thumb|right|350px|Kuvassa etualalla järvestä nostetun Brewster-lentokoneen siipi. Siiven yläpinnan muoto näkyy runkoa vasten.
Siipikonfiguraatio tarkoittaa lentokoneen siipien muotoa ja asettelua.
2000-luvulla lentokoneen siiven käsite on voinut näennäisesti hämärtyä, koska siipi ja runko voivat yhdentyä, esimerkiksi lentävä siipi tai lifting body -tyyppisissä lentokoneissa, mutta edelleen on olemassa suurimman osan ilma-aluksen nostovoimasta aerodynaamisesti tuottava rakenne. Siipi tuottaa nostovoiman kulkiessaan ilman lävitse pääasiassa aikaansaamalla alipaineen siiven yläpinnan etuosaan ja taittamalla ilmavirtaa (alastaite). Siksi siivellä on virtaviivainen muoto, siiven poikkileikkaus, siipiprofiili, määrää siiven aerodynaamiset ominaisuudet: nostovoiman, vastuksen ja sakkauksen eli virtauksen irtoamisen. Siiven tasomuoto vaikuttaa tähän nostovoiman riippuessa siipipinta-alasta. Siipi ja sen nostovoima tuottavat suuren osan lentokoneen vastuksesta. Siiven nostovoima on 1–2 kertalukua suurempi kuin vastus.
Siipiprofiili
thumb|right|400px|Siipiprofiilin osat. Termit: angle of attact=kohtauskulma eli vapaan virtauksen (relative wind) ja siipiprofiilin jänteen välinen kulma; chord=siipiprofiilin jänne; leading egde=etureuna; trailing edge=jättöreuna; upper camber=siiven yläpinnan kaarevuus; lower camber=siiven alapinnan kaarevuus. Kaarevuuksien summa on siipiprofiilin paksuus. thumb|right|Wingletin siipiprofiili, PSU 90-125WL
Siipiprofiilille olennaisia parametreja pyöreä etureuna, jonka alueelle syntyy patopiste, jossa virtaus pysähtyy yleensä terävä jättöreuna jänteen pituus profiilin paksuus ja etenkin profiilin paksuimman kohdan sijainti profiilin etureunasta taaksepäin mitaten vaikuttavat profiilin nostovoimaan, vastukseen, nokka-alas-momenttiin ja sakkaukseen eli virtauksen irtoamiseen suurilla kohtauskulmilla. Paksuusjakauma määrittelee profiilin ominaisuudet, esim. sen onko profiili perinteinen vai 1950-luvulla kehitetty laminaariprofiili. Eri profiilimuodot tunnetaan niiden kehittäjien mukaan muun muassa NACA-, Göttentigen ja Tsagi-profiileina. yleensä profiilin ja siiven yläpinta on kaarevampi kuin alapinta. Myös symmetrinen profiili käy muun muassa ohjainpintoihin – kuten sivuperäsin ja korkeusperäsin – ja taitolentokoneen siipiin.E. V. Laitone, Wind tunnel tests of wings at Reynolds numbers below 70 000, Experiments in Fluids 23, 405 (1997). Siipiprofiilin suurempi kaarevuus kasvattaa siiven momenttia mutta myös maksiminostovoimaa. siiven pinnan tulee olla sileä, mutta virtauksen irtoamisen estämiseksi etureunan alavirrassa voidaan pintaan tehdä tahallisesti karheutta, joka muuttaa laminaarin virtauksen turbulentiksi. Laminaariprofiileissa on erityisen tärkeätä pitää siiven etureuna puhtaana, koska laminaari rajakerros ei kestä likaa jne. siiven pinnalla.
Siipiprofiilin tuottama nostovoima on verrannollinen virtauksen kohtauskulmaan siiven jänteen suhteen siihen asti, kun virtaus irtoaa sakkauskohtauskulmalla (tyypillisesti 15 astetta).
thumb|right| Siiven rakennetta
Siipien lukumäärä ja sijainti suhteessa runkoon Siipien lukumäärä (siipi on tässä vasemman ja oikean siiven ja ns. välisiiven muodostama kokonaisuus) ”Ei siipiä” Nostava runko – runko tuottaa nostovoiman, esimerkiksi X-24B ”Lentävä kivi” -sukkulan kehitystyössä 1960-luvulla. Moottoriteholla lentäminen – esimerkiksi Harrier nousussaan, mutta tätä menetelmään käyttävää varsinaista siivetöntä ilma-alusta ei ole ollut kuin McDonnell-Douglasin Delta Clipper-sukkulaskenaarion koealus 1990-luvun alussa, joka sekin pystyi vain leijuntaan, ei esim. matkalentoon. Yksi siipi () – yleisin tapaus 1930-luvun jälkeen. Siipi voi olla rungon suhteen alasiipi () – rungon pohja ja siiven pohja samalla tasolla keskisiipi () – siipi kiinnittyy korkeussuunnassa rungon puoliväliin yläsiipi () – siipi on rungon yläosassa olkasiipi () – siipi kiinnitetty rungon yläosaan Päivänvarjosiipi () – siipi on rungon yläpuolella tukien varassa
200px|alt=" "Alasiipi200px|alt=" "Keskisiipi200px|alt=" "Yläsiipi200px|alt=" "Päivänvarjosiipi
Siipiä on nykyisin päällekkäin vain yksi, mutta 1900-luvun alussa useitakin: kaksitaso – kaksi suunnilleen samankokoista siipeä päällekkäin – väistyi 1930-luvulla, kun lentokoneen rakenteet muuttuivat metallisiksi ja pyrittiin pienempään vastukseen ”Sesquiplane” – alempi päällekkäisistä siivistä on paljon pienempi kolmitaso – kolme siipeä päällekkäin, ensimmäisessä maailmansodassa tällaiset koneet olivat osan aikaa sodasta liikehtimiskykyisempiä kuin 1- tai 2-tasoiset. nelitaso – neljä päällekkäistä siipeä monitaso – kokeilijat 1900-luvun alussa rakensivat tällaisia huonolla menestyksellä. 9-tasoinen Caproni Ca.60 lensi vain lyhyen matkaa ennen tuhoutumistaan.
192px|alt=" "Kaksitaso192px|alt=" "1,5-taso192px|alt=" "Kolmitaso192px|alt=" "Monitaso
Tandem-siiveksi kutsutaan tilannetta, jossa lentokoneessa on kaksi peräkkäistä likimain samankokoista siipeä. Kaksitasoisissa koneissa ylempi siipi on usein hieman edempänä kuin alempi siipi. Tämä luo stabiilisuutta. Päinvastainen konfiguraatio on esimerkiksi Beechcraft Staggerwing -koneessa.
200px|alt=" "Siivet päällekkäin200px|alt=" "Yläsiipi edempänä200px|alt=" "Yläsiipi taaempana
Siipi tuetaan nykyisin siiven sisällä olevilla rakenteilla pieniä hitaita yleisilmailukoneita jne. lukuun ottamatta. Aikojen kuluessa siiven tuennassa on käytetty monenlaisia ratkaisuja: itsekantava siipi () tuettu () ulkoisten tukien avulla runkoon ja mahdolliseen toiseen jne. siipeen. Käytössä tukina on palkkeja, tankoja (, esimerkiksi Cessna 150) ja vaijereita. Tuet vähentävät siiven rakennepainoa mutta lisäävät siiven vastusta.
200px|alt=" "Itsekantava siipi200px|alt=" "Tuettu siipi200px|alt=" "Vaijerijäykistys
192px|alt=" "Single-bay biplane192px|alt=" "Two-bay biplane
Suljettu siipi – siivet yhdistetty päistään rakenteen jäykistämiseksi Box wing Rhomboidal wing rengasmainen siipi tasomainen sylinterimäinen, esimerkiksi SNECMA Coléoptère muut versiot, esimerkiksi Blériot III
180px|alt=" "Box wing180px|alt=" "Annular box wing157px|alt=" "tasomainen rengasmainen siipi157px|alt=" "sylinterimäinen siipi
Siipi voi olla jäykkä joustava – esimerkiksi painopisteohjatut ultrat
Siiven tasomuoto vaikuttaa vastukseen ja sakkausominaisuuksiin. Muuttuvan geometrian siipi on eräs ratkaisu hidaslennon ja nopean lennon vaatimuksiin siivelle.
Siiven sivusuhde Sivusuhde on siiven kärkivälin ja keskimääräisen siiven profiilin jänteen välinen suhde: Kermode, A.C., Mechanics of Flight, Chapter 3 (s. 103, eighth edition) pieni – lyhyt siipi on rakenteellisesti luja ja koneen vastus suurille lentonopeuksilla pieni, mutta hidaslento on vaikeaa, esim. Lockheed F-104 Starfighter; keskisuuri – aliääninopeuksellinen lentokone, esimerkiksi Lockheed P-80 Shooting Star; korkea – esimerkiksi purjelentokoneet ja matkustajalentokoneet.
102px|alt=" "Pieni siipisuhde120px|alt=" "Keskisuuri siipisuhde139px|alt=" "Korkea siipisuhde
Siiven nuolikulma
Siiven nuolikulma vähentää vastusta suurilla nopeuksilla. Sillä on vaikutusta stabiliteettiin ja painopisteen ja aerodynaamisen keskiön väliseen asemaan: suora siipi – luja rakenteellisesti, helppo valmistaa, sopii alisooniseen lentonopeusalueeseen; viistetty () – siirtää tiivistysaaltojen syntyä; viistetty eteenpäin – sama vaikutus kuin taaksepäin viistämisellä, mutta rakenteellisesti paljon vaikeampi ratkaisu, esimerkiksi HFB-320 Hansa Jet.
Muuttuva geometria: muuttuva nuolikulma (), esimerkiksi General Dynamics F-111; kääntyvä siipi (), esimerkiksi NASA AD-1.
120px|alt=" "Suora siipi 120px|alt=" "Nuolikulmainen siipi 120px|alt=" "Negatiivinen nuolikulma 120px|alt=" "Muuttuva nuolikulma(swing-wing) 120px|alt=" "”Oblique wing”
Nuolikulma voi pysyä vakiona tai muuttua tyvestä siiven kärkeen Crescent – ulommalla alueella suurempi nuolikulma, Handley Page Victor. Cranked arrow, esimerkiksi General Dynamics F-16XL, myös jättöreuna kaventaa siipeä M-siipi – vain tutkielmien kohteenaFlight Global reference to a study on the M-wing.A study into both "M" wing and "W" wing planforms W-siipi – käänteinen M-siipi, esimerkiksi Blohm & Voss P.188
120px|alt=" "Crescent102px|alt=" "Cranked arrow120px|alt=" "M-wing120px|alt=" "W-wing
Siiven muoto Tasaleveä siipi, esimerkiksi Short Skyvan.3-view of the Short Skyvan Rakenteellisesti tasaleveä siipi on helpoin valmistaa, mutta sen rakenteen paino on suuri. Tasaleveän siiven etu on myös, että se on tyvisakkaaja. elliptinen siipi, esimerkiksi Supermarine Spitfire, tuottaa kohtauskulman kasvaessa ja virtauksen lopulta irrotessa sakkauksen, jossa kone ei kaadu, sakkaus alkaa leveästä tyvestä. kärkeä kohti lineaarisesti leveydeltään muuttuva siipi kärkeä kohti kapeneva siipi, esimerkiksi LaGG-3. Siipi on kevyt, mutta se on kärkisakkaaja. kärkeä kohti levenevä siipi – kokeiltu vain koekoneessa Republic XF-91 Thunderceptor ensin levenevä ja sitten kapeneva siipi, esimerkiksi Westland Lysander trapetsinen siipi kapenee kärkeä kohti. Usein etureuna on suora ja siiven jättöreuna tulee kärkeä kohden eteenpäin, esimerkiksi Lockheed F-22 Raptor ja Messerschmitt Bf 109. linnun siiven kaltainen siiven muoto oli 1900-luvun alussa kokeiltu versio, esimerkiksi Etrich Taube. ympyrämäinen – esimerkiksi Vought XF5U lentävä lautanen, esimerkiksi kanadalainen Avrocar rengasmainen – kokeiltu 1900-luvun alussa.http://www.flightglobal.com/pdfarchive/view/1962/1962%20-%202565.html letter from Hall-Warren, N.; Flight International, 1962, p 716..
120px|alt=" "Suora siipi120px|alt=" "Elliptinen siipi120px|alt=" "Kapeneva siipi120px|alt=" "Levenevä siipi120px|alt=" "Levenevä ja kapeneva siipi102px|alt=" "Trapetsinen siipi102px|alt=" "Ympyrämäinen siipi
deltasiipi Korkeusvakaumeton deltasiipi, Dassault Mirage III deltasiipi korkeusvakauttimella, esimerkiksi MiG-21 katkaistu delta – siiven kärjellä äärellinen leveys tupladelta, esimerkiksi Saab Draken viinilasi-delta (),esimerkiksi Tupolev Tu-144
102px|alt=" "Pyrstötön delta102px|alt=" "Pyrstöllinen delta102px|alt=" "Katkaistu delta102px|alt=" "Tupla-delta102px|alt=" "Ogival delta
Pyrstö Pyrstö perinteinen – erillinen korkeusvakautin”siipi” pyrstön perässä; canard – korkeusvakautin ja peräsin rungon etuosassa, yleinen 5. sukupolven hävittäjissä, esimerkiksi Saab Viggen; tandem – kaksi pääsiipeä, esimerkiksi Rutan Quickie; pyrstötön.
120px|alt=" "Perinteinen120px|alt=" "Canard120px|alt=" "Tandem120px|alt=" "Kolmisiipinentandem120px|alt=" "Pyrstötön
Siiven V-kulma V-kulma (siiven kärjen ja tyven välinen korkeusero) vaikuttaa lentokoneen stabiiliuuteen Positiivinen V-kulma, esimerkiksi Boeing 737 Negatiivinen V-kulma, esimerkiksi Iljušin Il-76
200px|alt=" "Positiivinen V-kulma200px|alt=" "Negatiivinen V-kulma
Niksatut siivet Niksatuissa siivissä V-kulma muuttuu matkalla tyvestä kärkeen Lokinsiipi, esimerkiksi PZL P.11, Polikarpov I-153 tai Göppingen Gö 3. Käänteinen lokinsiipi, esimerkiksi F4U Corsair tai Junkers Ju 87.
Niksattu, esimerkiksi F-4 Phantom II. ”Channel wing” – Custer Channel Wing kokeilu. ”Ruptured duck”, esimerkiksi Northrop XP-56 Black Bullet.
200px|alt=" "Lokin siipi200px|alt=" "Käänteinen lokin siipi200px|alt=" "Cranked wing200px|alt=" "Channel wing
Lentävä siipi, nostovoimaa tuottava runko Siipi ja runko voivat hoitaa toistensa tehtäviä tai olla erillisiä lentävä siipi, kuten häiveteknologialla suojattu B-2 Spirit ja A-12 Avenger II Blended body – runko, joka tuottaa nostovoimaa, esimerkiksi McDonnell XP-67 Bat nostava runko () – ei lainkaan siipiä, nostovoiman tuottaa vain runko
120px|alt=" "200px|alt=" "Lentävä siipi102px|alt=" "200px|alt=" "Blended body102px|alt=" "138px|alt=" "Lifting body
Siiven muuttuva geometria
Muuttuvageometrisella siivellä tarkoitetaan lennon aikana muuttuvaa siipikonfiguraatiota. Lentokoneen varastointiin käytettävällä taittuvalla siivellä ei tarkoiteta samaa asiaa.