Anton Brucknerin neljännestä sinfoniasta Es-duuri (WAB 104) käytetään nimitystä Romanttinen. Teoksen ensimmäinen esitys Wienissä vuonna 1880 Hans Richterin johdolla oli menestys. Bruckner uudisti sen alkuperäistä versiota (1874) muun muassa korvaamalla alkuperäisen scherzon nykyisin tunnetummalla metsästysaiheisella ja alkuperäisen finaalin uudella "Volkfestiksi" nimetyllä. Finaali kuitenkin korvattiin parin vuoden kuluttua jälleen vähemmän ohjelmallisella. Säveltäjä teki laajoja muutoksia myös kahteen ensimmäiseen osaan. Näistä muutoksista syntynyt vuosien 1878–1880 versio on nykyisin tunnetuin ja esitetyin. Brucknerin oppilaat toteuttivat myöhempiä muutoksia vuosien 1887–1888 versiossa,Allmusic.com: Symphony No. 4 in E flat ("Romantic"), WAB 104 jota Wilhelm Furtwängler suosi.Bruckner: Sinfonia nro 4 - HS.fi - Levyt
Säveltäjä hahmotteli teostaan ohjelmallisesti, mikä erottaa sen hänen muista sinfonioistaan. Lisänimi Romanttinen viittaa tutkijoiden mukaan keskiaikaiseen romanssiin.Orchestral Notes: Bruckner Symphony No. 4: An Interview with Jennifer Montone
Osat Bewegt, nicht zu schnell Andante, quasi allegretto Scherzo. Bewegt - Trio: Nicht zu schnell Finale: Bewegt, doch nicht zu schnell
Kokoonpano Teoksen esittävään kokoonpanoon kuuluu kaksi huilua, kaksi oboea, kaksi klarinettia, kaksi fagottia, neljä käyrätorvea, kolme trumpettia, kolme pasuunaa, patarummut ja jouset. Vuoden 1878 muutosten jälkeen soittimiin kuuluu lisäksi bassotuuba. Vuonna 1889 julkaistussa partituurissa oli osuudet myös kolmannelle huilulle (piccolo) ja lautasparille.
Lähteet
Aiheesta muualla IMSLP: Symphony No.4 in E-flat major 'Romantic' (Bruckner, Anton) (nuotteja)
Luokka:Anton Brucknerin teokset Luokka:Sinfoniat Luokka:1870-luvun musiikkiteokset Luokka:1880-luvun musiikkiteokset