pienois|Olut on mieto alkoholijuoma. Alkoholijuoma eli väkijuoma on etanolia sisältävä juoma. Alkoholijuomat jaetaan yleensä mietoihin ja väkeviin, joista miedot valmistetaan käymismenetelmällä ja väkevät taas tislaamalla. Yleisiä mietoja alkoholijuomia ovat oluet, siiderit sekä viinit ja väkeviä ovat esimerkiksi viinat, konjakit, viskit sekä liköörit. Drinkit eli cocktailit ovat alkoholipohjaisia juomasekoituksia.
Alkoholijuomien etanoli toimii päihteenä, jolla on lamaava vaikutus keskushermostoon. Alkoholijuoman nauttiminen suurena annoksena aiheuttaa humalatilan.
Alkoholijuomia nautitaan esimerkiksi juhlissa ja vapaa-ajalla seurustelu- ja ruokajuomana. Suomessa alkoholijuomien myynti ja tarjoaminen alle 18-vuotiaille on kielletty. Väkevien alkoholijuomien vähittäismyynnissä ikäraja on 20 vuotta.
Alkoholijuomien käyttö voi aiheuttaa merkittäviä terveys- ja sosiaalisia haittoja. Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus IARC luokitteli alkoholijuomat vuonna 1988 ryhmän 1 karsinogeeneiksi eli ihmiselle syöpää aiheuttaviksi aineiksi, eikä täysin riskitöntä kulutustasoa ole voitu määrittää. Maailman terveysjärjestön arvion mukaan alkoholi aiheutti maailmassa 2,6 miljoonaa kuolemaa vuonna 2019. Suomessa alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen kuoli vuonna 2024 liki 1 600 ihmistä. Alkoholisairaudet ja alkoholimyrkytykset ovat sydän- ja verisuonisairauksien sekä syöpien jälkeen työikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy Suomessa.
Alkoholijuomatyyppejä pienois|Alkoholijuomia: punaviiniä, viskiä, olutta, kuohuviiniä, likööriä. Perinteisiä käymismenetelmällä valmistettuja alkoholijuomia ovat sahti, olut, viini ja hunajaviini. Niistä on kirjallisia merkintöjä tuhansien vuosien takaa.
Väkevistä alkoholijuomista tunnetuimpia ovat kirkkaat viinat, tequila, rommi, konjakit, brandyt, viskit ja liköörit. Niiden valmistus edellyttää tislausta. Alkoholin tislausmenetelmä kehittyi ilmeisesti Etelä-Italiassa 1000- tai 1100-luvulla.
Drinkit eli cocktailit ovat alkoholia sisältäviä juomasekoituksia. Valmiina myytäviä juomasekoituksia ovat erilaiset lonkerot ja ”ready to drink” -juomat.
Perinteisiä suomalaisia kotitekoisia alkoholijuomia ovat pontikka, kotiviini ja kilju. Alkoholilain mukaan yksityinen henkilö saa valmistaa kotitaloudessaan yksinomaan omaan käyttöönsä mietoja alkoholijuomia muutoin kuin tislaamalla, joten kotiviinin ja kiljun valmistus on sallittua mutta pontikan valmistus laitonta.
Alkoholin vaikutus juomaan Alkoholijuoman sisältämä etanoli tekee juomasta päihdyttävän, mikä tarkoittaa, että juoja saa humalatilan. Liiallinen alkoholin nauttiminen kerralla aiheuttaa viiveellä myrkytystilan eli krapulan.
Alkoholilla on pitoisuuden mukaisesti vaihtelevaa vaikutusta myös juoman makuun, aromiin ja suutuntumaan. Etanoli aiheuttaa 8–16 prosentin pitoisuuksissa, kuten oluessa ja viinissä, pääsääntöisesti karvaan makuaistimuksen, kun taas 32–48-prosenttisissa tislatuissa viinoissa ja likööreissä pääasiassa polttavan aistimuksen. Etanoli vaimentaa juoman makeuden kokemusta. Etanoli lisää myös monien aromiaineiden liukoisuutta nesteeseen. Tämä heikentää aromien haihtuvuutta liuoksesta, minkä vuoksi väkevämmissä viineissä on vähemmän hedelmäisiä, kukkaisia ja karamellisia aromeja kuin miedoissa. Toisaalta väkevämmissä viineissä on enemmän kemiallisia, puumaisia ja mausteisia aromeja kuin miedoissa viineissä.
Käyttö
pienois|pysty|Édouard Manet’n maalaus baarista, noin 1879. Alkoholijuomia käytetään esimerkiksi juhlissa ja vapaa-ajalla seurustelu- ja ruokajuomana ja ruoanvalmistuksessa muun muassa liekitettäessä. Alkoholijuomia käytetään myös mielenterveyden häiriöiden itsehoitoon.
Maanosista eniten alkoholia käytetään Euroopassa. Maailman terveysjärjestön mukaan alkoholin kokonaiskulutus oli vuonna 2019 WHO:n Euroopan alueella 9,2 litraa puhdasta alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti, kun maailman keskiarvo oli 5,5 litraa. Noin 56 prosenttia maailman 15 vuotta täyttäneestä väestöstä ei ollut käyttänyt alkoholia lainkaan vuoden aikana. Suomessa alkoholin kulutus on eurooppalaista keskitasoa: kokonaiskulutuksen vähennyttyä Suomen sijoitus 31 maan eurooppalaisessa vertailussa laski sijalle 24. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pia Mäkelä arvioi vuonna 2019, että Suomi on Pohjoismaiden kulutuksen kärkimaa yhdessä Tanskan kanssa. Vuonna 2023 raittiita oli 20–69-vuotiaista suomalaisista naisista 12 ja miehistä 10 prosenttia, ja noin neljä prosenttia koko väestöstä ei ollut juonut alkoholia koskaan.
Suomessa alkoholi on laillinen päihde, jonka myyntiä, anniskelua ja markkinointia säännellään alkoholilaissa. Lain tarkoituksena on ”vähentää alkoholipitoisten aineiden kulutusta rajoittamalla ja valvomalla niihin liittyvää elinkeinotoimintaa alkoholin käyttäjilleen, muille ihmisille ja koko yhteiskunnalle aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi”. Alkoholilainsäädäntö vaihtelee maittain ja esimerkiksi Yhdysvalloissa ikäraja on 21 vuotta.
Viinillä on tärkeä osa joissain kristinuskon ja juutalaisuuden seremonioissa. Useissa kristillisissä kirkkokunnissa nautitaan viiniä ehtoollisella osana jumalanpalvelusta. Juutalainen sapatti alkaa perinteisesti viinin siunauksella eli kiddushilla. Islamilaisessa kulttuurissa alkoholin juominen on kiellettyä. Esimerkiksi Saudi-Arabiassa alkoholi on kielletty, mutta maan ensimmäinen alkoholimyymälä yli 70 vuoteen avattiin tammikuussa 2024 Riadin diplomaattikaupunginosaan. Myymälä on rajattu ei-muslimidiplomaateille, ja ostoille on kuukausikohtainen kvootti.
Vaihtoehtoja alkoholijuomille ovat esimerkiksi alkoholittomat oluet, siiderit ja viinit sekä alkoholittomat drinkit eli mocktailit.
Haittavaikutukset
pienois|pysty|Terveitä ja vahingoittuneita aivosoluja 1920-luvun julisteessa. Alkoholi vaikuttaa koko elimistössä, joten säännöllinen runsas käyttö voi vaurioittaa lähes jokaista elintä. Alkoholinkulutus on yhteydessä ainakin 200 sairauteen, kuten syöpään, maksakirroosiin ja haimatulehdukseen. Alkoholin käyttö aiheuttaa riskin riippuvuuteen eli alkoholismiin. WHO arvioi, että vuonna 2019 maailmassa oli 400 miljoonaa alkoholinkäyttöhäiriöistä kärsivää, joista 209 miljoonaa oli alkoholiriippuvaisia. Lisäksi alkoholi voi aiheuttaa ylipainoa sekä pahentaa mielenterveysongelmia, kuten masennusta ja ahdistuneisuushäiriöitä. Alkoholinkäyttöön liittyy myös unihäiriöitä, kuten lyhentynyt unijakso, unen heikentynyt laatu ja uniapnea, ja niitä esiintyy jo kohtuullisen käytön yhteydessä. Yksilötasolla täysin riskitöntä alkoholinkulutuksen tasoa ei ole olemassa, koska esimerkiksi syöpäriski kohoaa jo yhden päivittäisen annoksen kulutuksella. Suomalaisessa määritelmässä yksi alkoholiannos on 12 grammaa puhdasta alkoholia, ja Käypä hoito -suosituksen suuren riskin taso on miehillä 23–24 ja naisilla 12–16 annosta viikossa, kohtalaisen riskin taso miehillä 14 ja naisilla 7 annosta viikossa.
Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus IARC on luokitellut alkoholijuomat ja niiden sisältämän etanolin ryhmän 1 karsinogeeneiksi. Riittävä näyttö syöpää aiheuttavasta vaikutuksesta on suuontelon, nielun, kurkunpään, ruokatorven, maksan sekä paksu- ja peräsuolen syövistä ja naisten rintasyövästä. Keskeisiä mekanismeja ovat etanolin ensimmäisen aineenvaihduntatuotteen asetaldehydin genotoksisuus, hapettumisstressin aiheuttama DNA-vaurio ja sukupuolihormonipitoisuuksien nousu. IARC:n arvion mukaan alkoholi aiheutti vuonna 2020 maailmassa 741 000 uutta syöpätapausta eli neljä prosenttia kaikista uusista syövistä, ja näistä noin joka seitsemäs syntyi alle kahden päivittäisen annoksen kulutuksella. Lähes kolmannes alkoholin aiheuttamista rintasyövistä on seurausta kohtuullisesta alkoholin käytöstä.
Alkoholi kohottaa verenpainetta, ja verenpaine nousee sitä enemmän mitä enemmän alkoholia käytetään. Turvallista alarajaa ei ole löydetty. Seitsemän kohorttitutkimuksen meta-analyysissä kaksi päivittäistä alkoholiannosta oli yhteydessä keskimäärin 2,48 mmHg korkeampaan yläpaineeseen. Runsaampi käyttö lisää sydämen rytmihäiriöitä, erityisesti eteisvärinää, ja pitkäaikainen runsas käyttö rappeuttaa sydänlihasta eli aiheuttaa kardiomyopatian. Aiempi käsitys siitä, että kohtuullinen alkoholinkäyttö suojaisi sydäntä, on 2020-luvulla kyseenalaistettu. Vanhoissa tutkimuksissa kohtuukäyttäjiä oli verrattu ryhmiin, joihin kuului myös terveyssyistä juomisen lopettaneita. Kun tämä otettiin huomioon 107 tutkimuksen ja 4,8 miljoonan osallistujan meta-analyysissä, vähäinen alkoholinkäyttö ei enää liittynyt pienempään kuolleisuuteen. Samaan viittaavat tutkimukset, joissa vertailu perustuu perimän satunnaiseen vaihteluun eikä ihmisten omiin juomatapoihin: 371 463 osallistujan tutkimuksessa jo pienetkin alkoholimäärät olivat yhteydessä suurempaan sydän- ja verisuonitautien riskiin.
Alkoholi toimii elimistössä liuottimena, ja sen säännöllinen runsas käyttö vaurioittaa keskushermostoa. Brittiläisen väestöaineiston 36 678 osallistujan aivokuvantamistutkimuksessa alkoholinkäyttö oli yhteydessä pienempään harmaan ja valkean aineen tilavuuteen. Ero nollan ja neljän päivittäisen brittiläisen alkoholiyksikön (8 grammaa etanolia) välillä vastasi mallinnuksessa yli kymmenen vuoden ikääntymistä 50-vuotiaalla. Kyseessä on poikkileikkaustutkimus, joka ei osoita syy-yhteyttä. Vuonna 2025 julkaistussa 559 559 aikuisen tutkimuksessa geneettinen satunnaistaminen ei tukenut vähäisen alkoholinkäytön suojaavaa vaikutusta dementialta, vaan yhden keskihajonnan suurempi kulutus liittyi 15 prosenttia suurempaan dementiariskiin.
Alkoholinkäyttö suurentaa tapaturmien ja väkivallan riskiä. Suomessa noin 15 prosenttia tapaturmaisista ja väkivaltaisista kuolemista tapahtuu päihtyneille, ja yli 500 päihtynyttä ihmistä kuolee vuosittain tapaturman, itsemurhan tai väkivallan uhrina. Tapaturmaisesti hukkuneista keskimäärin puolet on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena. Vuosina 2013-2023 tapahtuneista 15 vuotta täyttäneiden välisistä henkirikoksista jokin osapuoli oli humalassa 70 prosentissa tapauksista ja kaikki osapuolet 54 prosentissa.
Alkoholi voi vaurioittaa sikiötä ja aiheuttaa sikiön alkoholioireyhtymän tai lievempiä kehityksellisiä vaurioita. Raskauden aikana alkoholista on turvallisinta pidättäytyä kokonaan, koska turvallista rajaa ei ole voitu määrittää. Kansainvälisessä meta-analyysissä Suomen esiintyvyyden mallinnettu arvio oli 12,4 tapausta tuhatta lasta kohti. Suomessa ei ole tehty empiiristä esiintyvyystutkimusta. Haitat eivät rajoitu käyttäjään itseensä: vuoden 2023 juomatapatutkimuksen mukaan noin 1,35 miljoonalla suomalaisella eli 32 prosentilla vastanneista oli läheinen, jolla oli omasta alkoholinkäytöstään johtuvia ongelmia. Arviolta 89 000 alaikäisen eli 8,7 prosentin kaikista alaikäisistä toisella tai molemmilla vanhemmilla on ollut vakava päihdeongelma, ja noin 42 000 lapsen kohdalla vanhemman päihdeongelma on ajankohtainen.
Osa alkoholia käyttävistä pyrkii lievittämään mielenterveyden oireita alkoholilla. On havaittu, että masennusoireita kokeva saattaa turruttaa kielteisiä tunteita juomalla, ja ahdistusta lievitetään alkoholilla usein. Pitkäaikainen käyttö kuitenkin pahentaa sekä masennus- että ahdistusoireita, jolloin syntyy noidankehä, jossa juominen lisääntyy ja oireet vaikeutuvat.
Tilastot ja päihdepolitiikka Alkoholin on arveltu olevan kaikista päihteistä selvästi haitallisin. Vuosittain alkoholi aiheuttaa Suomessa noin miljardin euron haittakustannukset. Lisäksi työnantajille koituu noin puolen miljardin euron menetykset alkoholin vuoksi menetetystä työpanoksesta. Alkoholin aiheuttamat kustannukset ovat suuremmat kuin kaikkien laittomien päihteiden aiheuttamat yhteensä, jotka ovat noin puoli miljardia euroa.