pienoiskuva|Škoda Transtechin valmistama Artic-raitiovaunu Helsingissä. thumb|Raitiovaunu Tampereella Raitiovaunu (puhekielessä usein ratikka, Helsingin puhekielessä myös spora) on raitioliikenteeseen soveltuva joukkoliikenneväline. Se muistuttaa junaa, mutta on tyypillisesti kapeampi, lyhyempi ja usein nivelletty.Slater, 1997
Raitiovaunutyypit Perinteinen raitiovaunu thumb|Turkulainen museoraitiovaunu pienoiskuva|Perinteinen raitiovaunu kahvilana Dortmundissa Saksassa. Perinteiset raitiovaunut ovat lyhyehköjä, usein niveltämättömiä sekä rungon läpi kulkevien akselien vuoksi korkealattiaisia. Perinteiset raitiovaunut muistuttavat monessa suhteessa enemmän linja-autoja kuin nykyaikaiset raitiovaunut. Niiden kääntösäde on tavallisesti melko lyhyt ja raideleveys pieni, jolloin niillä kyetään liikkumaan ahtaillakin katuverkoilla.
Pikaraitiovaunu pienoiskuva|Pikaraitiovaunu Avignonissa Ranskassa. Pikaraitiovaunulla tarkoitetaan junaa, joka teknisen ratkaisunsa puolesta on nopeampi kuin tavallinen raitiovaunu, mutta kevyempi kuin metrojuna. Yleensä kalusto soveltuu ainakin mitoituksen puolesta myös katuliikenteeseen. Kaikkia pikaraitiotiemäisiä järjestelmiä tai rataosia ei aina kutsuta pikaraitiotieksi, vaan esimerkiksi vain raitiotieksi.
Duoraitiovaunu
Duoraitiovaunuksi kutsutaan raitiovaunua, joka on varustettu erisuuruisten virroitusjännitteiden käytön mahdollistavalla laitteistolla. Tällöin duokalustolla on mahdollista ajaa sekä sähköistetyllä rautatieverkolla että varsinaisella raitiotiellä.
Raitiovaunun ja junan erot Raitiovaunun perustavanlaatuinen ero junaan (paikallisjuna ja metro) on se, että raitiovaunua ajetaan kokonaan kuljettajan varassa kuten tieliikenneajoneuvoa, kun taas junaa ajetaan liikenteenohjauksen antamien määräysten eli opasteiden mukaan kullekin junalle erikseen turvatulla kulkutieosuudella. Käytännössä siis raitioliikenteessä kuljettaja kääntää itse vaihteet ja huolehtii vaunujen pitämisestä turvallisen etäisyyden päässä toisistaan, kun junassa puolestaan tämä tehtävä kuuluu liikenteenohjaajalle kuljettajan vain ajaessa junaa liikenteenohjaajan antamien opasteiden mukaan. Tämä tekee raitiovaunulla tapahtuvan liikennöinnin raskasta raideliikennettä huomattavasti joustavammaksi ja vähemmän alttiiksi liikennehäiriöille. Toisaalta raskaan raideliikenteen etuna on suurempi linjanopeus ja suurempi kuljetuskapasiteetti.
Raitiovaunujen taloudellisuus Raitiovaunut ovat paikallisesti päästöttömiä, ja niiden käyttökustannukset jäävät linja-autoja alemmiksi, koska niiden vierimisvastus on pieni ja jarrutusenergia voidaan palauttaa sähköverkkoon. Suuri kustannus raitioliikenteessä on kiskojen maahan asentaminen. Muun muassa Helsingin raitioliikennettä varten valmistetut raitiovaunut ovat olleet kalliita, mutta raitiovaunujen uskotaan kestävän puoli vuosisataa.Sähkökulkuneuvot, s. 313 Yhdysvaltalaisen Transportation Associationin mukaan raitiovaunumaili on jopa kymmenen kertaa kalliimpi kuin linja-automaili.Economist
Raitiovaunujen valmistajia thumb|Spårakoff-ravintolaraitiovaunu Helsingissä.
Alstom Ansaldobreda Bombardier CAF Crotram Firema Transporti PESA Protram
Siemens Solaris Bus and Coach Škoda Stadler Rail Škoda Transtech Tatra TDI Valmet
Raitiovaunu kulttuurissa thumb|upright|Oleksandr Bohomazovin maalaus Raitiovaunu, 1914. Raitiovaunu on aiheena kaunokirjallisuudessa, esimerkiksi: Henrik Jansson: Hyvää yötä, kolmosen raitiovaunu (Godnatt treans spårvagn); suomentanut Torsti Lehtinen. Sahlgren 2001 Jukka Pakkanen: Marianzan raitiovaunut: novelleja. Helsinki: Like 2000 Taneli Viljanen: Raitiovaunut, novelli teoksessa Kaksiosainen mies, Helsinki: Gummerus 2009 Raul Roine: Auto ja raitiovaunu, satu kirjassa Vihreä lohikäärme. Helsinki: Valistus 1957. Miroslav Válek: "Raitiovaunu", runo lastenkirjassa Suuri matkakuume; suom. Kirsti Siraste. Helsinki: Otava 1980 Jevgeni Jevtušenko: Runouden raitiovaunu, runo teoksessa Laulava pato, suom. Pentti Saaritsa, Raija Rymin. Helsinki: Kirjayhtymä pain. 1973 Thorbjørn Egner: Kardemumman raitiovaunu, runo teoksessa Kasper, Jesper ja Joonatan. suom. Aila Meriluoto. Helsinki: WSOY 1980 Eeva-Liisa Manner: Raitiovaunu, runo teoksessa Mustaa ja punaista. Turku. Aura 1944
Katso myös Kiskobussi Johdinauto Gyrobussi Tampereen raitioliikenne
Lähteet
Heikinheimo, M.: Keksintöjen kirja Sähkö ja sen käyttö, Wsoy, Porvoo, 1934 Savolainen, Pentti O.: Sähkökulkuneuvot. Tasavirta-, vaihtovirta- ja dieselsähköveturit, raitiovaunut, johdinautot ja aukkumulaattorivaunut , Tammi, Turku, 1959
Lähteet
Aiheesta muualla
Suomen raitiovaunut
*