Johannes Godefridus (Jan) Aarts (28. helmikuuta 1937 Vlierden, Alankomaat – 26. tammikuuta 2022 Nijmegen, Alankomaat) oli hollantilaissyntyinen roomalaiskatolisen kirkon pappi, joka työskenteli Suomessa kirkon pappina vuosina 1966–2002 ja sitten 20 vuotta piispa Paul Verschurenin sijaisena eli yleisvikaarina ja viimeisen vuoden piispa Józef Wróbelin sijaisena ja hiippakunnan ekonomina.
Aarts opiskeli teologiaa Roomassa Gregoriana-yliopistossa 1961–1966, ja hänet vihittiin papiksi 1964. Verschurenin jälkeen jotkut odottivat hänestä Helsingin hiippakunnan seuraavaa piispaa, mutta piispaksi nimitettiin Wróbel. Piispa Wróbel erotti Aartsin 2002 ilman julkistettua syytä ja kielsi tätä oleskelemasta hiippakunnan alueella, jolloin tämä palasi kotimaahansa. Tapahtuma sai Suomessa runsaasti huomiota. Hollannissa hän työskenteli Pyhän sydämen sisarkunnan pappina ja kappalaisena 's-Hertogenboschin seurakunnassa. Piispa purki dekreetin 2007 ja pyysi anteeksi.
Aarts väitteli 1972 ensimmäisenä katolisena pappina suomalaisessa yliopistossa. Väitöskirjan aiheena oli Martin Lutherin virkakäsitys. Väitöskirja on usein siteerattu teos. Hän sai Suomen kansalaisuuden 1985.
Julkaisut
Lähteet
Kirjallisuutta Cantell, R.: Jan Aarts, Suomen Kuvalehti 21.4.1972. Fides 9/2002. Kekkonen, L.: Pyhät potkut, Suomen Kuvalehti 31.10.2003. Aarts, Jan: Isä Jan vastaa, Suomen Kuvalehti 7.11.2003.
Luokka:Suomen katolisen kirkon papit Luokka:Vuonna 1937 syntyneet Luokka:Vuonna 2022 kuolleet