Islannin maihinnousu, koodinimeltään operaatio Fork, oli Britannian kuninkaallisen laivaston suorittama sotatoimi Islannissa toisen maailmansodan aikana toukokuussa 1940. Brittien tavoite oli valloittaa saari ennen kuin saksalaiset ehtisivät miehittää sen: Saksa oli huhtikuussa 1940 käynnistänyt menestyksekkään hyökkäyksen Tanskaan ja Norjaan, ja Islannin odotettiin olevan seuraava kohde. Tosiasiassa saksalaiset eivät kuitenkaan olleet vielä suunnitelleet Islannin valtausta.
Britit miehittivät kevään 1940 aikana myös Tanskalle kuuluneet Färsaaret.
Operaatio Merijalkaväen sotilaat nousivat 7. toukokuuta Greenockissa risteilijöihin HMS Berwick ja HMS Glasgow, joiden suojana olivat hävittäjät HMS Fortune ja HMS Fearless. Osasto lähti seuraavana päivänä merelle kohti Islantia. Merijalkaväki nousi maihin varhain aamulla 10. toukokuuta 1940, jolloin brittijoukot purettiin aluksista Islannin pääkaupungissa Reykjavíkissa.HMS Glasgow, British light cruiser, WW2. Naval-history.net. Vastarintaa kohtaamatta joukot katkaisivat nopeasti viestintäyhteydet ja ottivat strategiset kohteet haltuunsa. Islannissa olleet Saksan kansalaiset pidätettiin ja heidät siirrettiin risteilijöihin kuljetettavaksi Britanniaan. Pakko-otettuaan paikalliset ajoneuvot, joukot siirtyivät Hvalfjörðuriin, Kaldaðarnesiin, Sandskeiðiin ja Akranesiin saksalaisten mahdollisten vastatoimien varalta. Seuraavien päivien aikana Reykjavíkiin toimitettiin ilmatorjuntakalustoa.
Maihinnousupäivän iltana Islannin hallitus esitti protestin tapahtuneesta kutsuen sitä törkeäksi Islannin puolueettomuuden loukkaukseksi. Samana päivänä pääministeri Hermann Jónasson piti radiopuheen, jossa hän kehotti islantilaisia suhtautumaan brittiläisiin sotajoukkoihin vieraanvaraisesti. Britit lupasivat korvauksen kaikista aiheuttamistaan vahingosta ja samalla luvattiin joukkojen poistuvan kokonaisuudessaan sodan päätyttyä.
pienoiskuva|Maihinnousun komentoaluksena toiminut HMS Berwick. Maihinnousuun osallistui 746 merijalkaväen huonosti varustettua ja vain osittain koulutettua miestä. Vaikka maihinnousu suoritettiin menestyksekkäästi, joukot eivät olisi kyenneet puolustamaan 103 000 neliökilometrin aluetta. 4 000 Britannian armeijan sotilasta nousi maihin 17. toukokuuta Islannissa vaihtaen merijalkaväen joukot. Myöhemmin miesten lukumäärä kohosi 25 000:een.
Saksalaisten maihinnoususuunnitelma Saksalaiset eivät alun perin suunnitelleet Islannin valtausta, mutta brittien maihinnousu sai Adolf Hitlerin kiinnostumaan Islannista. Suunnitelmalle annettiin nimeksi operaatio Ikarus, ja siinä saksalaisjoukot olisivat laukaisseet hyökkäyksen Tromssan satamasta miehitetystä Norjasta. Hyökkäys todettiin kuitenkin riskialttiiksi, ja sen suunnittelu lopetettiin elokuuhun 1940 mennessä.
Miehitysvastuu Yhdysvalloille Heinäkuussa 1941 brittiläis-kanadalaiset miehitysjoukot vapautettiin muihin tehtäviin, kun yhdysvaltalaiset ottivat vastuun Islannin miehityksestä. Yhdysvallat ei vielä ollut mukana toisessa maailmansodassa, mutta se antoi tukensa liittoutuneille myös muun muassa materiaaliavulla.
Yhdysvaltain asevoimat miehitti saarta sodan loppuun saakka. Yhdysvaltain vastuu saaren puolustuksesta päättyi lokakuussa 1946, mutta sopimuksen mukaan Yhdysvallat varasi mahdollisuuden sijoittaa saarelle tarvittaessa joukkojaan.
Lähteet
Luokka:Islannin historia Luokka:Vuoden 1940 sotahistoria Luokka:Toisen maailmansodan sotilasoperaatiot Luokka:Yhdistyneen kuningaskunnan sotilasoperaatiot Luokka:Yhdistynyt kuningaskunta toisessa maailmansodassa taistelu