Liettuan poliittinen järjestelmä on hallintomuodoltaan parlamentaarinen edustuksellinen demokratia. Valtiomuodoltaan Liettua on tasavalta. Pääministeri on hallituksen päämies ja käytössä on monipuoluejärjestelmä. Valtionpäämiehenä toimii presidentti.

Toimeenpanovaltaa käyttää pääministerin johtama hallitus. Lainsäädäntövalta on hallituksella ja yksikamarisella Seimasilla (Liettuan parlamentilla). Oikeudellinen valta on presidentin nimittämillä tuomareilla. Oikeuslaitos, joka muodostuu perustuslakituomioistuimesta, korkeimmasta oikeudesta ja muutoksenhakutuomioistuimesta, on riippumaton toimeenpano- ja lainsäädäntövallasta. 25. lokakuuta 1992 hyväksytty perustuslaki vahvisti edellä mainitut valtaoikeudet. Koska Liettuassa vallitsee monipuoluejärjestelmä, hallitusta ei johda yksittäinen puolue vaan lukuisat eri puolueet (koalitiohallitus).

Historia Itsenäistyttyään Neuvostoliitosta 11. maaliskuuta 1990, Liettua piti kiinni toista maailmansotaa edeltävistä demokraattisista perinteistään. Sotien aiheuttamat kokemukset johtivat erilaisiin poliitikkojen ehdotuksiin, jotka vaihtelivat vahvasta parlamentarismista vallan kolmijako-oppiin. Kompromissina annettiin ehdotus semipresidentialistisesta valtiosta. Viitattu 5.9.2010 25. lokakuuta 1992 pidetyssä kansanäänestyksessä, joka oli ensimmäinen äänestys itsenäistymisen jälkeen, 56,75 % äänestäjistä kannatti uuden perustuslain hyväksymistä.Nuo 1991 m. iki šiol paskelbtų referendumų rezultatai (Results from Refrenda 1991-Present) , Microsoft Word Document, Seimas. Viitattu 5.9.2010.

Liettua liittyi puolustusliitto Naton jäseneksi 29. maaliskuuta 2004 ja Euroopan unionin jäseneksi 1. toukokuuta 2004.

Hallinto Liettuan hallinto jakautuu kolmeen osaan: toimeenpanovaltaan, lainsäädäntövaltaan ja oikeuslaitokseen. Jokainen osa on erillinen toisistaan.

Toimeenpanovalta Toimeenpanovalta on presidentillä, pääministerillä ja presidentin johtamalla ministerineuvostolla.

Presidentti

thumb|290px|Presidentin palatsi Vilnassa Liettuan presidentti on valtionpäämies, joka valitaan viiden vuoden toimikaudeksi enintään kahdeksi kaudeksi peräkkäin. Presidentti valitsee (Seimasin luvalla) pääministerin, nimittää ministerit ja puolustusvoimien komentajan, päättää ulkopolitiikasta ja vahvistaa sotilaalliset ja diplomaattiset nimitykset. Lisäksi presidentti valvoo Seimasin vallankäyttöä ja hänellä on veto-oikeus sekä normaalin lainsäädännön että perustuslakien osalta. Normaalissa tilanteessa lakia ei aseteta voimaan ilman presidentin allekirjoitusta. Lisäksi hän nimittää diplomaatit ilman parlamentin suostumusta.

Liettuan presidentiksi valittiin toukokuun 2019 presidentinvaaleissa puolueisiin sitoutumaton ekonomisti Gitanas Nauseda.

Pääministeri

Pääministeri on hallituksen päämies, jonka valitsee presidentti ja hyväksyy parlamentti. Pääministerillä on 15 päivää aikaa valita ministerit presidentin nimitettäväksi. Pääministeri on vastuussa sisäpolitiikasta ja turvallisuuspolitiikasta. Lisäksi pääministeri käsittelee ulko- ja sisäpolitiikkaan liittyviä ongelmia, ja tarvittaessa julistaa hätätilan.Seimas of The Republic of Lithuania STATUTE 17 February 1994 No I-399, Seimas. Viitattu 5.9.2010.

Liettuan pääministerinä on ollut vuoden 2016 vaalien jälkeen Talonpoikien ja vihreiden liittoa edustava Saulius Skvernelis, jonka hallituksessa oli alkuun sosiaalidemokraatit sekä Talonpoikien ja vihreiden liitto. Myöhemmin laajennettuun enemmistöhallitukseen tulivat mukaan myös oikeistolainen Laki ja oikeus, puolalaisten keskustaoikeistolainen puolue sekä kristillisdemokraatit.

Hallitus

Hallitus, jota Liettuassa kutsutaan myös ministerineuvostoksi, on pääministerin johtama toimeenpanovallasta vastaava toimielin. Hallitukseen kuuluu pääministerin lisäksi 13 ministeriä, jotka edustavat 13 eri ministeriötä. Presidentti nimittää ministerit. Kukin ministeri vastaa omasta ministeriöstään ja on velvollinen antamaan raportteja oman ministeriönsä toiminnasta tarvittaessa.

Nykyiset viranhaltijat

Virka Kuva Nimi Puolue Astunut virkaanPresidentti100pxGitanas NausėdaSitoutumaton12. heinäkuuta 2019Pääministeri100pxSaulius SkvernelisLVŽS13. joulukuuta 2016

Lainsäädäntö

pienoiskuva|oikea|Seimasin istuntosali Parlamentti Seimas koostuu 141 edustajasta, jotka valitaan neljän vuoden toimikaudeksi parlamenttivaaleissa. Vaalit pidetään neljän vuoden välein lokakuun toisena sunnuntaina. Puolet edustajista valitaan yhden edustajan vaalipiireistä enemmistövaalilla ja loput puolet suhteellisella vaalitavalla koko maan kattavasta vaalipiiristä.Work of the Seimas, Seimas. Viitattu 5.9.2010. Valituksi tullakseen pitää yhden edustajan vaalipiireissä saada yli puolet annetuista äänistä. Uusintakierros järjestetään niissä vaalipiireissä, joissa kukaan ehdokas ei saa ensimmäisellä kierroksella enemmistöä.

Puolueet

Nykyiset Seimasissa olevat puolueet Liettuan parlamenttivaaleissa lokakuussa 2016 keskustalainen maalaisten ja vihreiden liitto LPGU saavutti yllätysvoiton parlamenttivaalien toisella kierroksella. Liittoumasta tuli Liettuan suurin puolue. LPGU sai 56 paikkaa maan 141-paikkaisessa parlamentissa. Liittouma nousi lähes tyhjästä valtapuolueeksi. LPGU:lla oli edellisessä parlamentissa vain yksi edustaja. Konservatiivinen Kotimaan liitto eli kristillisdemokraatit saavat tulevaan parlamenttiin 30 edustajaa. Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičiusin johtama maata hallinnut sosiaalidemokraatit kärsi tappion. Puolue sai vain 17 paikkaa. Nimi Lyhenne Aate KansanedustajiaPreliminary results of Election to the Seimas 2008 , Liettuan keskusvaalikomitea. Viitattu 5.9.2010. Kotimaan liitto - Liettuan kristillisdemokraatitTS-LKDkonservatismi, kristillisdemokratia, nationalismi45Liettuan sosiaalidemokraattinen puolueLSDPsosiaalidemokratia25Kansallinen ylösnousemuksen puoluekeskusta-oikeisto16Järjestys ja oikeusLDPkansalliskonservatismi, konservatismi, euroskeptisismi, oikeistopopulismi15Liettuan tasavallan liberaalien liikeliberalismi11Työväenpuolue ja Nuoriso (koalitio)DPpoliittinen keskusta, populismi10Liberaali ja keskustalainen liittoliberalismi8Liettuan puolalaisten vaalitoimintaAWPLpuolalaisten edunvalvonta, kristillisdemokratia, konservatismi3Liettuan talonpoikien kansallinen liittoLVLSmaanviljelijöiden edunvalvonta, poliittinen keskusta3Uusi liitto (sosiaaliliberaalit)NSsosiaaliliberalismi1

Tuomiovalta thumb|oikea|200px|Liettuan perustuslakituomioistuimen päämaja Vilnassa

Seimas nimittää yhdeksän vuoden välein Liettuan perustuslakituomioistuimen (Lietuvos Respublikos Konstitucinis Teismas) tuomarit. Tuomariehdokkaat nimittää presidentti (kolme tuomaria), Seimasin puhemies (kolme tuomaria) ja korkeimman oikeuden puhemies (kolme tuomaria).Justices of the Constitutional Court , Liettuan perustuslakituomioistuin. Viitattu 5.9.2010.

Hallinnollinen jako

Liettua jakautuu kymmeneen lääniin (apskritis), jotka on nimetty niiden hallinnollisten keskusten mukaan. Läänit jakautuvat kuntiin, kunnallispiireihin ja kahdeksaan kaupunkikuntaan.Portrait of the Regions of Lithuania , Portrait of Regions of Lithuania. Viitattu 5.9.2010.

Kansainväliset jäsenyydet JärjestöThe World Factbook , CIA. Viitattu 5.9.2010. Lyhenne Liittynyt HuomioitavaaKansainvälinen järjestelypankkiBISItämeren neuvostoCBSS5. maaliskuuta 1992Euroopan neuvostoCOE14. toukokuuta 1993Euroopan yhteisöECEuroatlanttinen kumppanuusneuvostoEAPCEuroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkiEBRD30. tammikuuta 1992Euroopan talouskomissioECEEuroopan unioniEU1. toukokuuta 2004Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestöFAO9. marraskuuta 1991Kansainvälinen atomienergiajärjestöIAEA18. marraskuuta 1993MaailmanpankkiIBRD6. heinäkuuta 1992Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestöICAO27. syyskuuta 1991Kansainvälinen kauppakamariICCKansainvälinen rikostuomioistuinICCAmmattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestöITUCKansainvälinen rahoitusyhtiöIFC21. maaliskuuta 1992Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liikeIFRCS17. tammikuuta 1991Kansainvälinen työjärjestöILO4. lokakuuta 1991Kansainvälinen valuuttarahastoIMF29. maaliskuuta 1992Kansainvälinen merenkulkujärjestöIMO7. joulukuuta 1995International Telecommunications Satellite OrganizationIntelsatEi allekirjoittanut jäsenyyttäInterpolInterpol4. marraskuuta 1991Kansainvälinen OlympiakomiteaIOCKansainvälinen siirtolaisjärjestöIOM28. marraskuuta 1995International Organization for StandardizationISO1. tammikuuta 1992Kansainvälinen televiestintäliittoITU12. lokakuuta 1991Pohjois-Atlantin puolustusliittoNato29. maaliskuuta 2004Kemiallisten aseiden kieltojärjestöOPCW15. toukokuuta 1998Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöOSCE10. syyskuuta 1991Yhdistyneet kansakunnatUN17. syyskuuta 1991Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestöUNESCO15. lokakuuta 1991Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahastoUNICEF6. helmikuuta 1993United Nations Mission in Bosnia and HerzegovinaUNMIBHUnited Nations Interim Administration Mission in KosovoUNMIKMaailman postiliittoUPU10. tammikuuta 1992Maailman tullijärjestöWCO18. kesäkuuta 1992Länsi-Euroopan unioniWEUyhteistyökumppaniMaailman terveysjärjestöWHO25. marraskuuta 1991Maailman henkisen omaisuuden järjestö30. maaliskuuta 1992Maailman ilmatieteen järjestöWMO3. heinäkuuta 1922Maailman kauppajärjestöWTO31. toukokuuta 2001

Lähteet

Aiheesta muualla Parlamentti Seimasin virallinen sivusto

en:Politics of Lithuania lt:Lietuvos politinė sistema