thumb|262px|right|Uppsalan ja Knivstan kuntien alueen entiset pitäjät.
pienoiskuva|oikea|Fyrisjoki Uppsalan kaupungissa, taustalla Uppsalan tuomiokirkko. pienoiskuva|oikea|Uppsalan linna. pienoiskuva|oikea|Uplannin museo Uppsalassa. pienoiskuva|oikea|Björklingenjoki. pienoiskuva|oikea|Viljelysmaisemaa Lenassa. pienoiskuva|oikea|Danmarkin kirkko. pienoiskuva|oikea|Hagbyn kirkko. pienoiskuva|oikea|Lenan kirkko. pienoiskuva|oikea|Ramstan kirkko. pienoiskuva|oikea|Rasbon kirkko. pienoiskuva|oikea|Vängen kirkko.
Uppsalan kunta () on Uppsalan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Uplantiin. Kunnan keskustaajama on Uppsala.
Kunnan maapinta-ala on 2 182,41 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 237 596 henkeä (31.12.2021).
Uppsalan naapurikuntia ovat Tierp, Östhammar, Norrtälje, Knivsta, Håbo, Enköping ja Heby.
Väkiluvultaan Uppsalan kunta on Ruotsin neljänneksi suurin, ja sen keskustaajama Uppsala puolestaan on maan neljänneksi suurin taajama. Metsäseutujen ulkopuolella sijaitsevaksi kunnaksi Uppsalan kunta on pinta-alaltaan poikkeuksellisen suuri. Knivstan kunta muodostettiin osasta Uppsalan kuntaa vuonna 2003.
Vuonna 2007 kunnassa oli 492,40 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 22,5 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kunnassa sijaitsee Valsgärden kalmisto, joka on muinaisjäännösalue.
Kuntajaon kehitys
Vuonna 1863 astuivat voimaan Ruotsin uudet kunnallislait (ruots. kommunalförordningar). Nykyisen Uppsalan alueelle muodostettiin 34 maalaiskuntaa entisistä pitäjistä. Lisäksi Uppsalan kaupungilla oli jo vanhastaan ollut kaupunginoikeudet. Ensimmäinen kuntaliitos tehtiin 1947, jolloin Bondkyrkan ja Gamla Uppsalan kunnat liitettiin Uppsalan kaupunkiin.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa kuntien määrää vähennettiin muodostamalla niin sanotut "suurkunnat" Uppsalan ympäristöön. Uppsalan kaupunkiin uudistuksella ei ollut vaikutusta.
Uppsalan läänin alueelle muodostettiin kahdeksan "suurkuntaa": Björklinge (Björklinge ja Viksta) Bälinge (Bälinge, Börje, Jumkil, Skuttunge ja Åkerby) Norra Hagunda (Läby, Järlåsa, Vänge, Åland ja Skogs-Tibble) Oland (Alunda, Ekeby, Skäfthammar, Stavby ja Tuna) Rasbo (Rasbo ja Rasbokil) Södra Hagunda (Balingsta, Dalby, Hagby, Ramsta, Uppsala-Näs ja Västeråker) Vaksala (Danmark, Funbo ja Vaksala) Vattholma (Lena, Tensta ja Ärentuna)
Tukholman läänin alueelle muodostettiin kolme "suurkuntaa": Knivsta (Alsike, Knivsta, Lagga, Vassunda ja Östuna) Skepptuna (Gottröra, Husby-Långhundra, Lunda, Närtuna, Skepptuna ja Vidbo) Almunge (ei muutosta)
Vuonna 1964 muodostettiin Uppsalan kuntablokki (ruots. kommunblock), jonka oli tarkoitus vastata uutta laajempaa kuntaa. Ensimmäisenä Uppsalan kaupunkiin liitettiin Södra Hagundan ja Vaksalan maalaiskunnat vuonna 1967. Samana vuonna Rasbo liitettiin Olandiin. Yhtenäiseen kuntamuotoon siirryttiin vuonna 1971. Tuolloin muodostettiin Uppsalan kunta yhdistämällä siihen kaupunki sekä Almungen, Björklingen, Bälingen, Norra Hagundan ja Vattholman maalaiskunnat. Lisäksi Tukholman läänistä liitettiin Knivsta sekä osia Knutbystä. Skepptunan kunta oli lakkautettu jo aiemmin, ja osa siitä liitetty Knivstaan.
Uppsalan kunta sai vakiintuneet rajat vuonna 1974, jolloin siihen liitettiin vielä osia jaetusta Olandin kunnasta (Stavby ja Tuna sekä aiempi Rasbon kunta). Jäljelle jääneet Olandin osat (Alunda, Ekeby ja Skäfthammar) liitettiin Östhammarin kuntaan. Tämän jälkeen kunnan rajoja muutettiin vasta vuonna 2003. Tuolloin Uppsala sai nykyiset rajansa, kun Knivstan kunnanosa erotettiin uudelleen itsenäiseksi Knivstan kunnaksi.
Vaakuna Vaakunaselitys: Sinisessä kentässä kohti katsova keltainen kruunattu leijona, mustat ääriviivat ja punaiset varukset, joille näyttäisi pian olevan käyttöä. (Ruotsiksi: I blått fält ett gående utåtseende, krönt lejon i gult med svart kontur och med röd beväring, därest dylik skall användas.)
Uppsalan leijona esiintyy ensimmäisen kerran sinetissä 1700-luvulla. Se vahvistettiin Uppsalan kaupungin vaakunaksi vuonna 1943. Nykyinen Uppsalan kunta rekisteröi vaakunan käyttöönsä Patentti- ja rekisterihallituksessa vuonna 1986. Leijonan mustat ääriviivat ja keltainen leijona rikkovat heraldiikan sääntöjä, minkä vuoksi monien heraldikkojen mielestä kunnalla ei ole oikeaa vaakunaa, vaan pikemminkin tunnuskuvio. Vaakuna on kuitenkin rekisteröity kuntavaakunaksi, joten sitä koskevat kuntavaakunoihin sovellettavat määräykset.
Nykyisen Uppsalan kunnan alueella aiemmin sijainneista kunnista Björklingellä, Bälingellä, Gamla Uppsalalla, Läbyllä ja Olandilla oli ennen omat vaakunat. Nämä vaakunat menettivät virallisen asemansa kuntauudistusten yhteydessä, kun kunnat lakkautettiin.
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa. Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä(31.12.2015) % Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet37 83318,0 Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla11 3355,4 Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla16 8408,0 Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa144 11868,6
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 2 886 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 1,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Seuraaviin vuoden 1984 lopun mukaisiin tietoihin sisältyy myös nykyään itsenäinen Knivstan kunta. Kyseisten tietojen mukaan 8,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 3 442 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 2,3 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 194 676 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 78 000 kruunua.
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti: 0–17-vuotiaat: 19,7 % 18–64-vuotiaat: 65,1 % 65 vuotta täyttäneet: 15,2 %
Elinkeinot Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Taajamat
Kunnassa on 24 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 87,3 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 25 078 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:
# Taajama Väkiluku(31.12.2010) 1 Uppsala 140 454 2 Sävja 9 684 3 Storvreta 6 347 4 Björklinge 3 269 5 Bälinge 2 437 6 Vattholma 1 427 7 Vänge 1 331 8 Lövstalöt 1 046 9 Almunge 813 10 Länna 685 11 Skyttorp 666 12 Ytternäs och Vreta 636 13 Knutby 564 14 Gåvsta 549 15 Järlåsa 493 16 Gunsta 380 17 Skölsta 344 18 Ramstalund 311 19 Håga 302 20 Vårdsätra 237 21 Bärby 220 22 Läby 220 23 Blackstalund 210 24 Skoby* 84
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Skobyn taajamassa on 230 asukasta, ja se kuuluu pääosin Östhammarin kuntaan. Vängen taajaman nimi oli aiemmin Brunna.
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia: Bergsbrunna Berthåga Brillinge Gamla Uppsala Sunnersta
Luettelossa mainituista taajamista Berthåga, Brillinge, Gamla Uppsala ja Sunnersta ovat sittemmin kasvaneet yhteen Uppsalan ja Bergsbrunna Sävjan taajaman kanssa.
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat: Almunge kyrkby Asplunda Balingsta Björken Bodarna Broby hage Danmark Edshamar + Granängen Ensta Fjuckby västra Forkarby Frötuna gård Funbo Funbo Bärby Grimsta och Lundvreten Gränsta Gunggräna Gysta Hagby Hammarby by Hammarby östra Häggeby Isgrena Johannesberg och Myrängen Järlåsa Knivsbrunna Korsnäs Källtorpet Kölinge Lejsta Lugnet Lövhyddan Marielund Marsta Nåsten norra och Eriksberg Näsby Oppgården och Fjuckby Oxsätra och Sävastebo Persborg Rosenlund Selknä Skuttungeby Skyttstennäs Skäggesta Skärfältens Stavby Ströby + Bösslinge + Åkerby Ströbylund + Holmtorpet + Solsäter Sundby Säva* Tibble Tuna Vallby Vallby Vedyxa Västerby Yrestahed Åkerby by Ängeby Örkälla
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Säva kuuluu osin myös Enköpingin kuntaan.
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010: Blackstalund Brogården Bålstaberg Bärby Drälinge Lill-Moga Lund Skölsta Stenforsbacka Ströja Tiby - Börje Travenberg (Tensta kyrka) Vårdsätra
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Uppsalan kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin: Uppsala Mellersta (27 valtuutettua) Uppsala Västra (27 valtuutettua) Uppsala Östra (27 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Uppsalan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien. Knivstan kunta sisältyy Uppsalan tuloksiin vuosina 1973–1998.
Piirit pienoiskuva|oikea|Kartta Uppsalan kunnan piireistä.
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin: Almungen piiri Balingstan piiri Björklingen piiri Bladåkerin piiri Bälingen piiri Börjen piiri Dalbyn piiri (Uplanti) Danmarkin piiri Faringen piiri Funbon piiri Gottsundan piiri Hagbyn piiri (Uplanti) Jumkilin piiri Järlåsan piiri Knutbyn piiri Lenan piiri (Ruotsi) Läbyn piiri Ramstan piiri Rasbokilin piiri Rasbon piiri Skogs-Tibblen piiri Skuttungen piiri Stavbyn piiri Tenstan piiri Tunan piiri (Uplanti) Uppsalan Helga Trefaldighetin piiri (Uppsala Helga Trefaldighets distrikt) Uppsalan tuomiokirkkopiiri (Uppsala domkyrkodistrikt) Uppsala-Näsin piiri Vaksalan piiri Vanhan Uppsalan piiri (Gamla Uppsala distrikt) Vikstan piiri Vängen piiri (Uplanti) Västeråkerin piiri Åkerbyn piiri Ålandin piiri Ärentunan piiri
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat: Uppsala domkyrkoförsamling Helga Trefaldighet Gamla Uppsala Vaksala Danmark-Funbo Hagby Ramsta Balingsta Västeråker Dalby Uppsala-Näs Norra Hagunda Bälingebygden Skuttunge Tensta Lena Ärentuna Björklinge Viksta Knutby-Bladåker Faringe Almunge Gottsunda Stavby Tuna Rasbo Rasbokil
Historialliset seurakunnat Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Lähteessä Knivstan kunta on vielä osa Uppsalan kuntaa, mutta siihen kuuluvat seurakunnat on jätetty tässä pois. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin. Almunge Balingsta Björklinge Bladåker Bälinge Börje Dalby Danmark