Teknillinen korkeakoulu

thumb|Teknillisen korkeakoulun entinen päärakennus Hietalahdentorilla Helsingissä.

Teknillinen korkeakoulu (lyh. TKK, , ) oli yliopisto, jonka alaan kuuluivat tekniset tieteet. Se oli alallaan Suomen suurin ja vanhin, ja toimi 1950-luvulta alkaen Espoon Otaniemessä. Vuoden 2010 alusta TKK liitettiin Aalto-yliopistoon, jossa se toimi yhden vuoden nimellä Aalto-yliopiston teknillinen korkeakouluhttp://admissions.aalto.fi/fi/mika_on_aalto-yliopisto/aalto-yliopiston_korkeakoulut/ Aalto-yliopiston korkeakoulut, kunnes se vuoden 2011 alussa jakautui neljäksi tekniikan kouluksi: Aalto-yliopiston insinööritieteiden, kemian tekniikan, sähkötekniikan ja perustieteiden korkeakouluksi.

Korkeakoulussa oli noin 3 300 henkilöstön jäsentä ja noin 15 000 perus- ja jatko-opiskelijaa. Professoreita TKK:ssa oli 250.

Korkeakoulun viimeisenä rehtorina (2003–2009) ja johtavana dekaanina (2010) toimi Matti Pursula, joka oli aiemmin toiminut liikennetekniikan professorina ja vararehtorina.

Historia TKK perustettiin vuonna 1849 Helsinkiin nimellä Helsingin teknillinen reaalikoulu. Oppilaitoksen tarkoituksena oli mahdollistaa Suomen elinkeinoelämän modernisointi kouluttamalla henkilöitä, jotka kykenivät työskentelemään uudenaikaisissa teollisissa ammateissa tai toimimaan nykyaikaisen valtion virkamiehistöltä vaadittavalla ammattitaidolla teknillisissä tehtävissä esimerkiksi liikenteen tai yhdyskuntarakenteiden suunnittelun parissa.

Helsingin Teknillinen reaalikoulu aloitti työskentelynsä vuoden 1848 puolella Aleksanterinkatu 50:ssä sijaitsevassa ja edelleen olemassa olevassa Litoniuksen talossa (), joka oli valmistunut vuonna 1847 Gustaf Paulus Leanderin suunnittelemana. Tässä vielä nykypäivänäkin Litoniuksen suvun omistamassa talossa se toimi aina vuoteen 1877 asti, jolloin se siirtyi Hietalahdentorin lähellä sijaitsevaan, sittemmin useita kertoja laajennettuun päärakennukseen sekä sen ympärille kasvaneelle alueelle.http://www.archimad.fi/?p=664 Vuonna 1872 nimi muuttui Polyteknilliseksi kouluksi, 1879 Polyteknilliseksi opistoksi ja lopulta 1908 Suomen Teknilliseksi Korkeakouluksi. Tällöin korkeakoulu toimi vielä Helsingissä. Polyteknillinen-sanasta juontaa juurensa myös yhä edelleen käytössä oleva puhekielinen ilmaisu ”Poli”.

Vuonna 1949 kaavoitettiin Otaniemen alue, johon TKK siirtyi 1950-luvun lopulta alkaen. Teknillisen korkeakoulun ensimmäinen laboratoriorakennus Otaniemessä, koesahalaitos ja kuivaamo, otettiin käyttöön tammikuussa 1955. Rakennustyöt aloitettiin edellisvuoden kesäkuussa. Saha oli ensimmäinen rakennuskohde, sillä se palveli Otaniemen myöhempää rakentamista. Otaniemen saharakennuksen suunnitteli professori Alvar Aalto ja teknisen toteutuksen suunnitteli rehtori Martti Levón.Helsingin Sanomat 17.2.1955 s. 16, Suomen Sosialidemokraatti 17.2.1955 s. 4

Vuodesta 1966 lähtien korkeakoulu toimi sitä varten rakennetulla kampuksella Otaniemessä Espoossa. Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen on suunnitellut Alvar Aalto.

Vuonna 2010 Teknillinen korkeakoulu yhdistyi Taideteollisen korkeakoulun ja Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa Aalto-yliopistoksi. Tällöin Teknillisen korkeakoulun nimi muuttui Aalto-yliopiston teknilliseksi korkeakouluksi. Vuotta myöhemmin Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu jaettiin neljäksi Aalto-yliopiston alaiseksi korkeakouluksi. Jako perustui vuoden 2008 alussa luotuun tiedekuntajakoon. Tämä virtaviivaisti Aalto-yliopiston rakennetta poistamalla yhden organisaatiotason Aalto-yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun tiedekuntien väliltä. Uudistuksen jälkeen Aalto-yliopistossa on kuusi likimain samankokoista korkeakoulua.

Korkeakoulun johtajat Vuosina 1849–2010 korkeakoulun johtajan virkanimeke oli rehtori. Vuonna 2010 korkeakoulua johti dekaani.

Helsingin Teknillinen reaalikoulu 1849–1872 Anders Olivier Saelan 1848–1874 (nimike johtaja)

Polyteknillinen koulu 1872–1879 Karl Leonard Lindeberg 1874–1880

Polyteknillinen Opisto 1879–1908 Ernst Edvard Qvist 1880–1903 Hjalmar Mellin 1904–1907

Suomen Teknillinen Korkeakoulu 1908–1942 Gustaf Nyström 1907–1910 Uno Albrecht 1910–1913 Axel Ahlfors 1913–1916 Taavi Hirn 1916–1919 Leonard Hjelmman 1919–1928 Onni Tarjanne 1928 Leonard Hjelmman 1928–1937 Hjalmar Brotherus 1937–1940

Teknillinen korkeakoulu 1942–2010 Martti Levón 1940–1943 Jussi Paatela 1943–1946 Martti Levón 1946–1955 Jaakko Rahola 1955–1965 Einar Stenij 1965–1968 Torsti Verkkola 1968–1970 Pentti Laasonen 1970–1979 Paul Wuori 1979–1985 Jussi Hyyppä 1985–1994 Paavo Uronen 1994–2003 Matti Pursula 2003–2010

Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu 2010 Matti Pursula 2010

Koulutustarjonta TKK:n tarjoama koulutus koostui 19 tutkinto-ohjelmasta. Niiden tarjoamat tutkintonimikkeet olivat tekniikan kandidaatti, diplomi-insinööri (maisterintutkinto), arkkitehti, maisema-arkkitehti, tekniikan lisensiaatti, tekniikan tohtori ja erityistapauksissa filosofian tohtori. Diplomi-insinöörin koulutus kestää viisi vuotta, arkkitehdin kauemmin. Lisensiaatti ja tohtori ovat jatkotutkintoja. Vuodesta 2005 lähtien tuli velvollisuus suorittaa tekniikan kandidaatin tutkinto ennen DI-tutkintoa. TKK ei kouluttanut insinöörejä eikä sillä olut erillistä kandidaattitason ohjelmaa, vaan opiskelija voitiin hyväksyä vain diplomi-insinööriksi asti kouluttamiseen. Se otti eurooppalaisia tekniikan kandidaatteja DI-vaiheen opintoihin ja TKK:n kandidaatit voivat valmistua diplomi-insinööreiksi missä tahansa EU:ssa.

Vuonna 2007 yliopistosta valmistui 1034 diplomi-insinööriä, arkkitehtia ja maisema-arkkitehtia. Tohtoreita valmistui ennätysmäärä 162, kuitenkin vähemmän kuin lisensiaatteja.

Kaikkiaan TKK:lta on valmistunut yli 2 300 tohtoria, lisensiaatteja huomattavasti enemmän. Opiskelijamäärät olivat oppilaitoksen historian aikana kolmikymmenkertaistuneet ja professorien määrä kymmenkertaistunut. TKK:lta valmistui sadan vuoden aikana yli 35 000 diplomi-insinööriä, arkkitehtia ja maisema-arkkitehtia.

Tutkinto-ohjelmat TKK:ssa oli 19 tutkinto-ohjelmaa:

Arkkitehtuuri Automaatio- ja systeemitekniikka Bioinformaatioteknologia Biotuotetekniikka Elektroniikka ja sähkötekniikka Energia- ja LVI-tekniikka Geomatiikka Informaatioverkostot Kemian tekniikka Kiinteistötalous Konetekniikka Maisema-arkkitehtuuri Materiaalitekniikka Puunjalostustekniikka Rakenne- ja rakennustuotantotekniikka Teknillinen fysiikka ja matematiikka Tietoliikennetekniikka Tietotekniikka Tuotantotalous Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka

Tiedekunnat ja laitokset Vuoden 2008 alusta TKK siirtyi tiedekunta- ja laitosrakenteeseen. Tiedekuntia oli sen jälkeen neljä, joissa on yhteensä 25 laitosta ja 5 erillislaitosta.

Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Automaatio- ja systeemitekniikan laitos Elektroniikan laitos Mikro- ja nanotekniikan laitos Radiotieteen ja -tekniikan laitos Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Sähkötekniikan laitos Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos Metsähovin radiotutkimusasema (erillislaitos) Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Mediatekniikan laitos Teknillisen fysiikan laitos Tietotekniikan laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Tuotantotalouden laitos BIT-tutkimuskeskus (erillislaitos) Kielikeskus (erillislaitos) Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Arkkitehtuurin laitos Energiatekniikan laitos Koneenrakennustekniikan laitos Maanmittaustieteiden laitos Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos Sovelletun mekaniikan laitos Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos Lahden keskus (erillislaitos) Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK (erillislaitos) Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Kemian laitos Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos Materiaalitekniikan laitos Puunjalostustekniikan laitos

Lisäksi korkeakouluun kuuluivat seuraavat tiedekuntajaon ulkopuoliset laitokset:

Kirjasto Koulutuskeskus Dipoli Kylmälaboratorio

Myös seuraavat yliopistojen yhteiset erilliset laitokset olo sijoitettu tiedekuntien ulkopuolelle: Fysiikan tutkimuslaitos (HIP, yhteinen Helsingin yliopiston kanssa) Palvelukeskus Pave Suomen virtuaaliyliopiston palveluyksikkö Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT (yhteinen Helsingin yliopiston kanssa) IT-palvelukeskus

Triviaa TKK:n alumni- ja sidosryhmälehti oli nimeltään Polysteekki. Julkaiseminen päättyi vuoden 2009 lopussa.

Katso myös Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta Aalto-yliopiston urheiluseura

Lähteet Automaatio- ja systeemitekniikan laitos KOTA-tietokanta Konetekniikan laitos Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta

Viitteet

Aiheesta muualla

Aalto-yliopiston kotisivut Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Ylen Elävä arkisto: Opiskelijatempaus – Korkeakoulu Otaniemeen (1956)

Luokka:Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset * Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit