pienoiskuva|Elisabeth Brichetin ja Jeanne-Marie Desramaultin ruumiit löydettiin haudattuina Château de Sautoun linnan puutarhasta Doncheryssä heinäkuussa vuonna 2004.
Michel Fourniret (4. huhtikuuta 1942 Sedan, Ranska – 10. toukokuuta 2021 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen seksuaalirikollinen, pedofiili, nekrofiili ja sarjamurhaaja, joka murhasi 16 vuoden aikana kaksitoista 9–30 -vuotiasta tyttöä ja naista. Hänen on epäilty murhanneen kaiken kaikkiaan jopa 13 nuorta naista tai tyttöä Belgiassa ja Ranskassa vuosina 1987–2001. Hänen vaimonsa Monique Olivier toimi avunantajana osassa teoista. Lehdistö kutsui Fourniret'ta ”Ardennien hirviöksi”.
Lapsuus ja nuoruus Michel Fourniret'n vanhemmat olivat metallityöläinen ja kotiäiti. Hän väitti joutuneensa lapsena äitinsä seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Tuttavat muistivat hänet hiljaisena, älykkäänä lapsena, joka piti shakista, klassisesta musiikista sekä kirjallisuudesta kuten Dostojevski, Rilke ja Camus. Hän palveli ilmavoimien kommando-joukoissa Algeriassa ja sai koulutuksen jyrsinkoneen käyttäjäksi ja puusepäksi. Aikuisena hän teki useita erilaisia alipalkattuja satunnaistöitä, kuten metsurina, muurarina, laatoittajana ja Gedinnen kunnallisen koulun koulunkäyntiavustajana Belgiassa.
Hän avioitui vuonna 1962 Annette-nimisen naisen kanssa ja heille syntyi yksi poika. Fourniret pidätettiin ensimmäisen kerran 24-vuotiaana vuonna 1966 pienen tytön seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Hänen ensimmäinen aviovaimonsa otti hänestä tämän jälkeen avioeron. Vuosien 1966–1973 välillä hänet tuomittiin Nantesissa ja Verdunissa tehdyistä tirkistely- ja väkivaltarikoksista. Hän avioitui uudelleen vuonna 1969 Nicole-nimisen naisen kanssa ja heille syntyi kolme lasta, poika ja kaksostytöt. Avioliitto päättyi eroon, kun hänet vangittiin uudelleen vuonna 1984 viiden alaikäisen tytön seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja raiskauksesta seitsemän vuoden vankeusrangaistukseen. Toinen kaksostyttäristä teki vuonna 2006 itsemurhan, koska Fourniret-sukunimen tuoma henkinen taakka oli hänelle liikaa.
Tutustuminen Monique Olivieriin Fourniret istui 1980-luvun puolivälistä lähtien seitsemän vuoden vankeustuomiotaan seksuaaliväkivaltarikoksista. Hän laittoi katoliseen Le Pèlerin-lehteen kirjeenvaihto-ilmoituksen: "Vanki haluaisi käydä kirjeenvaihtoa minkä tahansa ikäisen henkilön kanssa unohtaakseen yksinäisyyden." Monique Olivier (s. 1948), sairaanhoitaja ja kahden pojan äiti vastasi. Lapsena tämä oli kärsinyt änkytyksestä ja aikuisena useista fyysisesti väkivaltaisista parisuhteista. Hän kävi kirjeenvaihdon jälkeen säännöllisesti tapaamassa Fourniret’ta vankilassa.
Vapauduttuaan vankilasta ”esimerkillisen käytöksen” ansiosta jo lokakuussa 1987, Fourniret muutti Olivierin luokse Saint-Cyr-les-Colonsiin, Yonnen alueelle, lähelle Auxerrea. Hän teki Olivierin kanssa sopimuksen, jonka mukaan nainen auttaisi miestä sieppaamaan nuoria neitsyitä, naisia ja tyttöjä, jos Fourniret tappaisi tämän entisen aviomiehen. Olivier teki kuten oli sovittu, mutta Fourniret ei pitänyt lupaustaan entisen aviomiehen tappamisesta. Ensimmäinen murha tapahtui alle kolme kuukautta Fourniret'n vankilasta vapautumisen jälkeen.
Noin yhdeksän kuukautta ensimmäisestä murhasta Monique synnytti pariskunnan Sélim-pojan syyskuussa 1988. Pian lapsi joutui hirvittävällä tavalla osalliseksi vanhempiensa rikoksiin. Kun Olivier ja Fourniret kappasivat 12-vuotiaan Elisabeth Brichetin vuonna 1989, lasta käytettiin syöttinä tytön houkuttelemiseksi autoon. Monique kantoi itkevää ja nälkäisen oloista Sélimiä korissa esittäen olevansa hädissään oleva äiti, joka tarvitsi apua. Pariskunta avioitui heinäkuussa 1989.
Loppuvuodesta 1988 he muuttivat Yonnesta Floingiin, lähelle Sedania. Alkuvuodesta 1989 he muuttivat varastetuilla rahoilla ostamaansa Château de Sautoun pieneen linnaan Doncheryssä, jossa he asuivat vuoteen 1991 asti. Tämän jälkeen Michel Fourniret muutti vaimonsa ja poikansa kanssa Belgiaan Sart-Custinneen, Gedinneen (Namur) noin kymmenen kilometrin päähän Ranskan rajasta.
Murhat Fourniretin ensimmäinen uhri oli 17-vuotias Isabelle Laville, joka katosi koulumatkallaan Auxerressa 11. joulukuuta 1987. Hänen luunsa löydettiin kaupungin ulkopuolella Bussy-en-Othe'ssa kuivuneesta kaivosta 11. heinäkuuta 2006.
Farida Hammiche, 30-vuotta, Fourniret’n kanssa samassa sellissä aikoinaan istuneen pankkiryöstäjä Jean-Pierre Hellegouarch’n tyttöystävä. Katosi 12. huhtikuuta 1988 Vitry-sur-Seinessä. Hänet murhattiin ja haudattiin Clairefontaine-en-Yvelines’iin mutta hänen ruumistaan ei ole löytynyt. Hänet murhattiin, jotta kätkettynä ollut 31 miljoonan frangin arvoinen, kymmenien kilojen painoinen kultaharkoista ja kultarahoista koostuva pankkiryöstösaalis saatiin kokonaisuudessaan Fourniret’n käyttöön. Tammikuussa 1989 hän osti Brysselissä myymistään kultaharkoista saamillaan rahoilla pienen, eristäytyneen ja metsän ympäröimän 1870-luvun metsästyslinnan, Château du Sautoun Doncheryssä Ardenneilla sekä yksiön Sedanista 1,2 miljoonalla frangilla. Hellegourah tuli välittömästi vapauduttuaan kyselemään mitä tyttöystävälle ja saaliille oli tapahtunut. Tuolloin sedanilaisessa slummissa vaatimattomasti asunut Fourniret sai tämän vakuuttuman ettei tiennyt asiasta mitään. Väärennettyjen asiakirjojen tapauksen vuoksi poliisi kiinnostui kuitenkin uudelleen Fourniret'stä ja Hellegouarchista. He suorittivat etsinnän Château de Sautoussa ja paljastivat kartanon olemassaolon Hellegouarch’lle, joka palasi Ardenneille. Fourniret onnistui pakenemaan ja myi kartanon kiireellä vuonna 1991. Vuonna 1999 Jean-Pierre Hellegouarch, joka lähetettiin takaisin vankilaan toisen tapauksen vuoksi, teki rikosilmoituksen Fourniret’ta vastaan puolisonsa katoamisesta, mutta tutkinta pysähtyi eikä johtanut mihinkään.
Marie-Angèle Domèce, 18-vuotias vammainen. Katosi 8. heinäkuuta 1988 Auxerressä. Hänen ruumistaan ei ole löytynyt. Fourniret tunnusti tämän murhan vuonna 2018, mutta häntä ei ehditty tuomita murhasta ennen kuolemaa.
Fabienne Leroy, 20-vuotta. Katosi 3. elokuuta 1988 Châlons-sur-Marnessa metsään. Hänen pahoin silvottu, rintaan ammuttu ruumiinsa löydettiin seuraavana päivänä 4. elokuuta 1988 Mourmelon-le-Grandessa.
Jeanne-Marie Desramault, 19-vuotias opiskelija. Katosi 18. maaliskuuta 1989 Charleville-Mézières rautatieasemalta. Hänen ruumiinsa löytyi Fourniretille kuuluneen Château de Sautoun linnan puutarhastta 3. heinäkuuta 2004 Doncheryssä.
Elisabeth Brichet, 12-vuotias belgialainen. Katosi 20. joulukuuta 1989 Saint-Servais'ssa. Hänen ruumiinsa löytyi Fourniretille kuuluneen Château de Sautoun linnan puutarhasta 3. heinäkuuta 2004 Doncheryssä.
Joanna Parrish, 20-vuotias englantilainen yliopisto-opiskelija Leedsistä. Parrish työskenteli englanninkielen opettajana Jacques Amyotin lukiossa, kun hänet murhattiin Burgundin maaseudulla Itä-Ranskassa. Katosi 16. toukokuuta 1990 Auxerressä. Hänen ruumiinsa löytyi seuraavana päivänä 17. toukokuuta 1990 Monéteaussa. Fourniret tunnusti tämän murhan vuonna 2018 mutta häntä ei ehditty tuomita murhasta ennen kuolemaa.
Natacha Danais, 13-vuotta. Katosi 21. marraskuuta 1990 Rezéssä. Fourniret käytti häntä seksuaalisesti hyväkseen puukotettuaan tämän kuoliaaksi. Hänen puukotettu ja raiskattu ruumiinsa löytyi 24. marraskuuta 1990 Brem-sur-Mer’ssä rannalta.
Céline Saison, 18-vuotias lukiolainen. Katosi 16. toukokuuta 2000 Charleville-Mézières’ssä tullessaan ylioppilaskokeesta. Hänen jäännöksensä löytyivät 22. heinäkuuta 2000 Vresse-sur-Semois’ssa.
Mananya Thumpong, 13-vuotta. Katosi 5. toukokuuta 2001 Sedanissa. Hänen jäännöksensä löytyivät 1. maaliskuuta 2002 Paliseul'sta.
Estelle Mouzin, 9-vuotta. Katosi Guermantes’ssa 9. tammikuuta 2003. Fourniret tunnusti murhan vuonna 2020. Hänen ruumistaan ei ole löytynyt.
Kiinnijääminen ja tuomio Fourniret jäi kiinni vuonna 2003 yritettyään siepata 13-vuotiaan tytön Cineyn kadulla. Tytön pelastanut autoilija sai ylös Fourniret’n pakettiauton rekisterinumeron, mikä johti poliisin tämän jäljille.
Oikeudenkäynti Fourniretia ja Olivieria vastaan alkoi maaliskuussa 2008. Toukokuussa Fourniret sai elinkautisen vankeustuomion, kahdeksasta murhasta, jota hänen piti istua vähintään 30 vuotta, ilman mahdollisuutta ehdonalaiseen. Monique Olivier sai elinkautisen, jota hänen piti istua vähintään 28 vuotta. Monique Olivier suorittaa elinkautista tuomiotaan, jonka hän sai vuonna 2023 Joanna Parrishin murhasta, 18-vuotiaan Estelle Mouzin kidnappaamisesta vuonna 2003 ja 9-vuotiaan Marie-Angèle Domècen kidnappaamisesta vuonna 1988.
Michel Fourniret kuoli sairaalassa lokakuussa 2021 sydänvaivoihin. Hän oli kuollessaan 79-vuotias ja sairasti Alzheimerin tautia.
Lähteet
Luokka:Ranskalaiset sarjamurhaajat Luokka:Ranskalaiset elinkautisvangit Luokka:Seksuaalirikoksista tuomitut henkilöt Luokka:Vuonna 1942 syntyneet Luokka:Vuonna 2021 kuolleet Luokka:2000-vuosikymmenen oikeustapaukset