Saksan keisari () oli Saksan keisarikunnan valtionpäämies ja hallitsija. Saksan keisarikunnalla ehti olla kolme hallitsijaa sen olemassaolon 1871–1918 aikana.
Vilhelm I julistettiin keisariksi Versailles’n palatsissa Saksan-Ranskan sodan aikana 18. tammikuuta 1871. Pohjois-Saksan liiton parlamentin delegaatio oli kaksi päivää aikaisemmin virallisesti pyytänyt Vilhelmiä ottamaan vastaan keisarin tittelin. Julistustilaisuus pidettiin Versailles'n palatsin peilisalissa ja sen luki Otto von Bismarck. Tämän jälkeen Badenin suurherttua ja Vilhelmin vävy, Fredrik I, huusi "kauan eläköön hänen majesteettinsa keisari Vilhelm!"
Fredrik III oli Vilhelm I:n poika ja seurasi isäänsä valtaistuimelle. Hän oli jo tuolloin vakavasti sairas ja hänen valtakautensa kesti vain 99 päivää. Hän kuoli jo 15. kesäkuuta 1888. Tästä syystä vuotta 1888 kutsutaan Saksan historiassa kolmen keisarin vuodeksi.
Vilhelm II oli taas Fredrik III:n poika. Kun hänen isänsä ja isoisänsä olivat molemmat hallinneet samana vuonna Vilhelm II:n lisäksi, ruvettiin vuotta 1888 kutsumaan kolmen keisarin vuodeksi. Vilhelm II luopui kruunustaan 9. marraskuuta 1918 Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan, jolloin keisarikunnasta tuli nopeasti tasavalta Friedrich Ebertin johdolla.
Luettelo Saksan keisareista Keisari Syntynyt Kuollut Valtakausi Kruununperimys Dynastia 100px Vilhelm I 22. maaliskuuta 1797 Kronprinzenpalais, Berliini, Preussin kuningaskunta Charlottenburgin linna, Berliini, Saksan keisarikunta 18. tammikuuta 1871 – 9. maaliskuuta 1888 Saksan ensimmäinen keisari Hohenzollern 100px Fredrik III 18. lokakuuta 1831 Neues Palais, Potsdam, Preussin kuningaskunta Neues Palais, Potsdam, Saksan keisarikunta 9. maaliskuuta 1888 – 15. kesäkuuta 1888 Vilhelm I:n poika Hohenzollern 100px Vilhelm II 27. tammikuuta 1859 Kronprinzenpalais, Berliini, Preussin kuningaskunta Huis Doorn, Doorn, Alankomaat 15. kesäkuuta 1888 – 28. marraskuuta 1918 (luopui kruunusta) Vilhelm I:n pojanpoika Fredrik III:n poika Hohenzollern
Lähteet
Aiheesta muualla
*