pienoiskuva|Kivimäen hallitus jäähyväisistunnossaan vuonna 1936. Kuva: Pietinen. Kivimäen hallitus oli Suomen tasavallan 20. hallitus. Se oli porvarillinen vähemmistöhallitus, jonka muodostivat aluksi Maalaisliitto, Edistyspuolue ja RKP. Sosialidemokraatit jätettiin pois hallitusneuvotteluista presidentti P. E. Svinhufvudin asenteen vuoksi. RKP erosi hallituksesta keväällä 1936. Hallituksessa oli mukana myös viisi ammattiministeriä, joista kolme oli kokoomuslaisia.
Hallitus toimi vähemmistöhallituksista pisimpään eli 1394 päivän ajan 14. joulukuuta 1932 – 7. lokakuuta 1936. Hallitus toimi kaksien eduskuntavaalien yli: se ei eronnut vuoden 1933 eduskuntavaalien eikä vielä vuoden 1936 eduskuntavaalienkaan jälkeen. Toimikaudellaan hallitus tasapainoili oikeiston ja vasemmiston välillä saaden usein ratkaisevaa tukea sosialidemokraateilta, jotka tiesivät ainoana vaihtoehtona olevan oikeistolaisemman hallituksen, joka ei neuvottelisi lainkaan heidän kanssaan. Hallitus kaatui tehtyään kuolemanrangaistuksen palauttamisesta luottamuskysymyksen, kun eduskunta hylkäsi kyseisen lain äänin 94–93 (ks. tarkemmin artikkelissa T. M. Kivimäki).
Kivimäen hallitus oli Suomen pitkäikäisin hallitus aina vuoteen 1987 asti, jolloin Sorsan IV hallitus ohitti sen.
Toiminta Tärkeimmäksi tavoitteekseen Kivimäen hallitus julisti yhdessä presidentti Svinhufvudin kanssa Suomen taloudellisen tilan parantamisen, minkä edellytyksenä oli sisäisen rauhan ja järjestyksen palauttaminen maahan. Hallituksen aloittaessa toimintansa Suomessa elettiin Mäntsälän kapinan jälkitunnelmissa, ja ensimmäinen hallituksen tielle osunut selkkaus olikin kapinan aseellista kukistamista vaatineen kenraali Aarne Sihvon painostaminen eroamaan sotaväen päällikön virasta. Sosialidemokraattien pitäessä puoluekokoustaan Tampereella toukokuussa 1933 suojeluskuntalaiset repivät punaiset liput alas, ja hallitus kielsi punalippujen käytön toistaiseksi; myöhemmin niiden käyttö sallittiin sisäministeriön luvalla. Toisaalta hallitus suuntasi toimenpiteensä myös Isänmaallista kansanliikettä vastaan puserolailla sekä kieltämällä valtiolle ja yhteiskunnalle vaarallisen kiihotuksen vuonna 1934. Näiden toimenpiteiden ansiosta mielialat Suomessa rauhoittuivat.
Hallituksen toimikaudella myös kielitaistelu suomen- ja ruotsinkielisten kesken laantui.Tarkka & Tiitta, s. 98–99. Vuoden 1936 alussa sosiaaliturva otti Suomessa suuren harppauksen eteenpäin, kun voimaan tulivat hallituksen ajamat uudet alkoholistilaki, irtolaislaki, lastensuojelulaki ja laki kunnallisista huoltolautakunnista.Eskelinen, s. 106.
Yhteiskunnallisten olojen rauhoituttua sosialidemokraattien ei enää tarvinnut pelätä äärioikeistosta esitettyjä lakkauttamisuhkailuja, eikä sen myöskään enää tarvinnut tukea Kivimäen hallitusta, jota vastaan alettiin hyökkäillä myös porvarien riveistä.Eskelinen, s. 107. Hallituksen toimikauden lopulla syntyi kohu Etsivän keskuspoliisin julkisuuteen tulleista muistioista. Pääministeri oli antanut EK:lle tehtäväksi vasemmistolaisten ja rauhan asiaa ajaneiden järjestöjen solutustoiminnan tutkimisen. Poliisi luetteloi epäilyttäviksi katsomansa järjestöt ja otti selkoa niiden jäsenistöstä saadakseen selville kommunistien osuuden niissä. Julkisuuteen vuotaneissa tai vuodatetuissa muistioissa oli mukana monien huomattavien kansalaisten nimiä, ja syntynyt metakka johti EK:n papereissa mainitun maalaisliittolaisen maatalousministeri Kalle Jutilan eroon samana päivänä, jolloin hallitus sai epäluottamuslauseen. Jupakan käsittely jatkui seuraavan hallituksen toimikaudella, ja vuonna 1937 perustettiin Etsivän keskuspoliisin tilalle uusi Valtiollinen poliisi.Eskelinen, s. 108.
Kokoonpano
MinisteriPuolueTehtävissäPääministeri 99x99pxToivo Kivimäki Ed. 14.12.1932–7.10.1936 UlkoasiainministeriöUlkoasiainministeri 113x113pxAntti Hackzell (amm. (kok.)) 14.12.1932–7.10.1936 Apulaisulkoministeri 103x103pxRolf Witting RKP 30.12.1933–28.2.1936OikeusministeriöOikeusministeri 100x100pxHugo Malmberg RKP 14.12.1932–27.2.1933 100x100pxEric J. Serlachius RKP 27.2.1933–28.2.1936136x136pxEmil Jatkola Ed.6.3.1936–7.10.1936SisäasiainministeriöSisäasiainministeri 100x100pxYrjö Puhakka (amm. (kok.)) 14.12.1932–7.10.1936PuolustusministeriPuolustusministeri 100x100px Arvi Oksala (amm. (kok.)) 14.12.1932–7.10.1936 ValtiovarainministeriöValtiovarainministeri 100x100px Hugo Relander (amm.) 14.12.1932–7.10.1936Apulaisvaltiovarainministeri 113x113px Ragnar Furuhjelm RKP 14.12.1932–21.4.1933 103x103pxRolf Witting RKP 21.4.1933–28.2.1936 80x80pxTyko Reinikka ML6.3.1936–7.10.1936OpetusministeriöOpetusministeri 100x100px Oskari Mantere Ed. 14.12.1932–7.10.1936MaatalousministeriöMaatalousministeri 100x100px Kalle Jutila ML 14.12.1932–25.9.1936 100x100pxEemil Linna Ed.25.9.1936–7.10.1936Apulaismaatalousministeri 100x100px Eemil Linna Ed. 19.1.1934–25.9.1936 Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriöKulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri 100x100pxEemil Linna Ed. 14.12.1932–25.9.1936 100x100pxErik Koskenmaa(amm.)25.9.1936–7.10.1936Kulkulaitosten ja yleisten töiden apulaisministeri 100x100pxErik Koskenmaa (amm.) 17.12.1932–25.9.1936 Kauppa- ja teollisuusministeriöKauppa- ja teollisuusministeri 100x100pxIlmari Killinen Ed. 30.12.1932–6.3.1936 100x100pxAtte Arola ML6.3.1936–7.10.1936SosiaaliministeriöSosiaaliministeri 100x100px Eemil Hynninen ML 14.12.1932–31.12.1935 100x100pxBruno Sarlin Ed.31.12.1935–7.10.1936Lähde:
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Suomen hallitukset