Gottfrid Gustaf Unosson Gräsbeck (15. helmikuuta 1927 Turku – 19. heinäkuuta 2010 Turku) oli suomalainen säveltäjä ja kuoronjohtaja.
Säveltäjänä Gräsbeck sovelsi monia eri sävellystekniikoita. Hän sävelsi muun muassa kuoroteoksia, elektronimusiikkia ja dodekafonisia teoksia. Gräsbeckin varhaisemmat sävellykset edustivat vahvasti modernismia. Hänen suuriin sävellysteoksiinsa kuuluvat muun muassa Stämmor ur elementen (1965) ja Magnificat (1983).
Gräsbeck toimi musiikin lehtorina Åbo Akademissa ja johti vuosikymmenien ajan Åbo Akademin kuoro- ja orkesteritoimintaa, muun muassa kuoroja Brahe Djäknar ja Florakören. Gräsbeckin johdolla yliopiston kuorot esiintyivät menestyksekkäästi myös ulkomailla. Ylioppilaskuoro Brahe Djäknar sai vuonna 1969 nais- ja mieskuorojen luokan ensimmäisen palkinnon Let the Peoples Sing -kilpailussa.
Gräsbeckille myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1982.
Gottfrid Gräsbeckin puoliso oli hammaslääkäri, pianisti La Vonne Gräsbeck (1929–2020Kuolinilmoitus. Hufvudstadsbladet 31.10.2020, s. 47.). Heidän lapsiaan ovat viulisti Manfred Gräsbeck, pianisti Folke Gräsbeck, pianisti Solveig Gräsbeck ja laulaja Yvonne Gräsbeck. __NOTOC__ Lähteet
Korhonen, Kimmo 2007. Inventing Finnish Music: Contemporary Composers from Medieval to Modern.
Viitteet
Luokka:Suomalaiset säveltäjät Luokka:Suomalaiset kuoronjohtajat Luokka:Pro Finlandia -palkitut Luokka:Vuonna 1927 syntyneet Luokka:Vuonna 2010 kuolleet