Tunturisarake (Carex myosuroides) on pohjoisten arktisten alueiden ja vuoristojen sarakasvi. Se on aiemmin luettu sarakkeiden sukuun, joka yhdistetään saroihin. Suomessa tunturisarake on erittäin harvinainen ja luokiteltu uhanalaiseksi kasvilajiksi.Ympäristöministeriö: Uhanalaiset putkilokasvit luonnonsuojeluasetuksessa Viitattu 18.9.2010.
Ulkonäkö ja koko Tunturisarake on mätästävä.Ryttäri 2012, s. 213. Se kasvaa 10–30 senttimetriä korkeaksi. Sileä varsi on noin 0,5 millimetriä paksu ja liereä tai tylpän kolmisärmäinen. Varren tyvitupet ovat kiiltäviä ja kellanruskeita tai ruskeita. Kapeat, liereät ja pystyt lehdet kasvavat tyviruusukkeena ja ovat puolen varren pituisia tai hieman pitempiä. Kukinto on 1–3 senttimetriä pitkä latvatähkä. Kukinnon latvaosassa on useita hedekukkia, tyviosan pikkutähkissä on yksi emikukka ja yksi hedekukka. Tähkäsuomut ovat 4 millimetriä pitkiä ja tummanruskeita. Tunturisarake kukkii Suomessa heinä-elokuussa. Tunturisarake muistuttaa toista Suomessa tavattavaa sarakelajia, kuusamonsaraketta (Kobresia simpliciuscula).Retkeilykasvio 1998, s. 542.
Levinneisyys Tunturisarake on arktis-alpiininen kasvi ja jossain määrin sirkumpolaarinen.Pohjolan Kasvit 3/1995, s. 312. Euroopassa lajin esiintymisalue on pirstoutunut vuoristoalueille: Alpeille, Pyreneille, Karpaateille sekä Norjan ja Ruotsin tuntureille. Islannissa laji on tavallinen. Tunturisaraketta kasvaa laajoilla alueilla myös Itä-Siperiassa, Keski-Aasian vuoristoalueilla, Alaskan ja Pohjois-Kanadan tundralla ja vuoristoissa, Kalliovuorilla sekä Grönlannissa.Den virtuella floran: Enaxig sävstarr Viitattu 18.9.2010. Suomessa tunturisaraketta on löydetty vain kahdelta Enontekiön suurtunturilta läheltä Norjan rajaa. Laji löydettiin Suomesta ensimmäisen kerran vuonna 1955.Väre 1997, s. 174.
Elinympäristö Tunturisarake kasvaa Suomessa paljakkavyöhykkeellä humuksensekaisella soralla noin 800–900 metrissä. Lajin esiintymät ovat keskipaljakallaRyttäri & Kettunen 1997, s. 174. ja alapaljakan yläosassaRyttäri 2012, s. 214. valoisien ja avoimien etelärinteiden kivennäismailla ja kalliopahdoilla. Laji on kalkinvaatija. Laji voi kasvaa melko kuivassa ympäristössä. Se kasvaa muun muassa routivilla mineraalimailla ja pahdoilla vuorenseinämien valuvesipaikoillaLappalainen 1998, s. 61. ja kosteilla tunturikankailla.Pohjolan Kasvit 3/1995, s. 311.
Lähteet Väre, Henry: Tunturisarake. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, Tammer-Paino Oy Tampere 1997, , s. 174. Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998. Suomen luonnon monimuotoisuus, Iiris Lappalainen, Edita 1998, . Pohjolan kasvit 3, Jorma Taarna, Ilona Sevelius & Arto Kurtto, 2. painos, Tammi Helsinki 1995, .
Viitteet
Aiheesta muualla Kasviatlas 2022: Tunturisarakkeen (Carex myosuroides) levinneisyys Suomessa. ITIS: Kobresia myosuroides United States Department of Agriculture (USDA): Kobresia myosuroides Flora of China: Kobresia myosuroides
Luokka:Sarat Luokka:Suomen äärimmäisen uhanalaiset kasvit