Jalka­pallon maailman­mestaruus­kilpailut 2022 olivat järjestyksessään 22. jalkapallon maailman­mestaruus­kilpailut. Ne järjestettiin Qatarissa 20. marras­kuuta – 18. joulu­kuuta 2022. Kisat pelattiin poikkeuksellisesti talvella, koska kesällä lämpö­tila nousee Qatarissa usein yli 40 celsius­asteen, mikä olisi ollut pelaajille terveys­riski. Maailmanmestaruuden voitti Argentiina, joka voitti loppuottelussa Ranskan rangaistuspotkukilpailun jälkeen. Pronssille ylsi Kroatia ja neljänneksi Marokko. Kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan arvioiden mukaan loppu­ottelua seurasi maailman­laajuisesti tele­vision välityksellä noin 1,5 miljardia katsojaa. Poikkeava ajan­kohta aiheutti tauon syksystä kevääseen pelattavissa kansallisissa seura­joukkue­kilpailuissa. Tämän haitan minimoimiseksi kisat kestivät vain 28 päivää, neljä päivää tavallista vähemmän.

Kisojen järjestäminen Qatarissa oli vaarassa lahjonta­epäilyjen vuoksi. Rakennustyöntekijöiden huono kohtelu nousi pitkäaikaiseksi puheenaiheeksi, ja jo vuonna 2014 Qatarin hallitus myönsi, että stadioneiden rakennus­töissä oli saanut surmansa 1 000 vieras­työläistä.

Kilpailujen parhaaksi pelaajaksi valittiin argentiinalainen Lionel Messi. Loppu­turnauksen paras maalin­tekijä oli ranskalainen Kylian Mbappé. Argentiinalainen Enzo Fernández oli kisojen paras nuori pelaaja.

Valintaprosessi Viisi maata jätti hakemuksen kisaisännyydestä. Ne olivat Australia, Etelä-Korea, Japani, Qatar ja Yhdysvallat. Kisaisäntä päätettiin 2. joulukuuta 2010 yhdessä vuoden 2018 kisojen kanssa. Äänestys jatkui aina neljänteen kierrokseen saakka. Neljännellä kierroksella Qatar voitti Yhdysvallat 14 äänellä. Yhdysvallat sai kahdeksan ääntä. Äänestystulokset MaaKierros 1Kierros 2Kierros 3Kierros 4111011143568455 Pudonnut32 Pudonnut1 Pudonnut

Pelipaikat Maailmanmestaruuskilpailuja varten oli tarkoitus rakentaa 12 stadionia, mutta kisojen järjestäjät pyysivät FIFA:a hyväksymään pienemmän määrän stadioneja kasvavien kustannusten vuoksi. Stadionien vähentäminen pienentäisi kisojen budjettia melkein puolella. Stadionien toimittamisen myötä perustettu komitea rakennutti seitsemän uutta stadionia Qatariin.

Lusail Al-Khawr Doha Lusailin stadion Al-Baitin stadion Stadium 974 Al-Thumaman stadion Kapasiteetti: 88 966 Kapasiteetti: 68 895 Kapasiteetti: 44 089 Kapasiteetti: 44 400 160px 160px 160pxIsäntäkaupungit QatarissaPelipaikat Dohan alueella Al-Rayyan Al-Wakra Khalifan kansainvälinen stadion Kampusalueen stadion Ahmad ibn Alin stadion Al-Janoubin stadion Kapasiteetti: 45 857 Kapasiteetti: 44 667 Kapasiteetti: 45 032 Kapasiteetti: 44 325 160px 160px

Karsinnat ja joukkueet 480px|right|thumb|

Aasian jalkapalloliitto aloitti karsinnat vuoden 2019 kesäkuussa. Isäntämaa Qatar pääsi kisoihin automaattisesti joutumatta karsimaan. Afrikassa karsinnat aloitettiin vuoden 2019 syyskuussa ja Etelä-Amerikassa lokakuussa 2020. Pohjois- ja Väli-Amerikan jalkapalloliitto sekä Euroopan jalkapalloliitto aloittivat omat karsintansa maaliskuussa 2021. Oseanian MM-karsinnat pääsivät alkamaan vasta maaliskuussa 2022, sillä karsinnat kokivat lykkäyksiä koronaviruspandemian takia.

Saint Lucia osallistui alun perin karsintaan, mutta vetäytyi ennen ensimmäistä otteluaan. Pohjois-Korea vetäytyi karsinnoista koronaviruspandemian vuoksi.

Lopputurnaukseen selviytyneet joukkueet JoukkueMaanosaliitto Karsintatapa KarsintapäiväAiempiaesiintymisiä Edellinen Edellinen paras sijoitus AFC Isäntämaa 0 — — UEFA Lohko J:n voittaja 19 2018 Kultaa (1954, 1974, 1990, 2014) UEFA Lohko F:n voittaja 5 2018 Puolivälierät (1998) Conmebol CONMEBOL:n voittaja 21 2018 Kultaa (1958, 1962, 1970, 1994, 2002) UEFA Lohko E:n voittaja 13 2018 Pronssia (2018) UEFA Lohko D:n voittaja 15 2018 Kultaa (1998, 2018) UEFA Lohko H:n voittaja 5 2018 Hopeaa (2018) UEFA Lohko B:n voittaja 15 2018 Kultaa (2010) UEFA Lohko A:n voittaja 12 2018 Neljäs sija (1930, 1962) UEFA Lohko I:n voittaja 15 2018 Kultaa (1966) UEFA Lohko C:n voittaja 11 2018 Puolivälierät (1934, 1938, 1954) UEFA Lohko G:n voittaja 10 2014 Hopeaa (1974,1978,2010) Conmebol CONMEBOL:n toinen 17 2018 Kultaa (1978,1986) AFC AFC:n 3. kierroksen A-lohko voittaja 5 2018 Lohkovaihe (1978, 1998, 2006, 2014, 2018) AFC AFC:n 3. kierroksen A-lohko toinen 10 2018 Neljäs sija (2002) AFC AFC:n 3. kierroksen B-lohko voittaja 5 2018 Neljännesvälierät (1994) AFC AFC:n 3. kierroksen B-lohko toinen 6 2018 Neljännesvälierät (2002, 2010, 2018) Conmebol CONMEBOL:n kolmas 13 2018 Kultaa (1930, 1950) Conmebol CONMEBOL:n neljäs 3 2014 Neljännesvälierät (2006) CONCACAF CONCACAF:n 3. kierroksen voittaja 1 1986 Lohkovaihe (1986) CAF CAF:n 3. kierroksen voittaja 3 2014 Puolivälierät (2010) CAF CAF:n 3. kierroksen voittaja 2 2018 Puolivälierät (2002) UEFA UEFA:n 2. kierroksen voittaja 7 2018 Kolmas sija (1966) UEFA UEFA:n 2. kierroksen voittaja 8 2018 Pronssia (1974, 1982) CAF CAF:n 3. kierroksen voittaja 5 2018 Neljännesvälierät (1986) CAF CAF:n 3. kierroksen voittaja 5 2018 Lohkovaihe (1978, 1998, 2002, 2006, 2018) CAF CAF:n 3. kierroksen voittaja 7 2014 Puolivälierät (1990) CONCACAF CONCACAF:n 3. kierroksen toinen 16 2018 Puolivälierät (1970, 1986) CONCACAF CONCACAF:n 3. kierroksen kolmas 10 2014 Pronssia (1930) UEFAUEFA:n 2. kierroksen voittaja 1 1958 Puolivälierät (1958) AFCKansainvälisten jatkokarsintojen (CONMEBOL/AFC) voittaja 4 2018 Toinen kierros (2006) CONCACAFKansainvälisten jatkokarsintojen (CONCACAF/OFC) voittaja 5 2018 Puolivälierät (2014)

Lohkoarvonta Lohkoarvonta järjestettiin 1. huhtikuuta 2022 Dohan messu- ja kongressikeskuksessa. Turnaukseen osallistuvat 32 maata arvottiin kahdeksaan neljän joukkueen lohkoon. Joukkueet jaettiin neljään arvontakoriin perustuen maajoukkueiden maailmanranking-pisteisiin. Suluissa joukkueiden maailmanranking arvonnan aikana huhtikuussa 2022.

Arvontakori 1 (isäntä, 65) (1) (2) (3) (4) (5) (7) (8)

Arvontakori 2 (9) (10) (11) (12) (13) (14) (15) (16)

Arvontakori 3 (20) (21) (23) (24) (25) (26) (29) (35)

Arvontakori 4 (37) (38) (46) (49) (60) (18) (42) (31)

Lohkovaihe Lohkojen kaksi parasta etenivät neljännesvälieriin. Kaikki ajat ovat paikallista aikaa, AST (UTC+3).

Sijoituksen määrittäminen Pisteet kaikissa otteluissa Maaliero kaikissa otteluissa Tehdyt maalit kaikissa otteluissa Keskinäisten ottelujen pisteet Keskinäisten ottelujen maaliero Keskinäisten ottelujen tehdyt maalit Fair-play-tilasto Ensimmäinen keltainen kortti: 1 pisteen vähennys Epäsuora punainen kortti (kaksi keltaista): 3 pisteen vähennys Suora punainen kortti: 4 pisteen vähennys Keltainen kortti ja suora punainen kortti: 5 pisteen vähennys Arpa

Lohko A

Lohko B

Lohko C

Lohko D

Lohko E

Lohko F

Lohko G

Lohko H

Pudotuspelivaihe

Turnauspuu

Neljännesvälierät

Puolivälierät

Välierät

Pronssiottelu

Loppuottelu

Palkinnot Kultainen pallo Hopeinen pallo Pronssinen pallo Lionel Messi Kylian Mbappé Luka Modrić Kultainen kenkä Hopeinen kenkä Pronssinen kenkä Kylian Mbappé Lionel Messi Olivier Giroud8 maalia, 2 maalisyöttöä597 pelattua minuuttia7 maalia, 3 maalisyöttöä690 pelattua minuuttia4 maalia, 0 maalisyöttöä423 pelattua minuuttiaKultainen hanska Emiliano MartínezParas nuori pelaaja Enzo FernándezReilun pelin palkinto Englanti

Tilastot thumb|Virallinen kisapallo Maalintekijät 8 maalia Kylian Mbappé

7 maalia Lionel Messi

4 maalia Julián Álvarez Olivier Giroud

3 maalia

Cody Gakpo Richarlison Enner Valencia Marcus Rashford Bukayo Saka Álvaro Morata Gonçalo Ramos

2 maalia

Wout Weghorst Neymar Harry Kane Ferran Torres Cho Gue-sung Mohammed Kudus Mehdi Taremi Ritsu Dōan Vincent Aboubakar Andrej Kramaric Youssef En-Nesyri Bruno Fernandes Rafael Leão Robert Lewandowski Niclas Füllkrug Kai Havertz Salem al-Dawsari Aleksandar Mitrović Breel Embolo Giorgian De Arrascaeta

1 maali

Daley Blind Memphis Depay Denzel Dumfries Frenkie de Jong Davy Klaassen Ángel Di María Enzo Fernández Alexis Mac Allister Nahuel Molina Mitchell Duke Craig Goodwin Mathew Leckie Michy Batshuayi Casemiro Lucas Paquetá Vinícius Júnior Keysher Fuller Yelstin Tejeda Juan Pablo Vargas Moisés Caicedo Jude Bellingham Phil Foden Jack Grealish Jordan Henderson Raheem Sterling Marco Asensio Gavi Dani Olmo Carlos Soler Hwang Hee-chan Kim Young-gwon Paik Seung-ho André Ayew Osman Bukari Mohammed Salisu Rouzbeh Cheshmi Ramin Rezaeian Takuma Asano Daizen Maeda Ao Tanaka Jean-Charles Castelletto Eric Maxim Choupo-Moting Alphonso Davies Joško Gvardiol Marko Livaja Lovro Majer Mislav Oršić Ivan Perišić Bruno Petković Zakaria Aboukhlal Achraf Dari Romain Saïss Hakim Ziyech Luís Chávez Henry Martín João Félix Raphaël Guerreiro Ricardo Horta Pepe Cristiano Ronaldo Piotr Zielinski Mohammed Muntari Theo Hernández Randal Kolo Muani Adrien Rabiot Aurélien Tchouaméni Serge Gnabry İlkay Gündoğan Saleh al-Shehri Boulaye Dia Famara Diédhiou Bamba Dieng Kalidou Koulibaly Ismaïla Sarr Sergej Milinković-Savić Strahinja Pavlović Dušan Vlahović Manuel Akanji Remo Freuler Xherdan Shaqiri Andreas Christensen Wahbi Khazri Gareth Bale Christian Pulisic Timothy Weah Haji Wright

Oma maali Enzo Fernández (ottelussa Australiaa vastaan) Nayef Aguerd (ottelussa Kanadaa vastaan)

Lopullinen sarjataulukko

Kritiikki Kisojen järjestelyjä on kritisoitu paljon. Esimerkiksi Suomen presidentti Sauli Niinistö totesi, että Qatarin kohdalla on tehty melko luonnottomia ratkaisuja, kuten rakennettu stadioneita aavikolle. ”Mutta ennen kaikkea se tapa, jolla ne on tehty ja jolla vierastyöläisiä on kohdeltu, on karu.”

The Guardian arvioi helmikuussa 2021, että vähintään 6 500 eteläaasialaista siirtotyöläistä on kuollut Qatarissa sen jälkeen, kun maa sai kisat järjestettäväkseen. Amnesty International on kritisoinut Qataria rakennustyömaiden puutteellisten turvatoimien lisäksi siirtotyöläisten palkkojen maksamatta jättämisestä, oikeudellisen avun saamisen esteistä, ammattiliittojen kieltämisestä ja lakien heikosta täytäntöönpanosta. Qatarin virallisten tilastojen mukaan maassa kuoli yhteensä noin 15 000 ei-qatarilaista vuosina 2011–2019. Luvut pitävät sisällään kaikki kuolemat, ei pelkästään rakentamisesta johtuvia.

Suomen, Ruotsin ja Norjan yleisradioyhtiöt päättivät, etteivät ne lähetä kisalähetyksissään kaupunkiesittelyvideoita tai muuta maabrändiä vahvistavaa kuvamateriaalia Qatarista, toisin kuin aiemmissa arvokisalähetyksissä. Yleisradio ei lähettänyt Qatariin urheilutoimittajia, selostajia ja jalkapallon asiantuntijoita, vaan kisat selostettiin Pasilan studiosta. Qatariin matkusti ainoastaan Ylen uutistoimittaja, jonka tehtävänä oli käsitellä Qatarin ihmisoikeustilannetta ja muita ajankohtaisia puheenaiheita. Yle perusteli päätöstään myös jalkapallokulttuurin puuttumisella Qatarista.

Jalkapalloliitto Fifan puheenjohtaja Gianni Infantino on syyttänyt länsimaita tekopyhyydestä MM-kisojen järjestäjämaa Qataria koskevassa uutisoinnissa. Ilta-Sanomien toimittaja Mikko Marttinen on arvostellut Qatarin kisojen boikotoijia kaksinaismoralismista; suomalainen urheiluväki ei hänen mukaansa välittänyt Venäjän ja Kiinan heikoista ihmisoikeustilanteista jalkapallon MM-kilpailujen 2018, EM-kilpailujen 2020 ja talviolympialaisten 2022 aikana, mutta Qatarin kilpailujen kohdalla suhtautuminen on toisenlainen.

Lähteet

Aiheesta muualla

* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit