Tostig Godwininpoika (k. 25. syyskuuta 1066) oli englantilainen Northumbrian jaarli ja anglosaksien viimeisen kruunatun kuninkaan Harald Godwininpojan veli. Erottamisensa jälkeen Tostigista tuli veljensä Haraldin verivihollinen, ja hän yllytti Norjan kuninkaan Harald Ankaran tavoittelemaan Englannin kruunua ja hyökkäämään maahan.
Tostig ja Harald Ankara kuolivat Stamford Bridgen taistelussa kuningas Haraldin johtamia englantilaisia vastaan 25. syyskuuta, kolme päivää ennen Vilhelm Valloittajan joukkojen maihinnousua ja tasan kolme kuukautta ennen kuin Vilhelm Valloittaja kruunattiin Englannin kuninkaaksi.
Tostigin perhe thumb|Kaavio Tostigin sukulaisuussuhteista. Tostig syntyi noin vuonna 1029.Matthew & Harrison 2004, s. 66. DeVries 1999, s. 168. Tostigin ja hänen sisarustensa syntymävuodet eivät ole tiedossa. Arvio siitä perustuu tietoon hänen vanhempiensa avioliittovuodesta (1019), siihen, että Tostig mainitaan sisarussarjassa kolmanneksi pojaksi, sekä hänen omaan avioliittoonsa (1051). Lisäksi syntymävuoden arvioon vaikuttaa tieto, että Tostig oli vain nuorukainen hänen sisarensa avioituessa kuningas Edvard Tunnustajan 1045 kanssa. Hänen vanhempansa olivat Wessexin jaarli Godwin (k. 1053) ja Gytha. Hänen kaksi vanhempaa veljeään olivat Hertfordshiren jaarli Svein GodwininpoikaBarlow 1997, s. 91 (k. 1051) ja Harald Godwininpoika,Barlow 1997, s. 74 isänsä kuoltua Wessexin jaarli ja vuodesta 1066 Englannin kuningas.Mason, 35 Perheeseen kuului ainakin kolme nuorempaa veljeä, Gyrth (k. 1066 Hastingsin taistelussa), Leofwine (k. 1066 Hastingsin taistelussaHowarth 1977, s. 179) ja Wulfnoth (k. vuoden 1087 jälkeenBarlow 1997, 303), sekä kaksi sisarta, Edith (k. 18. joulukuuta 1075Barlow 1997, s. 335) ja Gunnhild.Matthew & Harrison 2004, s. 67. Mahdollisesti neljäs veli oli Ælfgar, jota muissa lähteissä ei mainita. Ensimmäisen kerran hänet mainitaan 1049, jolloin hän komensi Sandwichissa isänsä alaisuudessa yhtä laivaa,Mason, s. 55 toista komensi hänen veljensä Harald Godwininpoika.DeVries 1999, s. 90 ja 169. Kuningas Edvard Tunnustaja tuki vastoin Godwin-jaarlin suositusta keisari Henrik III:ta tämän taistelussa kapinallista vasalliaan Gottfried Parrakasta vastaan ja siirsi laivastonsa Sandwichiin, missä alukset viipyivät keisarin ja Flanderin välisen sodan ajan. Keisari oli 1044 jakanut Lothringenin, ja noustuaan epäonniseen kapinaan Ylä-Lothringenin herttua Gottfried joutui 1048 pakenemaan Flanderin kreivin Balduin V:n suojiin. Henrik III nimenomaisesti pyysi Englannin kuningasta estämään Flanderin laivaston pääsyn merelle ja samalla kreivi Balduinin mahdollisen pakoyrityksen meritse. Lopulta sekä Balduinin että Gottfried Parrakkaan oli alistuttava. Kapinayritys ei ollut vaaraton, sillä Ranskan kuningas Henrik I (1031–1060) tuki sitä salaa. 1054 Gottried Parrakas solmi avioliiton Toscanan rajakreivin lesken Beatrixin kanssa, ja 1055 Henrik III karkotti hänet myös Toscanasta, jolloin hän jälleen pakeni Balduin V:n suojiin Flanderiin. Hyvityksen Gottfied sai 1062, jolloin hän kaappasi jo edesmenneen Henrikin 12-vuotiaan kruununperijän Henrik IV:n.Petersen 1965, s. 265 Laivastokomennukseen liittyi tehtävä valvoa kuninkaan karkottaman Svein Godwininpojan liikkeitä.Barlow 1997, s. 99. Barlowin mukaan Tostigin serkku Beorn-jaarli korvasi Haraldin jostain tuntemattomasta syystä yhden laivan kapteenina.
Aikanaan myös GyrthistäDeVries 1999, index 319. Gyrđ Godwinson, Earl of East Anglia, Cambridgeshire and OxfordshireBaxter 2007, s. 46. Gyrth nimitettiin jaarliksi vuonna 1057 Ælfgarin saatua nimityksen Mercian jaarliksi. ja LeofwinestäDeVries 1999, index 320. Leofwine Godwinson, Earl of Kent, Essex, Hertford, Surry and BuckinghamshireBaxter 2007, s. 68. Nimitys jaarliksi tapahtui vuosien 1057–1059 paikkeilla. tuli jaarleja, ja parhaimmillaan klaanin hallitsemat alueet käsittivät ⅔ Englannin pinta-alasta.Howarth 1977, s. 36Baxter 2007, s. 37. Veljesten serkku Beorn oli itäisen Midlandin jaarli vuodesta 1044. Perheen vaikutusvaltaa lisäsi sisaren Edithin avioliitto kuningas Edvard Tunnustajan kanssa.Barlow 1997, s. 65. Edward ja Edith vihittiin 23. tammikuuta 1045 lyhyessä seremoniassa, jonka aikana Edith myös kruunattiin kuningattareksi.
Veljistä Svein oli perheen musta lammas. Hänet kuningas ajoi kahdesti maanpakoon, ensin nunnan viettelynBaxter 2007, s. 40 vuoksi ja toisen kerran Sveinin murhattua serkkunsa Beorn-jaarlin.Barlow 1997, s. 100. Kummallakin kerralla Svein sai kuninkaalta luvan palata takaisin,Barlow 1997, s. 102–103 mutta jälkimmäisen anteeksiannon ehtona oli pyhiinvaellusmatka Jerusalemiin. Svein kuoli paluumatkalla sieltä KonstantinopolissaHowarth 1977, 37 syksyllä 1051.Barlow 1997, s. 124
Tanskaa vuosina 1047–1074 hallinnut kuningas Sven Estridinpoika oli Tostig Godwininpojan serkku.Barlow 1997, s. 52
Koulutus Godwin-jaarlin opiskelusta ei ole mitään näyttöä, mutta hänellä oli suuret odotukset lastensa koulutuksen suhteen. Harald, Edith ja Tostig oppivat aikansa tärkeimpiä aineita historiaa, uskontoa, kieliä ja taiteita. Sivistyneen englantilaisen tuli olla kielitaitoinen, sillä kenenkään ei odotettu osaavan puhua englantia. Harald, Tostig ja Edith ymmärsivät ranskaa, mahdollisesti norjaa ja flaaminkieltä, ehkä myös latinaa. Sisaruksista Edith oli koulutetumpi kuin Harald ja kumpikin enemmän kuin Tostig.Howarth 1977, 54 Lisäksi on oletettavissa, hän oli saanut koulutusta sotimisen ja hallinnon taidoissa.DeVries 1999, s. 169. Tostigin vanhemmista veljistä koulittiin sotilaita, ja heitä myös perehdytettiin hallintoon, joten on luultavaa, että myös Tostig kolmantena poikana sai saman kasvatuksen.
Ilmeisesti osa Tostigin koulutuksesta tapahtui kuninkaan hovissaBarlow 1997, s. 163. Lapsettoman kuningasparin hovissa oleskeli lukuisia nuoria miehiä ja naisia saamassa oppia. ’’Vita Ӕdwardi Regis’’ mainitsee Godwinin ja hänen vaimonsa hankkineen lapsilleen huolellisen koulutuksen niiltä aloilta, joita tuleva hallitsija tarvitsi. Edvardin tullessa valtaan heidän vanhimmat lapsensa Svein, Edith ja Harald olivat jo aikuisiässä, mutta Tostig, Leofwine ja Gyrth lienevät oleskelleet kuningatarsisarensa luona., missä mahdollisesti oleskeli myös Skotlannista maanpakoon joutunut Tostigin myöhempi liittolainen Malcolm,Barlow 1997, s. 202Barlow 1997, s. 164. Ei ole kuitenkaan syytä yliarvioida hovissa vierailleiden nuorten luomien suhteiden merkittävyyttä, sillä alati vaihtuvien vierailijoiden joukko oli suuri ja käsitti niin kotimaisia nuoria kuin vieraita Tanskasta ja Ranskastakin.
Avioliitto thumb|Tostigin vaimo Judith. Tostig solmi syksyllä 1051Barlow 1997, 108 avioliiton Flanderin kreivi Balduin V:n hovissa Judithin,Mason, s. 59 edesmenneen Flanderin kreivi Balduin IV:n ja Normandian Eleanoren tyttären kanssa. Judithin äiti oli niin Englannin kuninkaan EdvardinBarlow 1997, 40–41. Maanpakonsa Normandian herttuan hovissa viettänyt Edvard epäilemättä tunsi äitinsä normandialaisia sukulaisia. kuin Normandian herttuan Vilhelminkin serkku. Hänen velipuolensa Balduin V oli aikansa keskeisiä vaikuttajiaDeVries 1999, s. 169. DeVries mainitsee kreivillisen velipuolen yhdennentoista vuosisadan manipulaattoriksi eurooppalaisessa politiikassa ja hänellä oli selvästi enemmän valtaa kuin Normandian Vilhelmillä tai muilla alueen kreiveillä.Barlow 1997, s. 97 Vuosi avioliiton solmimisen jälkeen Vilhelm Valloittaja solmi avioliiton Judithin veljentyttären Matildan kanssa.DeVries 1999, s. 171. Vilhelmin ja Matildan avioliittoa suunniteltiin jo 1049, jolloin paavi Leo IX kielsi sen liian läheisen sukulaisuuden vuoksi. Liitto kuitenkin solmittiin 1053. Paavin Nikolaus II tunnusti suhteen laillisuuden vasta 1059, sen jälkeen, kun Vilhelm oli rahoittanut Caeniin kaksi luostaria. Vaikka asiakirjoissa Tostigista puhutaan avioliiton yhteydessä jaarlina, ei Tostig ole vielä naimisiin mennessään voinut olla jaarli. Pikemminkin kyse on ollut avioliiton johdosta tapahtunut statuksen nosto. Godwinin klaanille avioliitto oli hyvä kaappaus ja oli selvää, että Tostig saisi jaarlikunnan mahdollisimman pian.Barlow 1997, 195. Tostigin huomattavat esivanhemmat äitinsä puolelta ja hänen vaimonsa Judithin sukulaisuussuhteet useisiin keskeisiin kuningassukuihin tekivät hänestä varteenotettavan ehdokkaan jonkun tärkeän maakunnan jaarliksi.
Tostigin ja Judithin avioliittoa on kuvailtu onnelliseksi, ja erityisesti Tostigin mainitaan olleen uskollinen vaimolleen. Vita Ædwardi (1065–1067), jonka kirjoittaja varmasti tunsi Tostigin hyvin, kirjoittaa:
Tostigin kuoltua hänen vaimonsa Flanderin Judith nai Baijerin herttuan Welfin.Mason, s. 183 Tostigilla tiedetään olleen kaksi lasta, jotka ilmeisesti varttuivat joko Ruotsissa tai Norjassa.Mason, s.104. Pojat Ketil ja Skuli olivat skandinaavisista nimistä päätellen syntyneet suhteesta jonkun pohjoismaisen naisen kanssa.Mason, s. 197. Ketil asettui Norjassa Halogalandiin, missä meni naimisiin ja sai lukuisia lapsia. Skuli avioitui kuningas Olavi Kyrren serkun Gudrun Nefsteinin tyttären kanssa ja toimi kuninkaan neuvonantajana. Myös tällä parilla oli lapsia. Judithilla oli neljä lasta toisesta avioliitostaan.Mason, s. 184. Judithin ja Welfin kahdesta pojasta Henrik peri Baijerin.
Ensimmäinen maanpako 1051 thumb|Kuningas Edvard Tunnustaja, Tostigin tukija ja lanko. Tostigin ja Judithin hääjuhla jäi lyhytaikaiseksi, sillä melkein heti perheen palattua Flanderista Tostigin isä jaarli Godwin joutui maanpakoon 1051Williams, Smyth & Kirby 1991, s. 144. Kuningas Edvard ja jaarli olivat ajautuneet sisällissodan partaalle, mutta terve järki voitti ja kuningas antoi jaarlilleen ja tämän aikuisille pojille viisi päivää aikaa poistua maasta.Howarth 1977, s. 38 Godwig pakeni Tostigin ja Judithin kanssa Flanderiin,Alexander 1984, s. 9. Judithin veli Balduin majoitti heidät Burgesiin. ja pojista Harald ja Leofwine suuntasivat Irlantiin.Alexander 1984, s. 9–10 Vaimonsa Edithin, Tostigin sisaren, kuningas lähetti luostariin.DeVries 1999, s. 95. Edvard lähetti vaimonsa Wherwellin luostariin, jonka abbedissana toimi Edvardin sisar
Godwin palasi 1052 Englantiin ilman kuninkaan lupaa.DeVries 1999, s. 172. Pojista Irlantiin paenneet Harold ja Leofwine liittyivät isänsä joukkoihin Wightsaarella. Tostigia ei mainita, ja on mahdollista, että hän odotti vaimonsa kanssa Flanderissa tilanteen rauhoittumista. Hän purjehti Wightsaarelle, jatkoi sieltä maihin ja sai joka puolella sankarin vastaanoton ”kansallisen puolueen” johtajana.Alexander 1984, s. 11 Godwin eteni kaupungista (Pevensey, Hastings, Romney, Sandwich ja Dover) toiseen, ja häneen liittyi yhä uusia joukkoja. Kuninkaan yritykset jaarlin pysäyttämiseen olivat tuloksettomat, ja niin Godwin purjehti Lontooseen, missä neuvosto pakotti Edvardin ottamaan jaarlin ja tämän pojat takaisin. Samalla vuodesta 1051 kuningasta neuvoneet ranskalaiset pakenivat maasta.Howarth 1977, 39
Tostigin nuorin veli Wulfnoth oli ilmeisesti joutunut kuningas Edvardin panttivangiksi Godwin-jaarlin joutuessa pakenemaan maasta.Howarth 1977, s. 68 Godwinin ollessa poissa maasta Normandian herttua Vilhelm vieraili 1051 Englannissa kuninkaan luona, jolloin kuningas luovutti Wulfnothin herttualle. Tämä vei vankinsa Normandiaan.Howarth 1977, 69 Godwinin pojista ainoana Wulfnoth eli vielä Vilhelm Valloittajan kuoltua.Howarth 1977, s. 42
Aika Northumbrian jaarlina 1055–1065 thumb|Northumbria (keltainen) 1060-luvulla. Aiempaan Northumbrian kuningaskuntaan kuulunut pohjoinen (keltamusta) alue oli Skotlannin hallinnassa.