Idänritariyökkönen (Catocala adultera) on kookas, ritariyökkösiin kuuluva yöperhoslaji.
Koko ja ulkonäkö Useimpien sukulaistensa tapaan idänritariyökkönen on silmiinpistävän kookas perhonen. Vartalo on tasaisen harmaa. Pohjaväriltään sinertävänharmaissa etusiivissä on hyvä suojaväri. Leveät ja tummat sisempi- ja ulompipoikkiviiru erottuvat selvästi. Sisemmän poikkiviirun ulkopuolella siivessä on laaja valkeansävyinen alue. Munuaistäplä erottuu hyvin huonosti, mutta sen vieressä siivessä on ritariyökkösille ominainen, vino, vaalea täplä, joka erottuu hieman paremmin. Takasiipien väri on helakanpunainen. Niiden tumma reuna on kapeampi kuin kulmaritariyökkösellä (Catocala nupta) ja siiven keskiosan tummassa raidassa on etureunan lähellä heikko sisäänpäinsuuntautuva lovi. Siipiväli on 73–80 mm.Mikkola K, Jalas I. Suomen perhoset. Yökköset 2. Suomen Perhostutkijain Seura. Otava 1979. s. 112–114 s. 220–221
Levinneisyys ja lentoaika Idänritariyökkönen on levinneisyydeltään selvästi itäinen laji, jota tavataan Euroopassa vain pohjois- ja itäosissahttp://www.lepidoptera.pl/show.php?ID=4778&country=UK. Levinneisyysalue jatkuu Venäjän ja Siperian poikki Kiinaan ja Koreaan. Suomessa levinneisyys on itäpainotteinen, mutta idänritariyökkönen on tunnettu vaeltaja, joka voi lentää kauaksikin syntymäsijoiltaan. Tämä laajentaa lajin esiintymisaluetta ja Suomessakin lajin voi tavata pohjoisinta Lappia myötenhttp://www.ess.fi/?article=205417 . Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena heinäkuun lopulta syyskuun alkuun.http://213.139.166.224/Lepidoptera/Noctuidae/Catocala/adultera/Catocala%20adultera.htm
Elinympäristö ja elintavat Yleisesti ritariyökköset ovat puistoissa ja puutarhoissa viihtyviä lajeja ja myös idänritariyökkönen elää rehevissä metsissä ja kulttuuriympäristöissä. Lajin esiintymisessä on varsin suuria vuosittaisia vaihteluita. Laji tulee hyvin syötille ja hieman huonommin valolle.
Muna on talvehtiva elämänvaihe.
Ravintokasvi Toukka elää metsähaavalla (Populus tremula).
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Ritariyökköset