Lentorykmentti 2 (LeR 2) oli Suomen ilmavoimien joukko-osasto vuosina 1938–1952.
Perustaminen Lentorykmentti 2 perustettiin 1. tammikuuta 1938 Lentoasema 1:n tilalle Uttiin komentajanaan everstiluutnantti Richard Lorentz. Rykmentti muodostui lentolaivueista 24 ja 26, joiden kalustona oli aluksi Gloster Gamecock- ja Bristol Bulldog -hävittäjät. Vuoden 1939 aikana laivueet saivat käyttöönsä Fokker D.XXI -koneet.Keskinen & Stenman, s. 5.
Talvisota thumb|Fokker D.XXI -pari Talvisodan alkaessa 30. marraskuuta 1939 LLv 24 tukeutui Immolan ja Suur-Merijoen kentille kalustonaan 35 Fokkeria. Heinjoelle sijoitetulla LLv 26:lla oli ainoastaan kymmenen Bulldogia sen luovutettua Fokkerinsa LLv 24:lle. Lentorykmentti 2:n tehtäväksi annettiin torjuntalennot Karjalan kannaksella. LLv 24:n vastuualueeksi asetettiin Kannaksen luoteispuoli LLv 26:n huolehtiessa varsinaisesta Kannaksesta. Vähäisen konekaluston takia toiminnan pääpaino oli pommikoneiden torjunnassa, hävittäjätaisteluita käskettiin välttämään ja maataistelulennot oli kokonaan kielletty.Keskinen & Stenman, s. 8.
Joulukuussa rykmenttiin perustettiin LLv 28, joka sijoitettiin Säkylään. Laivue aloitti toimintansa kuitenkin vasta helmikuussa 1940 saatuaan kalustokseen Morane-Saulnier M.S.406 -hävittäjät. Tammikuussa muodostettiin Hollolaan LLv 22 odottamaan yhdysvaltalaisia Brewster F2A-koneita, joista vain muutamia ehti palvelukseen ennen sotatoimien päättymistä.Keskinen & Stenman, s. 16. Helmikuussa suurhyökkäyksen alettua LLv 24 sai tehtäväkseen Kannaksen suojauksen. LLv 26 suojasi lisäksi Laatokan Karjalaa saatuaan aluksi Gloster Gladiator -koneita ja helmikuun lopulla Fiat G.50 -hävittäjiä.Keskinen & Stenman, s. 18–19. Maaliskuussa maataistelukielto kumottiin ja kaikki laivueet vedettiin Viipurinlahdelle maihinnousuntorjuntaan.Keskinen & Stenman, s. 20.
Talvisodassa rykmentti lensi 3 486 sotalentoa saavuttaen 170 ilmavoittoa 23 koneen menetyksin.
Jatkosota thumb|LLv 24:n Brewster thumb|LLv 28:n M.S.406 Jatkosodan alkaessa 25. kesäkuuta 1941 rykmentillä oli alaisuudessaan LLv 24, LLv 26 ja LLv 28. Lentolaivue 24 tukeutui Vesivehmaan ja Selänpään lentokentille Brewster-koneilla. LLv 26 oli sijoitettu Joroisiin Fiat-kalustolla ja LLv 28 Naarajärvelle Moraneilla. Sodan alkupäivinä rykmentin tehtävänä oli liikekannallepanon suojaus.Keskinen & Stenman, s. 30. Kesäkuun lopussa rykmentti sai tehtäväkseen Karjalan armeijan suojauksen sen edetessä Laatokan ja Aunuksen Karjalaan.Keskinen & Stenman, s. 35. Syyskuuhun mennessä rykmentin esikunta oli siirtynyt Salmiin ja laivueet Immolaan ja Lunkulaan. 16. syyskuuta LLv 26 irrotettiin rykmentistä ja liitettiin Lentorykmentti 3:een.Keskinen & Stenman, s. 46.
Vuoden 1942 alussa hyökkäysvaiheen päätyttyä rykmentti oli siirtynyt aina Petroskoihin asti. LLv 24 suojasi Maaselän kannasta Nurmoilan, Kontupohjan ja Tiiksjärven kentiltä. LLv 28:n tehtävänä oli Äänisen alueen suojauslennot Viitanasta ja Petroskoista käsin.Keskinen & Stenman, s. 64–65. Toukokuussa ilmavoimien joukko-osastot järjesteltiin uudelleen toiminta-alueidensa mukaan. LeLv 16 liitettiin Lentorykmentti 2:een. Laivueen tehtäväksi annettiin tiedustelu rykmentin alueella Petroskoista ja Vitskasta käsin, kalustonaan Gladiator-, Westland Lysander- ja Fokker C.X -koneet.Keskinen & Stenman, s. 76–77. Heinäkuussa LeLv 24 siirtyi Karjalan kannakselle ja liitettiin LeR 3:een, jolloin LeLv 28:n vastuulle jäi koko toiminta-alueen suojaus.Keskinen & Stenman, s. 80.
16. kesäkuuta 1943 rykmentin komentajaksi tuli everstiluutnantti Raoul Harju-Jeanty.Keskinen & Stenman, s. 94. Helmikuussa 1944 laivueet nimettiin tehtäviensä mukaan uudelleen, jolloin LeLv 16:sta tuli Tiedustelulentolaivue 16 ja LeLv 28:sta Hävittäjälentolaivue 28.Keskinen & Stenman, s. 100. Kesä-heinäkuussa suurhyökkäyksen alettua rykmentti ja sen laivueet vetäytyivät Värtsilään.Keskinen & Stenman, s. 102. Heinäkuussa HLeLv 28 sai käyttöönsä Suomessa alkuperäistä tehokkaamman moottorin saaneita Mörkö-Moraneja sekä joukon Messerschmitt Bf 109 -koneita.Keskinen & Stenman, s. 104–105. Elokuussa rykmenttiä vahvistettiin vielä HLeLv 26:lla, jolla oli jäljellä 5 Brewsteriä, ja TLeLv 16 sai käyttöönsä kotimaisia Myrsky-koneita.
Aselevon jälkeen syyskuussa laivueet vedettiin Hollolan ja Onttolan kentille. Rykmentti osallistui Lapin sotaan osana erikoisosasto Sarkoa tehtävänään torjunta- ja tiedustelulennot ja pommikoneiden suojaus.Keskinen & Stenman, s. 106.
Sotien jälkeen Joulukuussa 1944 ilmavoimat siirtyi rauhanajan vahvuuteen ja Lentorykmentti 2 sijoitettiin Rissalaan. HLeLv 28 nimettiin uudelleen Hävittäjälentolaivue 21:ksi kalustonaan Mörkö-Moranet ja HLeLv 26 Hävittäjälentolaivue 23:ksi Messerschmitt-koneilla. Syyskuussa 1948 HLeLv 21 lakkautettiin Morane-kaluston poistuessa käytöstä. Lentorykmentti 2 lakkautettiin kokonaan 1.12.1952 ilmavoimien uudistuksessa.Keskinen & Stenman, s. 110.
Lähteet
Viitteet
*