Suontienselkä–Paasvesi on Pohjois-Savossa Suonenjoella ja Leppävirralla sekä Etelä-Savossa Pieksämäellä sijaitseva järvi. Järvi on sokkeloinen ja sillä on useita erinimisiä järvenselkiä. Niistä suurimmat ovat Suontienselkä ja Paasvesi. Suontienselkä tunnetaan myös nimillä Suontee tai Suonteenselkä .
Maantietoa Järvenosia Järvi on 25 kilometriä pitkä, 8,9 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 5 780 hehtaaria eli 57,8 neliökilometriä. Suontienselän ja Puruveden yhteispinta-ala on noin 41 neliökilometriä, jolloin Paasvedelle jää noin 17 neliökilometriä . Suontienselkä jaetaan karkeasti Pohjoisseläksi, Eteläseläksi ja Puruvedeksi. Pohjoisselkä on 15 kilometriä pitkä ja 0,6–2,5 kilometriä leveä. Siinä työntyy keskellä esiin leveä Tenhanniemi, jonka suojaan jää Tenhanlahti. Pohjoisinta osaa kutsutaan kartoissa myös Suontienseläksi. Ärjänsaaren eteläpuolella aukeaa laaja Eteläselkä. Se on 6,5–5,0 kilometrin kokoinen. Sen erottaa Puruvedestä pohjoisesta työntyvä Nyyssölänniemi ja etelästä työntyvä Hulkonniemi. Hulkonniemen länsipuolella on leveä lahti Selänpää, jonka länsipuolella on Hiukkaniemi. Pohjoisesta työntyy etelään päin 3,5 kilometriä pitkä Lahnaniemi, jonka taakse jäävät Lahnavesi ja Heinävesi. Nämä järvenosat muodostavat 12 kilometriä pitkän ja vuono- tai jokimaisen lahden neljäkilometrisen alkuosuuden. Lahdella on useita salmia tai jokimaisia kapeikkoja, jotka yhdistävät lahdenosat toisiinsa. Heinäveden ja Hoikan yhdistää maantiesillan kaventama Heinäsalmi, ja Hoikan ja Joutsenlahden kilometrin mittainen ja jokimainen Koivusalmi. Joutsensalmi kuuluu 1,5 kilometriä pitkään järvenosaan, jonka yhdistää Kumpulahteen 600-metrinen Ruomanninsalmi. Ruomanninsalmen eteläosassa on sekä Savonradalla että maantiellä vierekkäiset sillat. Kumpulahden ja Nappulaukonjärven yhdistää toisiinsa Vääräsalmi. Lahdenpohjukan muodostaa kolmikilometrinen Suurjärvi, joka on vain 170–340 metriä leveä. Sen yhdistää Nappulaukonjärveen puolikilometrinen Kangassalmi.
Hulkonniemen itäpuolella leviää lähinnä lahdista ja niemistä sokkeloinen Puruveden järvenselkä. Järvenosien välinen raja kulkee Hulkonsalmissa, jotka kiertävät Jänissaaren molemmilta puolilta. Pohjoisosaa hallitsee Lonkarinniemi, jonka eri puolille työntyvät pohjoiseen Mustalahti ja Lonkarinlahti. Lonkarinlahden itäpuolella sijaitsee viisi kilometriä pitkä Suottaniemi, joka erottaa Puruveden Paasvedestä. Puruveden järvenselän laajin osa levittäytyy Hulkonniemen taakse. Siellä sijaitsevat etelään työntyvät lahdet Kirkonlampi, parikilometrinen Majootlahti ja 3,4 kilometriä pitkä Purulahti. Purulahden kapeikossa on Salmentauksessa maantiesilta.
Paasveden yhdistää Puruveteen parikilometrinen Suihkolansalmi. Se jää Suottaniemen ja Tyyrinniemen väliin samanlevyisenä ja jokimaisena salmen. Salmen pohjoisosan ylittää pengertie, jolla on 40-metrinen silta-aukko. Paasveden pohjoisosat ovat avointa järvenselkää, joka on 3,0–2,5 kilometrin kokoinen. Sen itärannat muodostuvat Kuivataipaleesta, joka on 3,5 kilometriä pitkä ja 250–700 metriä leveä kannas, joka erottaa Paasveden Vuoksen vesistöön kuuluvasta Kuvansista. Kannaksen läpi on rakennettu Kuivataipaleen kanava, joka on avoinna pienveneliikenteelle.
Paasveden selkää kaventaa Suottaniemestä itään työntyvä kaareva Reuhonniemi. Niemen eteläpuolelle jää suojaan leveä Vanhalahti. Paasveden eteläosa on saaristoista ja kapeikkojen ja lahtien pirstoma järvenosa. Saariston eteläpuolella Mötönniemi jakaa järvenosan kahtia. Itäpuolella järvi jatkuu kolme kilometriä kapeana lahtena Tyyrinniemen koillisrantaa seuraten kaakkoon päin. Siitä haarautuu Pilkanlahti koilliseen ja Paaslahti kaakkoon päin. Mötönniemen länsipuoli kapenee Suihkolansalmeksi.
Saaria Järvessä on 103 saarta, joiden yhteispinta-ala on 132,06 hehtaaria eli noin 2,2 prosenttia järven kokonaispinta-alasta. Saarista yhdeksän, eli Jänissaari, kaksi Huuhtisaarta, Makeissaari, Ruumissaari, kaksi Selkäsaarta, Tenhansaari ja Ärjänsaari, ovat yli hehtaarin suuruisia. Suurin saari on ainoa asuttu Ärjänsaari, joka on yli 33 hehtaarin laajuinen. Muista saarista 68 ovat yli aarin ja loput 26 ovat alle aarin suuruisia. Suurien saarien lisäksi on vielä Koivusaari, Kalmansaari, Kauhanen, Jukolansaari, Onkisaari, Orisaari, Selkäsaari, Junksaari, Tulussaari, Jylhänsaaret, Levänsaari, Papinsaari, Ruumissaari, Kansainvälinen, Jussisaari, Maailmanlopunsaari, Koskelosaari, Ratasaari ja Nenäsaaret. Erikoinen tilanne on syntynyt Suottaniemellä, jonka itäpuolella on Suihkolansalmi. Niemen kapeimman kohdan katkaisee kanavamainen uoma, jonka karttanimi on Liperonvirta. Muodostuuko niemenkärjestä järvelle virallinen saari? Sen pinta-ala olisi silloin kartasta mitattuna yli 55 hehtaaria.
Järven syvyys Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on määritetty 532,11 miljoonaa kuutiometriä eli 0,53211 kuutiokilometriä ja sen keskisyvyydeksi on saatu 9,2 metriä. Järven syvin kohta sijaitsee Tenhanniemen edustalla salmessa ja siinä on 74,4 metriä syvää .
Syvin kohta kuuluu Pohjoiselän Suonenjoelta alkavaan ja Eteläselän Selänpäähän päättyvään syvännejaksoon. Luoteispäässä se painuu ensin 20 metrin ja pian jo yli 30 metrin syvyyteen. Ennen Tenhanniemeä syvänne painuu 40 metriin ja siinä on jo pari 50-metristä syvännettä ennen kuin siihen muodostuu kolmekilometrinen ja kapea 50-metrinen syvänne. Ärjänsaarelle mennessä syvännejaksossa on yksi 30-metrinen ja toinen 40-metrinen syvännejakso, jossa esiintyy yli 60 metriin painuva kohta. Ärjänsaaren kohdalta syvännejakso katkeaa alle 3-metriseen Ärjänsalmeen, joka on saaren länsipuolella. Veneväylä onkin viitoitettu saaren itäpuolelle Itäsalmeen. Eteläselän puolella syvänne muuttuu syvemmäksi. Noin viiden kilometrin matkalla syvänne on yli 30 metriä syvä. Siinä on pitkiä 40 metrin osuuksia ja paikalliset syvänteet painuvat yli 50 metrin syvyyteen. Hietakylän edustalla on enää 20–30 metriä vettä, vaikka rannoilla onkin matalaa.
Muualla järvellä ei vastaavanlaista syvännejaksoa esiinny. Syvänteitä esiintyy kuitenkin paikoitellen yli 20 metrin syvyyteen asti. Purulahtea ei ole edes luodattu. Suihkolansalmi on viiden metrin syvyisenä melko tasapohjainen. Laajoja matalia vesialueita esiintyy Eteläselän länsipuoliskossa, jossa on 3–10 metriä syvää, Lahnavedessä, Heinävedessä ja siitä pohjoiseen, jossa on paikoin vain syvää. Paasveden pohjoisosassa on 6–10 metriä syvää.
Vesistöreitit Suonenjoelta alkaa viitoitettu veneväylä, jonka syväys on yksi metri. Se ohittaa Ärjänsaaren Itäsalmen puolelta ja kääntyy Hulkonsalmissa Jänissaaren pohjoispuolelta ohi. Puruvedellä se kulkee Majootniemeltä Suihkolansalmeen, josta se suuntaa Makeissaaren länsipuolelta Kuivataipaleen kanavaan. Kanavassa on veneilijöille tarjottu omatoiminen kanavan läpikulku.
Karttoihin on myös merkitty järvenjäälle talvitie. Se on linjattu Purtamon ja Hietakylän välille.
Asutus Pohjoisselkä, pohjoisen osa Eteläselkää, Lahnavedestä pohjoiseen sekä Paasveden pohjoisosat kuuluvat Suonenjoelle. Eteläselän eteläosat, lähes koko Puruvesi ja puolet Paasveden luoteisosista kuuluivat aiemmin Jäppilään ja nykyään Pieksämäelle. Paasveden kaakkoisrannat ja puolet Paaslahdesta kuuluvat Leppävirralle. Järven rantaviivan pituus on 229,5 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on siitä 24,8 kilometriä . Järven kaakkoisrannat rajoittuvat usein alaviin soihin tai metsämaahan. Pitkien lahtien rannat ovat paikoin jyrkkärinteisiä. Poikkeuksia ovat Hietakylä ja Herrala, joissa rannoille ulottuvat peltoalueet. Pohjoisselän rannat muuttuvat peltomaisemmiksi sitä mukaa, kun lähestytään Suonenjoen taajamaa järven luoteispäässä. Siellä on taajama-aluetta neljän kilometrin verran rantaa. Pohjoisselän rannoilla sijaitsevat esimerkiksi Hovinpellon, Putkinotkon, Purtamon, Tenhanniemen, Suihkolan ja Markkalan kulmakunnat. Eteläselän etelärannassa sijaitsevat Hietakylän lisäksi Kalpaanniemen ja Oittilan kulmakunnat. Herralan Heinävedestä alkavan kapean lahden rannassa ovat vielä Suurijärven ja Pekkalankylän kulmakunnat. Puruvedellä sijaitsevat Majootniemen ja Salmentauksen, ja Paasvedellä vielä Hulkkolan ja Paaspään kulmakunnat.
Suonenjoen taajamasta tulee Pieksämäelle johtava maantie seuraten Pohjoisselän länsirantaa Suonteelle. Suonteen kylästä haarautuu Oittilan kautta Hietakylään maantie, joka johtaa Jäppilään. Suonenjoelta tulee maantie järven itäpuolelta Hulkkolaan ja Paaspäälle. Hulkkolasta se jatkaa Suottaniemeä myöten Salmentaukselle ja Ruuhilammelle, josta alkaa poikittaistie Hietakylän suuntaan. Paaspään kautta johtaa lyhyt tie Kuivataipaleen eteläpuolelle. Suonteen kautta tulee Savon rata järven länsirannan tuntumaan. Rautatie haarautuu Suonenjoella Iisveden satamaan ja Kuopioon johtavaan koillishaaraan.
Luontoarvoja Vedenlaatu Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys on seurannut järven tilaa vuodesta 1985 vuoteen 2021 joka toinen vuosi. Sinä aikana järven tila pysyi melko samankaltaisena. Valuma-alue on enimmäkseen soistunutta moreenimaata, jossa etenkin järven eteläosissa suomaat rajoittuvat järveen. Suontienjärvi on tyypillinen latvajärvi , jonka vedenlaatu on riippuvainen lähinnä harvaan asutun seudun maatalouden ja metsätalouden toimista. Vedenlaatua mitataan Tenhanniemen edustan syvänteen kohdalla ja Paasvedellä Selkäsaarien syvänteen kohdalla, mutta Paasvedeltä on käytettävissä vain kaksi mittausta. Järvi on ravinteiltaan karu ja siinä on humuspitoisuus varsin pieni. Järven ekologinen tila on arvioitu erinomaiseksi, mutta sen kemiallinen tila on vain huonon ja hyvän välissä kalojen kohonneiden elohopeapitoisuuksien vuoksi. Järven vuosittainen fosforikuorma on noin 2 771 kilogrammaa eli varsin pieni. Puolet siitä on peräisin ihmistoiminnasta, joka jakautuu peltoviljelyn ja metsätalouden kesken.
Veden väriluku on ollut Suontienselällä 30–40 Pt mg/l välillä ja Paasvedellä tätäkin pienempi. Näkösyvyys on vastaavasti vaihdellut kesällä 2,8–5,8 metrin välillä ja talvella 2,6–6,6 metriin. Paasvedellä se on ollut tätäkin parempi. Suontienselän ja Paasveden vesi on varsin kirkasta. Fosforipitoisuudet ovat pääsääntöisesti pysytelleet alle 10 mikrogrammaa litrassa vettä (μg/l) ja ne ovat olleet Paasveden kahden mittauksen perusteella vieläkin pienemmät. Kokonaisfosforin vaihteluväli on ollut kesäisin 2,0–10,0 μg/l (yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: 42 μg/l) ja talvisin 3–19 μg/l. Typpipitoisuudet ovat pysytelleen alle 500 μg/l ja toisinaan alle 400 μg/l. Vaihteluväli on ollut kesäisin 200–690 μg/l ja talvisin 380–620 μg/l. Ravinnepitoisuudet ovat talveksi kohonneet jonkin verran. Nämä arvot ovat näkyneet levien pieninä määrinä vedessä. Happipitoisuudet ovat olleet melko vakaat. Kesäisin ne ovat Suontienselällä vaihdelleet 8,0–10,7 milligrammaa litrassa vettä (mg/l) ja talvella 6,6–14,1 mg/l. Paasvedellä on happipitoisuudessa ollut suuria vaihteluita: kesäisin 5,9–8,6 mg/l ja talvisin 0,9–14 mg/l.
Kalastaminen Tärkeimmät saaliskalat ovat muikku, hauki, siika ja ahven . Vuosina 2007–2012 oli istutettu järvitaimenta, kuhaa ja planktonsiikaa. Järvitaimenen alamitta on 60 cm ja harjuksen 35 cm.
Luonnonsuojelu Järven suojelun piiriin on pääosin otettu ranta-alueiden suoalueita. Niitä esiintyy Oittilassa, Hulkonniemellä Nyyssölänniemellä, Hulkkolassa, Suottaniemellä, Majootniemellä ja Tyyrinniemellä. Paasvedellä suojeltuja ovat myös Selkäsaaret ja Häkkisenniemi.
Geologiaa