Olli Antero Ahvenlahti (s. 6. elokuuta 1949 Helsinki) on suomalainen pianisti, säveltäjä, sovittaja ja kapellimestari. Hän toimi Yleisradion kapellimestarina 1990-luvulla.
Ahvenlahti on soittanut urallaan lukuisien suomalaisten artistien taustalla ja ollut muun muassa UMO Jazz Orchestrassa ja Suomen jazzmusiikissa vankasti mukana 1970-luvulla. Hän on toiminut Helsingin Komediateatteri Arenan kapellimestarina. Ahvenlahti siirtyi vapaaksi taiteilijaksi kesäkuussa 2008.
Ahvenlahti on myös toiminut säveltäjänä. Hän on säveltänyt kappaleita mm. Suomen Euroviisukarsintoihin. Ahvenlahden lauluja ovat tulkinneet mm. Vesa-Matti Loiri, Arja Koriseva, Irina Milan, Heikki Kinnunen, Fredi, Kristiina Halkola, Jukka Sipilä, Paula Koivuniemi, Kai Hyttinen, Pepe Willberg ja Johanna Iivanainen.
1970-luvun puolivälissä Ahvenlahti teki kaksi soololevyä, The Poet ja Bandstand. Ensin mainitulta päätyi ”Grandma's Rocking Chair” englantilaiselle acid jazz -cd-kokoelmalle.
Ahvenlahti oli myös Vesa-Matti Loirin esittämän Jean-Pierre Kuselan taustapianistina nimellä Puppe. Hänellä on pieni rooli elokuvassa Vääpeli Körmy – taisteluni.
Suomen Jazzliitto myönsi Ahvenlahdelle vuoden 1975 Yrjö-palkinnon. Ahvenlahti sai taiteilijaeläkkeen 2025.
Lapsuus ja nuoruus Ahvenlahden isä oli Igor Andrejeff (1920–1996), jonka vanhemmat olivat muuttaneet Suomeen Kostroman alueelta Venäjältä vuonna 1860.Come to Finland 2007, s. 236.Mattlar 2023, s. 11. Ahvenlahden äidin, Irjan, sukujuuret ovat Norjassa. Irjan isovanhemmat olivat muuttaneet Norjasta Kotkaan, jossa Irja syntyi vuonna 1921.Mattlar 2023, s. 12. Igor vaihtoi vuonna 1941 sukunimensä Andrejeffista Ahvenlahdeksi suorittaessaan upseerikoulutusta.Mattlar 2023, s. 23. Kotkasta Helsinkiin muuttanut Irja teki töitä Ilmatieteen laitoksella ja tutustui Igoriin, joka teki tuolloin töitä Suomen armeijan vakoilutoimistossa selvittäen venäläisiä koodeja. Irja ja Igor menivät naimisiin vuonna 1948 ja heidän esikoisensa Olli Antero syntyi 6. elokuuta 1949.Mattlar 2023, s. 22. Myöhemmin Igor toimi Valtionrautateiden mainospäällikkönä aina eläköitymiseensä asti vuonna 1983.Mattlar 2023, s. 35.
Ahvenlahti asui lapsuudessaan Kalliossa Kolmannella linjalla hänen isoäitinsä rakennuttamassa kivitalossa. Ahvenlahti kastettiin luterilaiseksi, vaikkakin hänen isänsä oli ortodoksi.Mattlar 2023, s. 30. Ortodoksiset perinteet näkyivät Ahvenlahden perheessä muun muassa jouluisin, jolloin perhe kävi Uspenskin katedraalissa.Mattlar 2023, s. 31. Ahvenlahdet muuttivat Kalliosta Herttoniemeen vuonna 1956, jolloin Ahvenlahden äiti Irja jäi kotiäidiksi Ollin ja hänen kahden sisaruksensa kanssa.Mattlar 2023, s. 33.Mattlar 2023, s. 37. Ahvenlahti meni ensimmäiselle luokalle saman vuoden syksynä Herttoniemen kansakouluun.Mattlar 2023, s. 40.
Ahvenlahti tutustui jazzmusiikkiin isänsä kautta, joka tykkäsi kuunnella kotona muun muassa Benny Goodmania ja Ella Fitzgeraldia.Mattlar 2023, s. 38.Mattlar 2023, s. 39. Aloitettuaan ensimmäisen luokan Ahvenlahti alkoi käymään pianotunneilla Herttoniemessä ja piano-opettajien lisäksi hänen musikaalinen äitinsä opetti pianonsoittoa kotona.Mattlar 2023, s. 46. Ahvenlahti aloitti opiskelut Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolla vuonna 1960.Mattlar 2023, s. 49. Hieman ennen opiskelujen aloitusta Ahvenlahti teki ensiesiintymisensä televisiossa, kun hänen koulunsa musiikinopettaja kokosi lapsiyhtyeen, joka esiintyi Musikaaliset muksut -televisio-ohjelmassa vuonna 1959. Myöhemmin 1960-luvulla Ahvenlahti vieraili pianistina suositussa Sirkus Papukaija -tv-ohjelmassa.Mattlar 2023, s. 50.
Vuonna 1960 Ahvenlahti pääsi Herttoniemen yhteiskouluun jatkaamaan opiskelujaan. Koulussa Ahvenlahti säesti aamuhartauksia urkuharmonilla joka aamu seitsemän vuoden ajan.Mattlar 2023, s. 54.Mattlar 2023, s. 55. Samoihin aikoihin Ahvenlahti kiinnostui vapaa-ajalla entistä enemmän muusta musiikista, ja muun muassa The Beatles ja The Beach Boys kolahtivat Ahvenlahteen muiden samanikäisten nuorten tapaan. Jazzista Ahvenlahti piti kuitenkin eniten ja hän kuunteli paljon muun muassa Gil Evansia, Charlie Parkeria, John Coltranea ja Miles Davisia.Mattlar 2023, s. 60.
1960-luvun puolivälissä Ahvenlahden läheisimpiin ystäviin kuuluivat saksofonisti Antero Helander sekä myöhemmin Digelius-levykaupan omistaja Emu Lehtinen. Helander, Lehtinen ja Ahvenlahti kuuntelivat paljon musiikkia keskenään, sillä Lehtinen tiesi musiikista jo nuorena hyvin paljon.Mattlar 2023, s. 69. Ahvenlahden ensimmäinen jazzkeikka oli Lahden vanhassa konserttitalossa pidetyillä teinien taidepäivillä, joiden tuomaristossa oli jazzmuusikko-säveltäjä Henrik Otto Donner. Ahvenlahti perusti yhdessä Helanderin ja myöhemmin elokuvaohjaajana tunnetun rumpali Olli Soinion kanssa jazztrion, joka esitti Ahvenlahden säveltämän teoksen ”4th Erection”, joka voitti teinien sarjassa.Mattlar 2023, s. 70.
Ahvenlahti suoritti ylioppilastutkinnon keväällä 1968.Mattlar 2023, s. 79. Lukion jälkeen hän haki Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan pääaineenaan englantilaista filosofiaa, ja sivuaineena musiikkitiedettä. Ahvenlahti suunnitteli ryhtyvänsä englanninopettajaksi, mutta jätti lopulta opinnot kesken.Mattlar 2023, s. 80. Ahvenlahden muutettua omilleen hän työskenteli 1960–1970-lukujen vaihteessa Helsingin Sanomien painotalossa sekä pääjärjestäjän avustajana Edvin Laineen elokuvassa Akseli ja Elina.Mattlar 2023, s. 88.Mattlar 2023, s. 90.
Uran alku Ahvenlahti tutustui helsinkiläisiin jazzmuusikoihin opiskelijaravintoloiden jazzjameissa 1970-luvulla. Ahvenlahden ystäväpiiriin lukeutuivat muun muassa Eero Koivistoinen, Reino Laine, Make Lievonen ja Hasse Walli. Heidän jazzyhtyeestä puuttui pianisti, joten Ahvenlahti liittyi yhtyeeseen.Mattlar 2023, s. 86. Ahvenlahti kokeili myös seurakunnan kanttoriurkurin töitä vuosina 1970–1972, mutta jäi alalta pois jazzmusiikin suosion takia.Mattlar 2023, s. 93. Näiden töiden jälkeen Ahvenlahti pääsi Yleisradiolle töihin kuuluttajaksi, ja piti kesäkuussa 1972 viikoittaista Musalla töihin Olli Ahvenlahti -ohjelmaa, jossa hän soitti monipuolisesti kaikenlaista musiikkia.Mattlar 2023, s. 95.
1970-luvun alussa Ahvenlahti vietti paljon aikaa ravintoloissa soittaen jazzia eri kokoonpanoissa, samalla tutustuen uusiin muusikoihin. Hän tutustui muun muassa puhallinsoittaja Paroni Paakkunaiseen, joka pyysi Ahvenlahtea soittamaan koskettimia iskelmälevyjen taustoille, joita Paakkunainen teki EMI:lle.Mattlar 2023, s. 108. Ahvenlahti jatkoi iskelmäsessioiden ohella soittoa muun muassa Love Recordsin levyillä, joista ensimmäisten joukkoon lukeutui Pekka Strengin Kesämaa (1972). Albumi oli myös Ahvenlahden ensimmäinen, jolla hän soitti juuri hankkimaansa Fenderin Rhodes-sähköpianoa.Mattlar 2023, s. 109. Strengin albumin lisäksi Ahvenlahti soitti Rhodesia myös Kalevala-yhtyeen People No Names -albumilla sekä Jukka Haurun soololevyllä Information.Mattlar 2023, s. 113. Ahvenlahti oli innostunut sähköpianon soundista ja tykästynyt fuusiojazziin, muun muassa Miles Davisin ja Chick Corean levyjen kautta.Mattlar 2023, s. 111. Corean lisäksi Ahvenlahden suosikkipianisteihin lukeutuivat Herbie Hancock ja Joe Zawinul.Mattlar 2023, s. 112.
Samoihin aikoihin Ahvenlahti alkoi kiinnostumaan enemmän säveltämisestä ja sovittamisesta ja häntä opasti jazzmuusikko Esko Linnavalli, johon Ahvenlahti tutustui jazzjameissa tapaamansa Vesa-Matti Loirin kautta. Ahvenlahti on myöhemmin pitänyt Linnavallia merkittävimpänä opettajana jazzmusiikin saralla.Mattlar 2023, s. 114. Linnavalli alkoi pian työllistämään Ahvenlahtea ja hän siirsi omien työkiireidensä takia töitä myös Ahvenlahdelle. Linnavallin pyynnöstä Ahvenlahti pääsi soittamaan myös ensimmäiselle jazzalbumilleen, joka oli Eero Koivistoisen Wahoo! (1973).Mattlar 2023, s. 116. Pori Jazz -festivaaleilla Ahvenlahti esiintyi ensimmäisen kerran Make Lievosen kvintetin riveissä heinäkuussa 1972.Mattlar 2023, s. 123.
Alkuvuodesta 1973 Paroni Paakkunainen pyysi Ahvenlahden uuden Unisono-yhtyeensä pianistiksi.Mattlar 2023, s. 125. Yhtye esiintyi muun muassa jazzjamboreella Varsovassa maaliskuussa 1973.Mattlar 2023, s. 126. Syksyllä 1973 Unisono soitti esiintyi Yleisradion Liisankadun studiossa neljän kappaleen setillä, joka julkaistiin myöhemmin Svart Recordsin Jazz-Liisa -levysarjan ensimmäisenä julkaisuna.Mattlar 2023, s. 127. Samoihin aikoihin Ahvenlahti vieraili Einojuhani Rautavaaran Apollon Contra Marsyas -oopperassa pianistina.Mattlar 2023, s. 128. Vuonna 1973 Ahvenlahti tuurasi Esko Linnavallia Radion tanssiorkesterin pianistina.Mattlar 2023, s. 135.
Vuonna 1974 Ahvenlahti soitti amerikkalaisen saksofonisti Charlie Marianon Reflections-albumilla, jonka materiaali koostui suomalaisten säveltäjien kappaleista. Sillä on myös Ahvenlahden ensimmäinen levytetty sävellys, avausraita ”Glenfor Crescent”.Mattlar 2023, s. 129. Ahvenlahden sävellyksiä esitti samaan aikaan myös kitaristi Ilpo Saastamoisen johtama Dopplerin ilmiö -yhtye.Mattlar 2023, s. 130. Syksyllä 1974 Ahvenlahti osallistui Kaj Backlundin johtamaan big band -konserttiin pianistina ja myöhemmin Backlundin yhtye äänittiNo Comments -albumin, joka kuuluu suomalaisen jazzmusiikin halutuimpiin keräilylevyihin.Mattlar 2023, s. 131. Studiomuusikkona Olli soitti niin Maaritin kuin Tapio Rautavaarankin albumeilla ja soitti useasti Yleisradion kantanauhoilla.Mattlar 2023, s. 134.
Loppuvuodesta 1974 Ahvenlahti toimi ensimmäistä kertaa tuottajana, kun hänet valittiin Reijo Frankin Toveruudella-albumin toiseksi tuottajaksi. Samalla hän teki myös debyyttinsä sovittajana.Mattlar 2023, s. 138. Samana vuonna Ahvenlahti oli sovittamassa myös Agit-Propin albumia Laulu kaikille.Mattlar 2023, s. 139. Vuonna 1975 Ahvenlahden sävellys ”Sivupersoonaansa rakastava” päätyi Paula Koivuniemen kokeilevammalle albumille Leikki riittää.Mattlar 2023, s. 140.Mattlar 2023, s. 141.
Yhteistyö Vesa-Matti Loirin kanssa Ahvenlahti tutustui ensimmäisen kerran Loiriin 1970-luvun alun jazzjameissa. He esiintyivät ensimmäisen kerran yhdessä kesäkuun alussa 1971 Eteläsuomalaisen osakunnan kesänavajaisjameissa.Mattlar 2023, s. 118–119. Loiri ja Ahvenlahti aloittivat tiiviin yhteistyön joka kesti lähes kahdenkymmenen vuoden ajan. Ahvenlahti säesti Loiria pianolla ja toimi samalla sovittajana sekä kapellimestarina.Mattlar 2023, s. 120. Loirin taustayhtyeessä soitti vuonna 1973 Ahvenlahden lisäksi kitaristi Hasse Walli, basisti Make Lievonen, rumpali Ari Valtonen ja lyömäsoittaja Mikko Kuoppamäki.Mattlar 2023, s. 121. Ahvenlahti, Loiri, Lievonen ja Walli olivat säveltäneet yhdessä musiikkia Jörn Donnerin Hellyys-elokuvaan vuodenvaihteessa 1971–1972.Mattlar 2023, s. 122.
Eurovision laulukilpailut Ahvenlahti toimi Yleisradion kapellimestarina Suomen karsinnoissa kuudesti ja Eurovision laulukilpailuissa seitsemän kertaa vuosina 1990–1998, kunnes suuren orkesterin käyttö laulukilpailussa lopetettiin. Lisäksi Ahvenlahti on säveltänyt kahdesti kappaleen Suomen karsintoihin: Irina Milanin esittämä "Päättymätön laulu" vuoden 1980 karsintoihin ja Arja Korisevan esittämä "Sulta laulun sain" vuoden 1993 karsintoihin. Ahvenlahti toimi myös Yleisradion viisukommentaattorina vuosina 1995 ja 1997, kun Suomi joutui pitämään huonon pistekeskiarvon vuoksi välivuodet laulukilpailusta.
Yksityiselämä Olli Ahvenlahti on ollut naimisissa kahdesti: näyttelijä Liisa Paatson kanssa vuosina 1981–1999 ja uutistoimittaja Marjo Reinin kanssa vuosina 2004–2014. Liitostaan Liisa Paatson kanssa Ahvenlahdella on tytär.
Diskografia Sooloalbumit
Muusikkona muiden albumeilla Pekka Streng: Kalevala: Jukka Hauru: Eero Koivistoinen: Maarit: Mattlar 2023, s. 133. Tapio Rautavaara: Charlie Mariano: Finnish Big Band Jazz: Mikko Alatalo: Unisono:
Lähteet Come to Finland – Julisteita & matkoja / Affischer & resor 1851–1965. Toim. Londén, Magnus & Enegren Joachim & Simons, Ant. Edita 2007
Viitteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Yle Elävä arkisto: Olli "Puppe" Ahvenlahti oli jazz-edelläkävijä
Luokka:Suomalaiset jazzpianistit