Kustaa Verner Perho (vuoteen 1906 Suovanen, synt. Granberg; 13. helmikuuta 1885 Karjala Tl − 8. kesäkuuta 1944 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1929–1944. Hän oli vuosikymmenten ajan Varsinais-Suomen keskeisimpiä sosialidemokraattisia järjestötoimijoita, joka työskenteli piirisihteerinä, järjestäjänä ja puhujana.
Elämä Nuoruus Kustaa Perho syntyi Karjalan pitäjän Karjalankylässä Kustaava Granbergin (myöh. Viljanen, 1861–1922) aviottomana lapsena. Hän työskenteli pienestä pitäen toistakymmentä vuotta renkinä, kunnes ryhtyi kirvesmieheksi. Perholla ei ollut mahdollisuutta käydä edes kansakoulua, mutta hän oppi luku- ja kirjoitustaidon omatoimisesti ja hankki myöhemmin sivistystä itseopiskelulla. Vuonna 1905 Perho liittyi Mynämäen työväenyhdistykseen. Turkuun muutettuaan Perho kävi käsityökoulun 1908–1909, minkä jälkeen hän työskenteli muun muassa Pahaniemen Veneveistämöllä ja Sosialistin kirjakaupan kehystämössä. Perho kuului myös Sosialistin Kirjapaino-osuuskunnan hallitukseen. Syksyllä 1913 hän kärsi osuuskunnan vastaavalle langetetun kolmen kuukauden vankilatuomion, joka tuli ennakkosensuurina pidettyjen pakkokappaleiden painoasiamiehelle toimittamisen laiminlyönnistä. Vuodesta 1914 lähtien Perho työskenteli Sosialistin kiertävänä asiamiehenä. Turun kirvesmiesten ammattiosaston puheenjohtajana toiminut Perho valittiin tammikuussa 1917 jäsenäänestyksellä Suomen Puutyöntekijäin Liiton puheenjohtajaksi, mutta hän kieltäytyi ottamasta tehtävää vastaan vähäisestä äänestysaktiivisuudesta johtuen.
Sisällissota Helmikuun vallankumouksen jälkeen keväällä 1917 Perho valittiin Turun elintarvikelautakunnan jäseneksi. Marraskuun yleislakon aikana Perhosta tuli Raision Työväen järjestyskaartin päällikkö. Sisällissodan aikana Perho toimi punaisten lääninkomissaari Rudolf Wilhelm Östermanin määräyksestä nimismiehen virkaa vastaavassa tehtävässä Raision, Naantalin maalaiskunnan ja Ruskon järjestyspäällikkönä sekä Raision vallankumousoikeuden syyttäjänä. Järjestyspäällikkönä hänen tehtäviinsä kuului lähinnä erilaisten lupa-asioiden hoitaminen. Punaisten vetäydyttyä Turun seudulta Perho jäi paikoilleen ja hänet vangittiin Raisiossa huhtikuun lopussa. Syksyllä Perho tuomittiin valtiopetoksesta kahdentoista vuoden kuritushuonerangaistukseen. Hänet armahdettiin Tammisaaren pakkotyölaitoksesta tammikuussa 1920.
Kansanedustajana Vapautumisensa jälkeen Perho valittiin sosialidemokraattien Turun läänin eteläisen vaalipiirin piirisihteeriksi. Vuonna 1921 hän erosi kommunistien valtaamasta Turun kirvesmiesten ammattiosastosta. Pari vuotta myöhemmin Perho yritti liittyä takaisin osastoon, mutta häntä ei hyväksytty enää jäseneksi. Raision Pahaniemessä asuessaan Perho osallistui aktiivisesti Raision työväenyhdistyksen toimintaan. Hän oli myös Raision kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja. Vuonna 1929 Perho valitttiin eduskuntaan. 1930-luvun alussa Perho muutti Maarian Muhkuriin, jonka jälkeen hänet valittiin Maarian kunnanvaltuuston jäseneksi. Perho oli myös presidentin valitsijamies vuosina 1937, 1940 ja 1943. Kustaa Perho kuoli sydänkohtaukseen eduskunnassa kesäkuussa 1944. Hänet on haudattu Maarian hautausmaalle.
Perhe Kustaa Perhon ensimmäinen puoliso oli Taivassalossa syntynyt Ellida Josefina Nieminen (o.s. Helander, 1872–1910), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1908. Leskeksi jäätyään Perho avioitui vuonna 1913 raisiolaisen Anna Erika Suomisen (1885–1956) kanssa.
Lähteet
Luokka:Kansanedustajat Luokka:Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen poliitikot Luokka:Raision kaupunginvaltuutetut Luokka:Maarian kunnanvaltuutetut Luokka:Suomen sisällissodan punaiset Luokka:Varsinais-Suomen vaalipiiri Luokka:Vuonna 1885 syntyneet Luokka:Vuonna 1944 kuolleet