Gustaf Juhana Järnefelt (6. toukokuuta 1901 Helsinki – 9. elokuuta 1989 Helsinki) oli suomalainen tähtitieteen professori Helsingin yliopistossa vuosina 1945–1969. Pikkuplaneetta 1558 Järnefelt on nimetty hänen mukaansa. __NOTOC__ Ura Gustaf Järnefelt syntyi Helsingissä 1901. Hänen vanhempansa olivat oikeusneuvos Armas Tauno Johannes Järnefelt (1867–1938) ja tämän puoliso Ebba Margaretha o.s. Schauman (1875–1949). Gustaf Järnefeltin puoliso vuodesta 1928 oli Irma Margareta Rosenkampff (1907–1984). Järnefelteille syntyi neljä lasta: Johan (1929–2020), Margareta (1931–2024), Carl Gustaf (1942–1956) ja Wilhelm (1949–).
Gustaf Järnefelt oli jo ennen professuuriaan tutkinut suhteellisuusteoriaa ja teoreettista kosmologiaa. Hän oli myös osallistunut tähtiluettelointityöhön, joka oli aiemman pitkän globaalin valokuvauskampanjan analyysivaihetta.
Hän sai osaltaan aikaan, että vuonna 1948 Tähtitorninmäen observatorio sai Schmidt-teleskoopin, tosin liian myöhään, koska Helsingin taustavalo esti tieteelliset mittaukset.
Kun Neuvostoliitto laukaisi lokakuussa 1957 Sputnik-satelliitin Maata kiertävälle kiertoradalle, Järnefelt nousi julkisuuteen avaruusasiantuntijana teettäessään satelliittien ratahavaintoja vuodet 1958–1969.
Lähteet
Helsingin yliopisto – Tähtitieteen laitos. Tähtitieteen vaiheita Helsingin yliopistossa. Gustaf Juhana Järnefelt Aikalaiskirjassa 1934. Gustaf Juhana Järnefelt Kuka kukin on -teoksessa 1978.
Viitteet
Aiheesta muualla
Luokka:Suomalaiset tähtitieteilijät Luokka:Helsingin yliopiston professorit Luokka:Suomalaiset professorit Luokka:Vuonna 1901 syntyneet Luokka:Vuonna 1989 kuolleet Luokka:Suomalaiset aateliset