thumb|Grönlannin kansallispuiston sijainti kartalla Grönlannin kansallispuisto (, ) on Grönlannissa sijaitseva maailman suurin kansallispuisto. Puisto on samalla maailman suurin kuivan maan luonnonsuojelualue. Se perustettiin vuonna 1974 ja sen alue laajennettiin nykyiseen kokoonsa 972 000 km² vuonna 1988. Puisto on Grönlannin ainoa ja samalla maailman pohjoisin kansallispuisto, ja se kattaa koko Grönlannin koillisen rannikon sekä suuren osan saaren sisämaasta.
Historia
Puisto avattiin 22. toukokuuta 1974, ja se käsitti Ittoqqortoormiitin asumattomat alueet. Vuonna 1988 puisto laajeni 272 000 neliökilometrillä ja saavutti nykyisen kokonsa. Tammikuussa 1977 puisto lisättiin UNESCOn Ihminen ja biosfääri -ohjelman biosfäärialueiden verkostoon. Puiston nykyisten rajojen sisäpuolella sijaitsevat myös käytöstä poistetut Eismitten ja North Icen tutkimusasemat.
Maantiede
Puiston rajat ovat melko suorat. Sen eteläpuolella sijaitsee Sermersooqin kunta ja länsipuolella Avannaatan kunta, jonka raja on 45. läntisen pituuspiirin kohdalla. Noin 80 % alueesta on Grönlannin mannerjäätikköä, mutta rannikolla ja pohjoisessa on myös jäättömiä alueita.
Kansallispuiston alueella on kaksi Ramsar-aluetta. Puistossa on jäävuorten täyttämiä vuonoja, vuoria ja laajoja tundra-alueita.
Eläimistö
Puiston rannikkoseudulla elää arviolta 5 000–15 000 myskihärkää sekä lukuisia jääkarhuja ja mursuja. Muita alueella eläviä nisäkkäitä ovat muiden muassa naali, kärppä, poro, sopuli, ja napajänis. Hirvet katosivat puistosta vuonna 1900 ja sudet vuonna 1934. Alueella tehdään kuitenkin satunnaisia susihavaintoja.
Alueen vesissä elää muun muassa norppa, partahylje, grönlanninhylje, kuplahylje, sarvivalas ja maitovalas.
Alueella lisääntyviä lintulajeja ovat muun muassa amerikanjääkuikka, valkoposkihanhi, lyhytnokkahanhi, haahka, kyhmyhaahka, tunturihaukka, tunturipöllö, pulmussirri, kiiruna ja korppi.
Väestö ja infrastruktuuri Kansallispuiston alueella ei ole tutkimusasemia ja sotilastukikohtia lukuun ottamatta infrastruktuuria, teitä tai majoituspaikkoja. Sotilastukikohdat ovat Tanskan puolustusvoimiin kuuluvan Sirius-partion käytössä. Tutkimusalueilla ja sotilastukikohdassa on lyhyet, mutta yleisöltä suljetut kiitoradat. Lähin yleinen lentoasema on Nerlerit Inaatin lentoasema Ittoqqortoormiitin lähellä noin 80 km:n päässä puiston etelärajasta. Tutkimus- ja sotilasasemista osa on toiminnassa ympäri vuoden ja osa vain tietyn aikaa vuodesta. Useimmat tutkimusasemat ovat käytössä loppukevään ja alkusyksyn välillä.
Alueella ei ole vakituista asutusta tutkimusasemien henkilökuntaa ja Sirius-partion sotilaita lukuun ottamatta. Vuoden 2025 tilastollisen katsauksen mukaan Grönlannissa asui kunnallishallintojen ulkopuolisilla asemilla yhteensä 54 henkilöä. Kansallispuiston alueella asuu arviolta 40 henkeä. Aluehallinnollisesti kansallispuisto on Grönlannin toinen kunnallishallinnoton alue yhdysvaltalaisten käyttämän Pituffikin avaruustukikohdan ohella.
thumb|Jäistä maisemaa kansallispuistossa
Asemat Kansallispuistossa on kolme tutkimusasemaa, yksi sääasema ja kaksi sotilastukikohtaa ja kaksi niitä palvelevaa huoltorakennusta. +Kansallispuiston tiede- ja sotilasasematNimiKuvausSijaintiTyyppiLähteetZackenbergAsemalla tehdään tutkimusta pohjoisimman Arktiksen ekosysteemeihin liittyen.Zackenberg-vuori, 25 km lounaaseen Daneberg-tukikohdasta (74º28’ N, 20º34’ W)tutkimusasemaVillumAsemalla tehdään yksittäisiä tieteellisiä hankkeita ilmakehätutkimuksen, merentutkimuksen ja maanpäälliseen tutkimuksen aloilla.Nord-tukikohdan lähettyvillä (74º28’ N, 20º34’ W)tutkimusasemaSummitYmpärivuotinen asema, jolla tutkitaan mannertenvälistä liikennettä ja sen vaikutuksia jäätikköön, sen rajapintoihin ja jäätikön yllä olevaan ilmakehään.Mannerjäätiköllä (72°34′ N, 38°27 W)tutkimusasemaDanmarkshavnAsemalla kerätään meteorologista dataa. Tilat kuudelle hengelle.Dovelahden pohjoispuoli (76°46′ N, 18°40′ W)sääasemaMestersvigSotilasasema, joka tukee sekä Sirius-partiota että tieteellistä tutkimusta. 1950–1960-luvuilla asemalla toimi lyijyä ja sinkkiä louhinut kaivos.Kuningas Oskarin vuono puiston eteläosassa (72°14’N 23°54′ W)sotilastukikohtaElla ØSirius-partiota tukeva logistinen huoltoasema. Kesäisin käytössä vapaaehtoisryhmän päämajana.Kuningas Oskarin vuonon pohjoisosa (72°51′ N, 25°00′ W)huoltorakennusDaneborgSirius-partion päämaja. Ympärivuotisesti 12–14 hengen miehittämä. Younginsalmen suu (74°18′ N, 20°13 W)sotilastukikohtaNordGrönlannin pohjoisin asutettu sijainti. Lentokoneiden hätälaskupaikka ja Sirius-partiota tukeva logistinen huoltoasema.Puiston pohjoisosa (81°36′ N, 16°40′ W)huoltorakennus
Vierailijat Kansallispuistossa vierailijoille on omat tiukat sääntönsä. Kansallispuistossa käyntiin ja myös purjehtimiseen kolmen merimailin sisällä kansallispuiston rajoista tarvitaan kulkulupa, jota on anottava vähintään kolme kuukautta ennen lähtöä Grönlannin hallitukselta. Ittoqqortoormiitin asutuskeskuksesta on luvan kanssa mahdollista päästä puistoon.
Puistoon matkustetaan useimmiten meriteitse. Sinne liikennöi esimerkiksi risteilyaluksia Islannista ja Huippuvuorilta. Risteilyt tehdään yleensä puiston eteläosiin. Meriteitse tehdään myös itsenäisiä retkiä. Moottoriajoneuvojen käyttö kansallispuiston mailla on kielletty.
Lähteet
Aiheesta muualla
The National Park in north and east Greenland (trap.gl)
Luokka:Grönlannin maantiede Luokka:Kansallispuistot Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit