Luoto on pieni, tavallisesti puuton saari. Pientä luotoa voidaan nimittää isoksi kariksi, jos se ulottuu vain vähän veden pinnan yläpuolelle. Luodon ulkonäön perusteella käytetään nimityksiä heinäluoto, kallioluoto ja kivikkoluoto.Nykysuomen sanakirja, WSOY 1951–1961, hakusanat luoto ja kari. Myös kokonaan vedenalaista muodostumaa voidaan kutsua luodoksi.Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966, hakusana luoto.
Suomen kirjoitetussa kielessä luoto-sanaa käytti jo Mikael Agricola. Sanan alkuperästä ei ole varmuutta. Sitä on pidetty omaperäisenä, vaikka sillä ei ole vastineita etäsukukielissä. Toisaalta on mahdollista, että se on laina germaanisista kielistä. Luodolla on vastine monessa lähisukukielessä: inkeroisessa ja vatjassa sitä vastaa looto, karjalassa luoto, vepsässä lodo ja viron murteissa lood.Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja, hakusana 'luoto'. WSOY 2007
Paikannimissä varsinkin läntisessä Suomessa sana luoto voi esiintyä myös isompien saarien nimissä, kuten esimerkiksi Harvaluoto Piikkiössä, Hailuoto, Luoto, Olkiluoto Eurajoella ja Raippaluoto Mustasaaressa.
Lähteet
Luokka:Saaret