Portugali

Portugalin tasavalta () eli Portugali on valtio Iberian niemimaalla, Euroopan lounaisosassa. Se on manner-Euroopan läntisin maa. Portugali rajoittuu idässä ja pohjoisessa Espanjaan, lännessä ja etelässä Atlantin valtamereen. Manner-Portugalin lisäksi maalla on Atlantilla kaksi saaristoa, Azorit ja Madeira. Lisäksi Selvagenssaaret ovat hallinnollisesti osa Madeiraa.

Portugalissa on 3 100 vuoden aikana vaikuttanut useita sivilisaatioita. Portugalin kulttuuriin, historiaan, kieleen ja väestöjakaumaan ovat jättäneet jälkensä muun muassa iberit, tartessolaiset, keltit, foinikialaiset, karthagolaiset, kreikkalaiset, roomalaiset, germaanit, egyptiläiset, seemiläiset kansat ja maurit. Nimi ”Portugali” juontaa juurensa roomalaisten alueesta käyttämään nimeen Portus Cale. Se saattaa olla sekoitus latinan ja kreikan kieliä ”kauniin sataman” merkityksessä. 1400–1500-luvuilla Portugali oli tärkeä taloudellinen, poliittinen ja kulttuurinen keskus, ja sen imperiumi ulottui Brasiliasta Malakan niemimaalle.

Portugalin siirtomaaimperiumi oli Euroopan vanhin ja pitkäikäisin. Sen historia alkoi vuonna 1415 Ceutan valloituksesta ja päättyi vuonna 1999 Macaon, Portugalin siirtomaan luovutukseen Kiinalle. 1900-luvulla Salazarin diktatuurin vuosikymmeniä hallitsema Portugali muutettiin demokratiaksi vuoden 1974 neilikkavallankumouksen jälkeen. Maa on nykyisin Euroopan unioniin kuuluva teollisuusmaa.

Maantiede ja luonto

Sijainti ja fyysinen maantiede

pienois|pysty|Portugali satelliittikuvassa. Portugali sijaitsee Lounais-Euroopassa Pyreneiden niemimaalla. Sen ainoa naapurimaa on Espanja, jonka kanssa sillä on yhteistä maarajaa 1 214 kilometriä. Portugalilla on rantaviivaa Atlanttiin 1 793 kilometriä. Portugalin pinta-ala on 92 090 km², johon luetaan mukaan Portugalille kuuluvat Azorit ja Madeira. Pinta-alasta 620 km² on vettä.

Pohjoisessa maa on vuoristoista, sisämaassa on tasankoja. Etelässä maa on kumpuilevaa tasankoa, ja alueella sijaitsee laajoja maatiloja. Serra da Estrelan vuoristossa sijaitseva Torre kohoaa 1 993 metrin korkeuteen, ja se on Manner-Portugalin korkein kohta. Portugalin korkein kohta Ponta do Pico sijaitsee kuitenkin Azoreilla kohoten 2 351 metrin korkeuteen. Madeiran korkein vuori Pico Ruivo kohoaa 1 862 metrin korkeuteen. Portugalissa Lissabonin piirissä sijaitseva Cabo da Roca on Manner-Euroopan läntisin kohta.

Portugalissa virtaa kymmenen suurta jokea, joista puolet saa alkunsa Espanjan puolelta. Tajojoki on maan suurin joki ja jakaa Manner-Portugalin kahtia erottaen vuoristoisen pohjoisosan ja tasankoisen eteläosan toisistaan. Minho saa alkunsa Espanjan Galiciasta ja muodostaa 74 kilometrin matkalta osan Portugalin pohjoisrajasta Espanjan kanssa. Myös Douro saa alkunsa Espanjasta ja virtaa Portugalin halki Porton kaupungin kautta Atlanttiin. Eteläosan tärkein joki on Guadiana, joka virtaa pohjoisesta etelään ja muodostaa osan Espanjan vastaisesta rajasta.

Ilmasto

Ilmastollisesti Portugalissa vaikuttaa atlanttinen meri-ilmasto, mannerilmasto ja välimerenilmasto. Atlanttinen ilmasto on laajimmalle levinnyt. Etelässä ilmasto on jonkin verran lämpimämpi ja kuivempi kuin pohjoisessa. Etelärannikon Farossa elokuun keskimääräinen ylin lämpötila on 28,8 °C ja sateisimman kuukauden joulukuun sademäärä 94 mm.Faro, Climatological Information. World Meteorological Organization. Pohjoisen Portossa elokuun ylin on 25 °C, ja siellä on seitsemän sateista kuukautta, jolloin sataa yli 100 mm.Porto, Climatological Information. World Meteorological Organization.

Sateisinta on Serra da Estrelan vuoristossa, missä vuotuinen sademäärä on toisinaan yli 2 500 mm. Vuotuinen sademäärä vaihtelee suuresti alueittain, mutta keskimäärin se on Manner-Portugalissa noin 920 mm. Madeiran ja Azorien ilmasto on niiden maantieteellisen sijainnin vuoksi kosteampi kuin muualla Portugalissa. Lunta saadaan joskus Pohjois-Portugalin vuoristoisilla alueilla.

Laajat metsäpalot ovat vuosittainen ongelma. Niitä sattuu eniten keskellä kesää, mutta kuivina vuosina kausi voi alkaa tammikuusta ja jatkua jopa marraskuuhun. Ilmastonmuutoksen takia ovat Atlantin talvimyrskyt voimistuneet ja ne aiheuttavat eroosiota Portugalin rannoilla.Pilvikki Kause, Jättiaallot kurittavat Portugalia. Helsingin Sanomat 26.1.2014. Viitattu 26.1.2014 (Archive.org)

Kasvillisuus ja eläimistö

Portugalin kasvillisuus on sekoitus atlanttisia, eurooppalaisia ja Välimeren alueen lajistoa. Lisäksi afrikkalaisia lajeja on joitakin. Mondegojoen pohjoispuolella eurooppalaiset lajit ovat vallitsevia, kun sen eteläpuolella välimerelliset lajit ovat enemmistönä.

Vuonna 2010 metsien osuus Portugalin pinta-alasta oli 35,4 prosenttia. Pensaikkojen ja ruohikkojen osuus oli 32 prosenttia ja maanviljelysmaan 24 prosenttia.ICNF, s. 7. Kesävihantaa sekametsää on erityisesti Portugalin pohjoisosissa. Maan metsien valtalajit ovat eukalyptukset, korkkitammi ja rannikkomänty, jotka ovat syrjäyttäneet monin paikoin alkuperäiset tammimetsät. Eukalyptukset ovat valtalaji 26 prosentissa metsistä. Sekä korkkitammi- että rannikomäntyvaltaisten metsien osuus on 23 prosenttia.ICNF, s. 11. Eukalyptusplantaaseihin on istutettu erityisesti kuume-eukalyptusta paperimassan tuottamista varten.

Portugalin eteläosissa Alentejossa on edelleen laajaa matorral-pensaskasvillisuutta, jossa valtalajeina ovat kistukset tai maatiloilla korkkitammet. Algarven maastoa hallitsevat viinitarhat ja toisaalta Välimeren alueen tyypilliset viljelypuut, kuten oliivi, aitoviikuna, manteli ja johanneksenleipäpuu. Ihminen on muuttanut Madeiran ja Azorien kasvillisuuden eurooppalaisemmaksi. Madeiralla on kuitenkin edelleen myös alkuperäistä laurisilvametsää.

Portugalin eläimistössä on sekoittunut eurooppalaista ja pohjoisafrikkalaista lajistoa. Susia on varsinkin Serra da Estrelassa syrjäisimmillä seuduilla. Maa sijaitsee useiden Keski- ja Länsi-Euroopan lintulajien muuttoreitin varrella.

Piikkikampela ja meriantura viihtyvät hiekkapohjilla. Muita yleisiä kaloja ovat sardiinit, turska ja sardelli. Äyriäiset ovat yleisiä erityisesti Pohjois-Portugalin rannikoilla.

Historia

Varhaisvaiheet

pienois|vasen|Anta de Pendilhe, dolmen. Nykyisen Portugalin alueella on ollut asutusta paleoliittiselta kaudelta lähtien. Ensimmäisellä vuosituhannella eaa. Iberian niemimaalle saapui Keski-Euroopasta kelttejä, jotka asettuivat Pohjois- ja Länsi-Portugalin alueille noin 700 eaa.Lonely Planet. Portugal, s. 28" Kelttiläisten ja kelttiläistyneiden heimojen ohella nykyisen Portugalin alueella asui ennen alueen roomalaisvalloitusta kelttejä edeltäneitä indoeurooppalaisia kieliä puhuneita kansoja, kuten lusitaanit.

pienois|pysty|Lusitanian kartta. Vuonna 238 eaa. Iberian niemimaalle saapui karthagolaisia. He poistuivat alueelta puunilaissotien aikana. Vuonna 219 eaa. alueelle saapui roomalaisia, jotka aloittivat valloituksen Portugalin eteläosista. Keski-Portugalin lusitaanit vastaustivat roomalaisvaltaa vuosikymmenten ajan. Vastarintaa tehneistä kuuluisin oli Viriatus, joka joutui lopulta salamurhan uhriksi vuonna 139 eaa. Viriatuksen kuoleman jälkeen roomalaiset pystyivät nopeasti valtaamaan Keski-Portugalin ja siten koko Iberian niemimaan. Rooman valtakunnan provinssina Portugali tunnettiin nimellä Lusitania. 400-luvulla alueelle saapui useita germaanisia heimoja. Heidän perustamansa visigoottien valtakunta säilyi vuoteen 711, jolloin Afrikasta tulleet arabit ja berberit kukistivat sen. Arabit vaikuttivat viidensadan vuoden aikana Portugalin kulttuuriin ja kieleen, johon on jäänyt useita arabialaisperäisiä lainasanoja. Afonso I löi maurit Ouriquen taistelussa vuonna 1139. Lopullisesti maurit karkotettiin reconquistassa 1200-luvulla.

Kreivi Vímara Peres hallitsi vuonna 868 Minho- ja Douro-jokien välistä Portucalen kreivikuntaa, jonka keskus oli Portucalen kaupunki (nykyinen Porto), joka antoi myöhemmin nimen koko maalle. Vuotta 868 pidetäänkin joskus Portugalin historian alkuvuotena. Galician ja Portugalin kuningaskunta saavutti vuonna 1065 ensimmäisen de jure -itsenäisyytensä García II:n johdolla. Kastilian Alfonso VI:n valtakaudella maa kuitenkin liittyi vuonna 1072 takaisin Kastiliaan ja Leónin kuningaskuntaan. 1090-luvulla burgundilainen ritari Henrik nousi Portugalin kreiviksi. Hän onnistui yhdistämään Portucalen ja Coimbran kreivikunnat.

Kuningaskunta

pienois|pysty|Afonso Henriquesin aikainen Portugalin ensimmäinen lippu. Perinteisesti Portugalin katsotaan syntyneen 24. kesäkuuta 1128, jolloin kreivi Henrikin poika Alfonso I eli Afonso Henriques voitti São Mameden taistelun. Alfonso julistautui Portugalin kuningaskunnan ruhtinaaksi ja 1139 ensimmäiseksi Portugalin kuninkaaksi. 5. lokakuuta 1143 Zamoran kokouksessa Pyhän istuimen edustajat viimein tunnustivat Portugalin itsenäiseksi. Alfonso jatkoi valloituksia islaminuskoisilta maureilta etelässä Temppeliherrain ritarikunnan tuella. Portugalin reconquista oli ohi 1249 Algarven valloituksen jälkeen, ja raja muiden kuningaskuntien kanssa pysyi tästä lähtien lähes muuttumattomana. Vuonna 1249 Alfonso III otti ensimmäisenä monarkkina tittelikseen ”Portugalin ja Algarven kuninkaan”. Lissabonista tuli Portugalin pääkaupunki vuonna 1255.

Kuningas Fernando I kuoli 1383 jättämättä miespuolista perillistä. Hänen tyttärensä Beatriz meni samana vuonna naimisiin Kastilian Juhana I:n kanssa, mikä tarkoitti, että Portugali siirtyisi Kastilian vallan alle. Tätä seurasi kahden vuoden mittainen anarkia, jolloin maassa ei ollut varsinaista kuningasta. 6. huhtikuuta 1384 portugalilaiset kävivät kastilialaisia vastaan Atoleirosin taistelun, mutta Portugali ei saanut Kastiliasta ratkaisevaa voittoa. Lopullisesti portugalilaiset voittivat kastilialaiset Aljubarrotan taistelussa 14. elokuuta 1385, jolloin Portugali pääsi Kastilian holhouksesta ja valtaistuimelle nousi Portugalin Juhana I.Wars with Castile Portugal: A Country Study. Library of Congress, 1993.

Portugalilaisen imperiumin rakentaminen alkoi 1415, kun portugalilainen armada purjehti kuningas Juhana I:n ja hänen poikiensa Edvardin, Henrikin ja Alfonson kanssa kohti Ceutaa Pohjois-Afrikassa. Mukana oli myös Nuno Álvares Pereira. Rikkaan islamilaisen kauppakaupungin valloitus antoi Portugalille myös Gibraltarin salmen hallinnan.Early Voyages Portugal: A Country Study. Library of Congress, 1993.

Tietämys kasvoi Henrik Purjehtijan tutkimusmatkoihin kohdistuneen kiinnostuksen ja merenkulun teknisten edistysaskeleiden ansiosta. Tutkimusmatkoja rahoitettiin Temppeliherrain varoilla heidän haettuaan vainojen vuoksi turvaa Portugalista.Otavan iso tietosanakirja, osa 8. Otava 1960–1965, hakusana Temppeliherrain ritarikunta. Löytöretket kohdistuivat pääasiassa Intiaan ja Afrikan länsirannikolle.

Vuonna 1418 Henrik Purjehtijan kapteenit João Gonçalves Zarco ja Tristão Vaz Teixeira löysivät Porto Santon saaren. Vuonna 1419 Zarco nousi maihin Madeiralla. Suurin osa Azorien saarista löydettiin 1427–1431. Vuonna 1434 Gil Eanes ohitti Cabo Bojadorin Marokossa, ja siitä alkoivat Portugalin tutkimusmatkat Afrikassa. Myöhemmin portugalilaiset karavelit löysivät Guineanlahden ja Kongojoen suiston, ja tutustuivat eteläisten merialueiden tuuliin ja merivirtoihin.

Bartolomeu Dias kiersi ensimmäisenä Hyväntoivonniemen 1487. Vasco da Gama purjehti ensimmäisenä eurooppalaisena Intiaan ja saapui Calicutiin 20. toukokuuta 1498. Hän palasi Portugaliin seuraavana vuonna.Sea Route to India Portugal: A Country Study. Library of Congress, 1993. Pedro Álvares Cabral purjehti vuonna 1500 ensimmäisenä Brasilian rannikolle. Brasilia julistettiin pian kuuluvaksi Portugaliin.Early Colonization Brazil: A Country Study. the Library of Congress, 1997. Kymmenen vuotta myöhemmin Afonso de Albuquerque valloitti Goan.Empire in Asia Portugal: A Country Study. Library of Congress, 1993.