pienoiskuva|160px|Berdi Kerbabaýew vuonna 1959. Berdi Kerbabaýew (, 15. maaliskuuta 1894 nykyisen Turkmenistanin Ahalin maakunnan Kouki-Zerenin kylä – 1974 Ašgabat) oli turkmenistanilainen neuvostokirjailija.
Berdi Kerbabaýew syntyi talonpoikaisperheeseen. Hän opiskeli madrasassa sekä Leningradin yliopiston orientalistiikan tiedekunnassa vuosina 1927–1928. Hänen ensimmäiset satiiriset runonsa ilmestyivät vuonna 1923. 1920-luvun lopussa ja 1930-luvulla Kerbabaýew kirjoitti runoelmia, kertomuksia ja näytelmiä, joissa hän arvosteli menneisyyden jäänteitä, vaati naisten tasa-arvoa ja agitoi uuden sosialistisen yhteiskunnan puolesta. Vuodesta 1930 lähtien hän kirjoitti ensimmäistä turkmeeninkielistä romaania Aÿgytly ädim (”Ratkaiseva askel”, 1940–1955), joka sai Stalin-palkinnon vuonna 1948. Vuonna 1951 kirjailija sai Stalin-palkinnon kolhoosielämää kuvaavasta pienoisromaanista ”Aisoltan valkoisen kullan maasta” (Aÿsoltan, 1949). Vuonna 1957 ilmestyi öljytyöläisten elämästä kertova romaani Nebitdag ja vuonna 1965 historiallinen romaani, jonka aiheena on turkmenistanilaisen bolševikkipoliitikon Gaÿgysyz Atabaÿn elämä. Kerbabaýew toimi myös venäläisen ja neuvostokirjallisuuden turkmeenintajana.
Vuosina 1942–1950 Kerbabaýew toimi Turkmenistanin kirjailijaliiton hallituksen puheenjohtajana. Vuonna 1948 hänestä tuli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen jäsen. Vuonna 1951 hänet nimitettiin Turkmenistanin tiedeakatemian akateemikoksi. Vuonna 1969 Kerbabaýew sai sosialistisen työn sankarin arvonimen ja vuonna 1970 Turkmenistanin kirjallisuuspalkinnon. Hänet on palkittu myös kolmella Leninin kunniamerkillä.
Suomennettu teos (Berdy Kerbabajev). Aisoltan valkoisen kullan maasta: kertoelma. Suom. U. Ruhanen. Petroskoi: Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1953.
Lähteet
Luokka:Neuvostoliittolaiset kirjailijat Luokka:Turkmenistanilaiset kirjailijat Luokka:Vuonna 1894 syntyneet Luokka:Vuonna 1974 kuolleet