. Hiusanalyysissä tutkitaan hiukseen elimistöstä kertyneitä mineraaleja ja kemikaaleja. Rikospaikalle jääneen hiuksen muodosta ja väristä voidaan joskus päätellä epäillyn rikollisen etnisyys. Hiuksesta eristetyn DNA:n avulla voidaan selvittää henkilöllisyys. Hiusanalyysin avulla voidaan myös joskus selvittää kuolinsyy.Sherrow 2006, s. 144–145. Lisäksi hiuksiin maaperästä tulevan strontium-alkuaineen isotooppimääristä voidaan päätellä, millä alueella henkilö on oleskellut, jos löydetään alue, jonka maaperän isotooppisuhteet ovat samat kuin hiuksessa.Tieteen Kuvalehti

Hiustenhoito