Liinamaan hallitus oli Suomen tasavallan 57. hallitus. Se oli virkamieshallitus, joka aloitti Sorsan I hallituksen eron jälkeen, ja jatkoi vaalien yli, koska poliittiset puolueet eivät saaneet muodostettua uutta hallitusta vuoden 1975 eduskuntavaalien jälkeen. Hallituksen ensisijaisin tehtävä oli hoitaa hallintorutiinit ja laatia vuoden 1976 budjetti. Hallitus toimi 171 päivän ajan 13. kesäkuuta 1975 – 30. marraskuuta 1975. Liinamaan hallitus on Suomen toistaiseksi viimeinen epäpoliittinen virkamieshallitus.
Hallituksen muodostaminen Lähes kolme vuotta istunut Kalevi Sorsan hallitus alkoi kevään 1975 aikana kaatua sisäisiin erimielisyyksiinsä. Näihin aikoihin vallankäyttönsä huipulla ollut presidentti Urho Kekkonen ilmaisi huhtikuussa 1975 julkisesti tyytymättömyytensä hallitukseen ja sen keskeisiin ministereihin.Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1976, s. 43. Helsinki: Otava, 1975. . Sorsa esitti hallituksensa eronpyynnön 29. toukokuuta 1975 ja pyysi samalla presidenttiä hajottamaan eduskunnan. Viimeisinä viikkoinaan Sorsan hallitus oli ollut tulehtuneiden henkilösuhteiden vuoksi käytännössä toimintakyvytön. Sisäpoliittisen umpikujan laukaisemiseksi Kekkonen määräsi pidettäviksi uudet eduskuntavaalit ja nimitti työministeriön kansliapäällikön ja entisen valtakunnansovittelijan Keijo Liinamaan muodostamaan virkamieshallituksen. Antti Blåfield ja Pekka Vuoristo: Kalevi Sorsan suuri rooli, s. 83. Helsinki: Kirjayhtymä, 1985. . Oikeusministeriksi tuli Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Inkeri Anttila, joka oli Suomessa ensimmäinen nainen tässä tehtävässä. Kai Korte: Ministerit tulivat ja menivät, s. 246–247. Jyväskylä: Gummerus, 1992. .
Liinamaan hallituksen toimikaudelle osui pitkään valmisteltu Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (ETYK) päätösvaihe Helsingin Finlandia-talossa heinä- ja elokuun vaihteessa vuonna 1975. Pääministeri Keijo Liinamaa, ulkoministeri Olavi J. Mattila, SDP:n, kokoomuksen ja SKP:n puheenjohtajat Kalevi Sorsa, Harri Holkeri ja Aarne Saarinen sekä entinen ulkoministeri Ahti Karjalainen toimivat konferenssissa Suomen valtuuskunnan jäseninä. Mitä-Missä-Milloin 1976, s. 65. Jo toukokuussa 1975 presidentti Urho Kekkonen vakuutti, että Suomen sisäpoliittisen tilanteen kehitys ei tulisi millään tavoin olemaan esteenä ETYKin päätösvaiheen pitämiselle kaavailtuna ajankohtana ja siteerasi vanhaa suomalaista sananpartta: ”Talo elää tavallaan, vieraat käyvät ajallaan.” Jukka Tarkka ja Allan Tiitta: Itsenäinen Suomi: seitsemän vuosikymmentä kansakunnan elämästä, s. 264. Helsinki: Otava, 1987.
Kokoonpano
Lähteet
Luokka:Suomen hallitukset